Olen 15-vuotias tyttö ja odotan vauvaa (rv34). Peruskoulu on käyty loppuun ja nyt olen vaan kotona, koska en halunnut alottaa opiskeluja vielä kun vauvakin tulee kohta. Mulla on poikaystävä jonka kanssa olen seurustellut jo vuoden. Hän on 17v. Mun poikaystävä ei olisi vielä halunnut vauvaa, mutta kun mulla oli ollut kamala vauvakuume jo yli vuoden niin jätin e-pillerit pois :) Poikaystäväni kyllä tietää siitä nyt koska mun oli pakko kertoa, kun se ihmetteli että miten voi tulla raskaaksi vaikka käytän pillereitä.. Mulla on laskettuaika 27.11. Odotan tätä vauvaa innolla. Olen jo aikuinen ja olen todellakin valmis äidiksi. Tiesin jo 14-vuotiaana että olen täysin valmis saamaan vauvan, mutta olen tyytyväinen että vauva tulee vasta nyt, koska onhan minulla nyt 15-vuotiaana paljon enemmän elämänkokemusta kuin 14-vuotiaana :) Olen elänyt jo nuoruuteni että siitä ei tarvitse enää huolehtia... Ainut mitä haluan on kohta alkava arki kauan odotetun vauvani kanssa, mitään muuta en tarvitse elämääni. Saan tyttövauvan :) Olen miettinyt jo etukäteen mitä haluan vauvan kanssa tehdä ja kuvitellut mielessä sitä miten ihanaa se sitten voikaan olla kun on oma pieni vauva...
vauva tulossa
Äiti93&kohta vauva<3
241071
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Et ole aikuinen. Olet lapsi ja olet ollut todella vastuuntunnoton, itsekäs ja typerä jättäessäsi e-pillerit pois tuon ikäisenä ja jopa kysymättä poikaystävältäsi lupaa. Tekosi on todella paskamainen ja se ei ole iästä kiinni.
En yhtään ihmettele, ettei sinulla ole kavereita. Tekosi puhuu puolestaan ja nyt en tarkoita sitä että olet hankkiutunut ikäisenäsi raskaaksi vaan juurikin sitä millaisella petoksella olet hankkiutunut raskaaksi.
Todellakin toivon että sinut otetaan huostaan ennen kuin lapsesi syntyy jottet pilaa lapsesi elämää noilla turhilla luuloillasi ja äärimmäisellä itsekkyydelläsi joita kukaan ei ole vielä ymmärtänyt ottaa sinulta pois.
Tulet kyllä varmasti pärjäämään lapsesi kanssa, kunhan palaat takaisin "maan pinnalle".
Äitisi on järkyttynyt siitä millainen ihminen olet, vaikka oletkin vielä lapsi. Hän on täysin neuvoton kanssasi ja tuntee varmasti itsensä epäonnistuneeksi kasvatuksessasi, kun olet liian itsekäs ja uskon että sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että sinusta on tulossa äiti.
No. Olen kuitenkin melko varma että tämä on jonkun pitkästyneen ihmisen provoviesti jola ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, mutta koska ei voi olla täysin varma niin vastasin viestiin niin kuin se olisi totista totta.
provolta kyllä pahasti kuulostaa...
En tajuu... Minä kyllä saan vauvan. Kaikki tyypit vaan valittaa. Jos ette usko niin kyllä minä olen sitten maailman paras äiti vauvalleni. Omasta mielestäni olen jo aikuinen ja siihen on iha turhaa kenekään sanoa mitään. Kyllä 15-vuotias on jo aikuinen. 14-vuotiaana ei ehkä vielä... Tiedän jo kaiken vauvoista ja elämästä. Osaan hoitaa asiat ja osaan pitää huoleni itsestäni ja vauvasta. Mnä käyn kaupassa aina ja teen ruoat. Ja en asu enää vanhempien luona! Olen innoissani vauvasta ja en malta odottaa että saan sen syliin. Mulla alkaa ihana elämä kohta. Rakastan vauvaani yli kaiken. Pidän myös muistakin vauvoista ja olen hoitanut joskus tuttujen vauvoja. En halua mitään muuta kuin tämän vauvan ja aijon olla vauvalle ihana äiti. Eikö se jo käy ilmi siitä kun kerroin että odotan tätä vauvaa innolla? Mikä tässä mättää. Miksi ei mua voi ottaa tosissaan? Olen yhtä hyvä äiti kuin kaikki muutkin.
Pari kysymystä äideille: Miten vauvan imetys onnistuu? Opetaanko se jossain? Vai onnistuuko se tosta vain... Onko pakko imettää? Entä sitten kun olen vienyt vauvani kotiin sairaalasta, niin jos se vaikka itkee niin mistä voin tietää että mikä sillä on? Mikä olisi paras keino ensimmäisenä tehdä että vauvan saa hiljaiseksi? Kuinka paljon vauvat nukkuu? Olen ymmärtänyt että niille pitää tehdä uni rytmi niinkuin muillakin ihmisillä on, jotta vauva sitten nukkuu yöllä. En ainakaan halua että minun vauva itkee yöllä paljoa joten siksi haluan sille unirytmin. Tiedättekö miten se "onnistuu"? Vai onko niillä se jo sillon kun ne on vielä mahassa?
Sitten vielä että mitä synnytysessä tapahtuu? Kauan synnytys normaalisti kestää? Sattuuko se paljoa.. Ja miltä maha näyttää vauvan syntymän jälkeen? Mulla ei ole raskausarpia mutta huolestuttaa se miltä mun maha näyttää sitten ku vauva on tullut ulos.. Mulla on aina ollut timmi maha ja en haluasi että se menee piloille.
"Miten vauvan imetys onnistuu? Opetaanko se jossain? Vai onnistuuko se tosta vain..."
Sairaalassa opastavat imetyksessä, mutta imetys ei välttämättä aina onnistu ja syitä siihen on monia.
"Onko pakko imettää?" Ei ole pakko mutta imettämistä suositellaan varsinkin silloin kun siihen ei ole mitään estettä. Äidin hyvin vointi on etusijalla tässä asiassa ja äidin hyvin vointi takaa lapsellekkin paremman hyvinvoinnin. Jos imetys on liian hankalaa tai se ei jostain syystä onnistu ollenkaan, niin ei sitä kannata pakollakaan jatkaa jos äidin mielenterveys siitä kärsii.
"Entä sitten kun olen vienyt vauvani kotiin sairaalasta, niin jos se vaikka itkee niin mistä voin tietää että mikä sillä on? Mikä olisi paras keino ensimmäisenä tehdä että vauvan saa hiljaiseksi? Kuinka paljon vauvat nukkuu? Olen ymmärtänyt että niille pitää tehdä uni rytmi niinkuin muillakin ihmisillä on, jotta vauva sitten nukkuu yöllä. En ainakaan halua että minun vauva itkee yöllä paljoa joten siksi haluan sille unirytmin. Tiedättekö miten se "onnistuu"?"
Nämä ovat hankalia kysymyksiä joihin kenelläkään ei ole antaa oikeita vastauksia. Vauva itkee yleensä silloin kuin vaippa on märkä ja on nälkä. Itku saattaa johtua myös vatsan puruista ja/tai turvattomuuden tunteesta. Toiset vauvat itkevät enemmän ja toiset taas vähemmän. Paras keino saada vauva hiljaiseksi on hoitaa mahdollinen itkun syy. Se ei kuitenkaan aina takaa sitä että vauva ei enää itke. Vauva kertoo tarpeistaan ja "huolistaan" itkulla, mutta aina ei äidillekkään selviä miksi vauva itkee, varsinkin kun vauva on juuri vaihdettu vaippa, hänet on syötetty ja röyhyt röyhytetty.
Vauvat ovat yksilöitä ja tarpeet ovat yksilöllisiä kunkin omalla kohdalla. Toiset vauvat syövät enemmän, toiset vähemmän. Toiset vauvat nukkuvat enemmän ja toiset vähemmän. Jne....
Sinä toivot helppoa vauvaa, mutta sinun tulee ottaa se huomioon että niin ei välttämättä käy ja minkä sitten katsotkin edes olevan helppoa? "helponkin" vauvan hoitaminen saattaa olla raskasta.
"Sitten vielä että mitä synnytysessä tapahtuu? Kauan synnytys normaalisti kestää? Sattuuko se paljoa.. Ja miltä maha näyttää vauvan syntymän jälkeen? Mulla ei ole raskausarpia mutta huolestuttaa se miltä mun maha näyttää sitten ku vauva on tullut ulos.. Mulla on aina ollut timmi maha ja en haluasi että se menee piloille."
Jokainen synnytys on oman laisensa tapahtuma, eikä siihenkään ole mitään oikeaa vastausta mitä synnytyksessä tapahtuu ja kauanko se kestää. Synnytys sattuu aina. Kivutonta se ei koskaan ole, mutta tähänkään ei ole kenelläkään antaa vastausta kuinka paljon se sattuu. Toisia sattuu vähemmän ja toisia valtavasti. Itse odotan toista lasta ja vaikka edellinen synnytys olikin suht helppo niin pidän mielessäni että niin ei välttämättä tälläkertaa ole. Etukäteen en voi sellaista tietää ja vaikka edellinen synnytys oli helppo niin "naapurin Maijalla" ei ollut helppo synnytys. Lähes jokaiselle ihmiselle tulee jälkiä raskaudesta, toisille isompia ja toisille lähes huomaamattomia. Minäkin tahdoin että vatsani pysyy entisellään mutta nyt tänä päivänä se on arpinen ja nahka roikkuu vieläkin. No Minua ei haittaa nämä jäljet yhtään ja sen vatsanahan kerkeän saamaan kiinteäksi vielä moneen kertaan. Arvet ei katoa koskaan, vaikka ovatkin huomattavasti haalistuneet. Sisarelleni ei jäänyt raskaudesta, eikä synnytyksestä mitään jälkiä. Minulle jäi. Jos niitä "jälkiä" tulee, niin ne pitää hyväksyä. Kukaan ei niitä itselleen tahdo, mutta "luontoäiti" ei lupia kysele.
Jos kaikki tämä olisi minun haluamiseni alaista, niin minulla olisi liuta lapsia, eikä heidän kanssaan mitään ongelmia ja kroppani olisi mitä parhaimmassa kunnossa, ilman minkäänlaisia jälkiä raskaudesta ja synnytyksestä.
Vauvaikä on lyhyt ikä mutta kun se on saavutettu niin kehiin tulevat toisen laiset "ongelmat".
.. vähän vaikeet uskoo :D
onks sul kuvii missää gallerias tjtn? voisin keskustella sun kans vaiks siel jos haluut tietää jtn....
ei mulla oo kuvii missään. kerro kuitenkin ihmeessä oma nikkis niin käyn vilkasee ja voit täällä vaikka kertoo mulle jotain jos haluat...
aattelin et jos sä haluisit sen mulle laittaa ni voisin tulla siel kommaa. ku kerta noin julkisesti oot uskaltanu kaiken vuodattaa, ni ei se nickin paljastaminen niin kamalaa voi olla :) varsinki jos et ole trolli
... mut harmi ettei ole. jostain syystä vaikutat vaa provolta :) tai ihmiseltä jolla on vilkas mielikuvitus. voin sen verran itestäni sanoo et mut löytää kahdesta äitiyhteisöstä, enempää ei ole eikä tule
joku katkeroitunut elämänoppiaan jakava ihminen on vähän innostunut kirjoittelemaan..
OK... Et ole provo :D
Noh kun tiedät kaiken elämästä ja vauvoista ja olet aikuinen, niin miksi sitten kyselet, kun sinun pitäisi jo ne asiat tietää?
Et siis ole aikuinen, etkä tiedä paljoa mitään elämästä, saati vauvoista. Se tuli selväksi omasta viestistäsi.....
pahalta ja alapää repeää pahasti.
Niin ja eikös sun pitänyt jo tietää kaikki. Kun kerran tiedät kaiken vauvoista ja elämästä. Vähän kyllä epäilen. Mitäs sitte täällä kyselet. Kyllä varmaan neuvolassa on kerrottu imetyksestä ym. jos kerran oikeasti olet raskaana.
15 - vuotiaana et ole aikuinen. Itse olen 19 vuotias, ja minulla on vajaan 1v ikäinen poika enkä vieläkään miellä itseäni aikuiseksi. Vaikka iältäni olen, ja olen elänyt tässä aikuisten maailmassa kaksi vuotta, en siltikään vielä ole aikuinen.
Lapsi oli kauan odotettu ja harkittu (olen kokenut 2 keskenmenoa ennen lapsen saamista). Lapsiarki on ihanaa ja nautin kovasti siitä, mutta kyllä aikamoinen isku se oli suoraan kasvoille kun lapsi syntyi ja tajusi sen todellisuuden miten rankkaa pienen lapsen kanssa on. Ensimmäiset viikot meni helposti, lapsi vaan nukkui ja söi. Tällä hetkellä elän varmaan vauva-ajan pahinta aikaa. Lapseni on kovin liikkuvainen ja oppii koko ajan kaikkea uutta. Öistäkään ei tahdo tulla mitään kun on niin levoton nukkuja. Ei malta millään iltaisin nukahtaa kun haluaisi vaan kävelyä opetella eikä syömisestä tahdo tulla mitään.. Ulos pukeminen se vasta herkkua onkin.. Moni täälläkin palstalla sanoo "tiedän ettei se vauva-arki ole vain sitä että lapsi nukkuu ja syö, vaan se on haastavampaa" mutta he eivät tiedä sitä, mitä se todellisuudessa on.
Äitin rakkaus lapseen on asia, joka kasvattaa paljon ihmistä. Teet kaikkesi varmasti lapsesi vuoksi. Tämä on vain haastavampaa hommaa, kun normaali töissä käyminen. Oletko koskaan lintsannut koulusta? Nyt olet joutumassa sitoutuvampaan työhön, josta et niin vain voikkaan lintsata jos aamusella vähän väsyttää eikä jaksaisi herätä. Lapsi kun herää, on sinunki herättävä vaikka millään ei jaksaisi.
Meillä poika menee n.21 nukkumaan, herää yössä pyörimään ja kitisemään tuttia n. 4-6 kertaa ja aamusella nousee siinä 7 aikaa. Ei jää paljoa unta tälle äitille mutta silti se on vaan päivät ja seuraava yö jaksettava. Mieheni on töissä arkipäivät joten minun hoidokseni jää tämä rumba.
Ja mikä hauskinta, niin meillä kuin monessakin perheessä varmasti kuullaan tästä asiasta; viikonloput. Mies kun käy töissä arkipäivät niin hän haluaa pitää viikonloput vapaana. Lähteä ehkäpä kavereiden kanssa viettämään iltaa lähi kuppilaan, katsoa formuloita/jalkapalloa tai mitä nyt ikinä tuleekaan RAUHASSA.. ym ym. Mutta missäs on sinun (ja muidenkin äitien) viikonloppu vapaat? Niitä ei ole. Tulet sitoutumaan lapseesi 24/7. Itsekkin kun raskaana olin, mietin miten ihanaa lapsen kanssa tulee olemaan. Ja "nuoruuteni oli eletty" ja vanhempanakin sitä kerkee matkustella tai tehdä mitä haluaakaan. Karu totuus on vain se, että kyllä sitä välillä mieli tekisi lähteä käymään tuulettumassa kun kaverit soittelevat ja kyselevät. Tai suunnitella laivaristeilyä (ihan ryyppyreissua, eli siis ilman lapsia) tai viikon lapin matkaa laskettelurinteille.. Eipä nämä asiat tule tosta noin vain enää onnistumaan. Jos johonkin haluat lähteä, tulee sinun suunnitella kaikki etukäteen. Lapsenvahdit ym. Jospa lapsi sattuukin sairastumaan, peruuntuu lähtösi.
No eiköhän tässä ollut jo ihan tarpeeksi asiaa. Toivottavasti jaksat lapsesi kanssa ja asiat menee hyvin. Nauti raskaudestasi vielä, ja nauti lapsi arjesta. Ei ne vauvat kauaa vauvoina pysy.
ja lisää provoa..huhhuh...hankkikaa elämä.
15-vuotias ja muka elänyt nuoruutensa jo, no ET TODELLAKAAN!
Ei millään pahalla, mutta sä olet tyhmä, en ymmärrä miten tollasen pilleri tempun jälkee poikaystäväsi voi suhun luottaa. Etkö tajua että vauva kuumeita tulee ja menee? Siinähän sitten olet sossun elätti ja se ei ole mikää kunnia asia. Olen itse täysikäinen ja tähän mennessä vauvakuumeita on tullu ja menny, mutta mä haluun kyllä elää niin ettei tarvi olla kiinni jossain. Kyllä sä vielä tota kadut kun et saa enää koskaan mennä niinkun ite haluut..
provoja oikein sikiää
Monet vastaajat näköjään miettii, ettei juttusi ole todellinen.
Jos on, niin onnea sulle ja kaverillesi. Älä välitä pelottelijoista, selviät kyllä. Toivottavasti poikaystäväsi, siis lapsen isän vanhemmat tukevat teitä. On monia järjestöjä jotka auttavat nuoria äitejä. Saat kyllä elämässäsi omaakin aikaa, joku näköjään sitäkin pelkäsi. Itse olen kasvattanut viisi lasta ja hyvin on mennyt.
No, voin sanoo et sun ikäsenä odotin kans esikoista. Ja maha pyöreenä lopetin peruskoulun ku laskettu aika oli loppukesästä. Ainoo ero mun ja sun tilantees taitaa olla se, et mulla ehkäsy petti ja oltiin 1.5v ennen positiivista testiä oltu yhessä. Kandee oikeest miettii et ooks valmis tähän kaikkee. Tekstistäs huokuu sellane "vauvat on söpöi tehää niit miljoona" -asenne, en tiiä miks.. Enivei, ihan hyvin ollaa pärjätty.
Ilmeisesti kysees provo, mut siit huolimatta _tosi_ tyhmää alkaa tekee lapsii noin lyhyen seurustelun jälkeen ja viel sillee et salaa sen toiselta osapuolelta.
mielestäsi aikuinen niin huhuh. Yleensä pidän teiniäitejä järkevinä siinä missä muitakin, sinä vedät tosin kyllä pohjat! Aikuisellakaan naisella ei ole oikeutta lopettaa pillereiden käyttöä omin päin vaan lapsen isälläkin on oikeus tietää käytetäänkö ehkäisyä. Säälittää sun miehes puolesta! Häpeäisit.
sun ukkosi joka on vielä poika, lähtee lätkimään. Onhan tuo nyt aika törkeää raskautua toiselta salaa.
15 vuotiaanahan sitä jo onkin elämänkokemusta, heh heh.
voi sua reppanaa, ei käy kateeksi.
alottajalle.. Miten imetys tapahtuu ?? Lapselle annetaan tissi suuhun ja annetaan imeä. Etsi hyvä asento ja pidä lasta tyynyn päällä. Jos imetys ei suju voit käyttää rintakumia. röyhtäytä kunnolla olkapäällä, vaihda olkapäätä. käytä sideharsoja tai pyyhettä alla. Voit hankkia vaatteet ja pesukoneen ja vaipat etukäteen. Pieni vauva monesti nukkuu paljon. Mutta on niitäkin jotka nukkuu vähemmän. Toiset vauvat itkee enemmään kuin toiset. ( Ilman muuta jätät alkoholin ja tupakan pois.) Mene äitiysvalmennukseen mikäli voit. Vauva itkee eri tavalla kipuja ja nälkää ja unta. Opit tunnistamaan itkut kyllä. Toivottavasti saat apua poikaystävältäsi, lastenhoito ei ole helppoa. Se on sitoutumista 24/7. Jos lapsi on kipeä, se valvottaa - ja kun hampaat puhkeavat. Jossain välissä pitää pestä pyykit ja itsekin käydä suihkussa. Osa lapsista antaa äidille tilaa, leikkii pienestä toisten kanssa ja toiset pysyy äitin sylissä ja itkee heti kun äiti lähtee. Eli wc:ssäkin pitää olla ovi auki. Varaudu siihen että äitiys ei ole helppoa, se käy ihan työstä. Paitsi että lapsi on pidettävänä puhtaana ja lämpöisenä, sitä lasta on myös syötettävä jne. Vahdittava on ainakun ei oo nukkumassa. Ja säännöt pitää opettaa jo pienenä. Mitä johdonmukaisempi olet sen helpompi lapsen kanssa on (yleistys). Joillakin on viä yleis rumban lisäksi vvv :hen eli pikkulasten hätäviestejen ilmoituksiin vai miten se meni...
Vauvakuumeita tulee ja menee, joillain tosin se järki sanoo jo jotain mutta joillain näköjään ei! Sinun poikaystäväsi on idiootti jos luottaa sinuun vielä tollaisen SUUREN valehtelun jälkeen.. voiko kukaan olla noin tyhmä että jättää pillerit pois salaa ja vielä ton ikäsenä. Sun ikäsellä niitä vauvakuumeita tulee ja menee, jotkut vaan ajattelee vähän järkevämmin.. voi sun poikaystävä parkaa ku joutuu sua katella, tuskin kyllä kattelee kauaa!!
Nimittäin, aloittaja sanoi olevansa 15-vuotias ja peruskoulun olevan käyty. Kuinkas tämä on mahdollista?
Tällöin ko. henkilö olisi ollut 14-vuotias koulun loputtua :D. Itse ainakin täytin samana vuonna 16, kun olin peruskoulun käynyt :D...
Et voi olla tosissasi? 15 vuotiaana tuolla tavalla hankkiutunut raskaaksi? Aika moisella petoksella siis. En ymmärrä miten olet kehdannut. Minulla itsellänikin aivan järjetön vauvakuume ja keskustelulla yhdessä poikaystäväni kanssa tultiin siihen tulokseen että jätetään ehkäisy pois. Mutta en ikinä tekisi tuolla tavalla että yksin päättäisin yhteisestä asiasta. Et todellakaan ole valmis äidiksi. Tiedäthän kaikki kustannukset, jos et vanhempien kanssa voi asua tarvitset asunnon, vaipat, tuttipullot, vaatteet, ruuat, rattaat, vauvan sängyn jne. Oletko miettinyt millä tämän kaiken hankit ja maksat?
En tuomitse nuoria äitejä koska itsekin olen vielä nuori (18 vuotta) Mutta tuo millä tavalla olet hankkiutunut raskaaksi on kyllä niin kettu temppu..