Paha tapani on seurata koirakkoja ulkona. Voi hyvänen aika mitä päivittäin näkee.
Ensinnäkin:
Mistä nämä koiranomistajat ovat kuulleet, että koira pitää heittää ulkona selälleen,
kun se rähjää vastaantulevallee koiralle? Minusta käsittämätöntä ja osin vaarallistakin.
Perusteena tälle sanon, että kun koira kiihtyy nähdessään lajitoverinsa, se ei välttämättä
tajua purevansa omistajaa, jos on kiihdyksissään. Isoa koiraa ei helposti kaadeta, jollei se ole
herkkä tapaus. Ja miksi yleensäkään omistaja lisää huonoa kokemusta koiralleen toisista koirista hyökkäämällä lemmikkinsä päälle? Loogista tosiaan.. Parempi metodi kääntä toiseen suuntaan tai kiertää niin kaukaa toinen koirakko, ettei oma ahdistu.
Toinen on tuo remmin kiskominen. Jos koira vetää, miksi sitä ei opeteta olemaan vetämättä, vaan kiskotaan takaisin pienintäkin koiraa, jos se vetää kieli pitkällä remmissä. Tällainen kiskominen lisää
vetämisen tarvetta, koira kun ei ymmärrä että remmiä ei pääse pakoon, joka saattaa olla omistajan remmin kiskomisen seurausta, että koira sitä niinsanotusti pakenee. Kisko koiraasi remmistä, niin saat selkä ja niskanikamaoireisen koiran.
Kolmas tämä legendaarinen flexi show. Itse käytän flexiä, mutta todella harvoin. Flexi on joskus hyvä, mutta kun mennään vilkkailla kävelykaduilla, sen käyttöä pitäisi osata rajoittaa. Kutsun flexihirviöiksi niitä ihmisiä, jotka pitävät koiriaan flexissä maksimipituudella. Olen kokenut inhottavia tilanteita koirani kanssa, kun tällaisia maksimipituuksia esiintyy reitin varrella, eli omistaja kilsan päässä koirastaan lirkuttelemassa "tänne.. ei sinne.. tänne..". Onko jossain vikaa, vai tarkoittaako flexin käyttö sitä, että koira voi holtittomasti sitten tulla tervehtimään vähemmän sosiaalista koiraa ja poukkoilla tiellä miten sattuu? Kerran eräs nainen jopa tokaisi, että paikkani on tien toisella puolella rakkini kanssa, kun hänen terrierinsä oli alle metrin päässä koirastani irvihampain ja sanoin ettei päästä koiraansa lähemmäs, me kun vielä peräännyttiin ahtaalla kadulla.
Ensinnäkin:
Mistä nämä koiranomistajat ovat kuulleet, että koira pitää heittää ulkona selälleen,
kun se rähjää vastaantulevallee koiralle? Minusta käsittämätöntä ja osin vaarallistakin.
Perusteena tälle sanon, että kun koira kiihtyy nähdessään lajitoverinsa, se ei välttämättä
tajua purevansa omistajaa, jos on kiihdyksissään. Isoa koiraa ei helposti kaadeta, jollei se ole
herkkä tapaus. Ja miksi yleensäkään omistaja lisää huonoa kokemusta koiralleen toisista koirista hyökkäämällä lemmikkinsä päälle? Loogista tosiaan.. Parempi metodi kääntä toiseen suuntaan tai kiertää niin kaukaa toinen koirakko, ettei oma ahdistu.
Toinen on tuo remmin kiskominen. Jos koira vetää, miksi sitä ei opeteta olemaan vetämättä, vaan kiskotaan takaisin pienintäkin koiraa, jos se vetää kieli pitkällä remmissä. Tällainen kiskominen lisää
vetämisen tarvetta, koira kun ei ymmärrä että remmiä ei pääse pakoon, joka saattaa olla omistajan remmin kiskomisen seurausta, että koira sitä niinsanotusti pakenee. Kisko koiraasi remmistä, niin saat selkä ja niskanikamaoireisen koiran.
Kolmas tämä legendaarinen flexi show. Itse käytän flexiä, mutta todella harvoin. Flexi on joskus hyvä, mutta kun mennään vilkkailla kävelykaduilla, sen käyttöä pitäisi osata rajoittaa. Kutsun flexihirviöiksi niitä ihmisiä, jotka pitävät koiriaan flexissä maksimipituudella. Olen kokenut inhottavia tilanteita koirani kanssa, kun tällaisia maksimipituuksia esiintyy reitin varrella, eli omistaja kilsan päässä koirastaan lirkuttelemassa "tänne.. ei sinne.. tänne..". Onko jossain vikaa, vai tarkoittaako flexin käyttö sitä, että koira voi holtittomasti sitten tulla tervehtimään vähemmän sosiaalista koiraa ja poukkoilla tiellä miten sattuu? Kerran eräs nainen jopa tokaisi, että paikkani on tien toisella puolella rakkini kanssa, kun hänen terrierinsä oli alle metrin päässä koirastani irvihampain ja sanoin ettei päästä koiraansa lähemmäs, me kun vielä peräännyttiin ahtaalla kadulla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kylläpäs sinä taas vuodat. Et huomaa malkaa omasta silmästäsi.
Kerro ihmeessä lisää.
Olen myöskin seurannut ja havainnut osittain samoja asioita kuin sinäkin:
Ensimmäisessä kohdassa havaintoni on se että kyseessä on yleensä nuori murrosikäinen koirayksilö, joka kokeilee omistajansa sietokyvyn rajoja. Kun näet ko tapahtuman, se raja on hetki sitten ylitetty. Kärjistetysti voisi sanoa että kyseessä on sama asia kuin jos käyt hakemassa kapinoivan teini-ikäisen tyttäresi pois jostakin tuntemastasi huumeluolasta. Ilman tappelua ja hampaiden kiristelyä tuskin selviät... Puremajäljet saatat hyvinkin löytää ranteistasi. Molemmissa tapauksissa.
Toisessa kohdassa voi osassa olla kyse samasta asiasta kuin edellisessäkin, eli kyseessä on niin nuori yksilö että elämän perusrealiteetit eivät ole vielä ehtineen hauvan selkäytimeen. Kun omistaja vain sitkeästi kouluttaa(ei välttämättä kiskomalla), niin se vetäminen haukun ehtiessä aikuisikään kyllä vähenee. Ei toki aina ja tällöin on omistajalla peiliinkatsomisen paikka.
Kolmannessa kohdassa tuo kuvaamasi sana fleksihirviö on aika oikeaan osuva. Ei mikään ole ärsyttävämpää kuin jos koira vapaasti sinkoilee sinne tänne. Itse käytän silti ainoastaan fleksiä, ja pidän sitä toisaalta jumalan keksintönä kaupunkilaiskoirille. Se kun on ainoa tapa antaa koiralle edes vähän vapautta muualla kuin koirapuistossa. Mutta fleksin käyttö edellyttää sitä että koira todellakin tietää missä kuljetaan ja kuuntelee omistajan käskyjä sekä noudattaa niitä. Meillä noudattaa.
Monilla muilla taas ei, ja tämä taitaa johtua siitä että ihmiset ovat, erityisesti kaupungeissa, etääntyneet niin kauas luonnosta että kuvitelevat hauvansa olevan posliinia joka helposti särkyy. Siksi ei hennota karjaista perkelettä silloin kun siitä olisi todellista apua. Mutta tosiasia on että koira ei siitä hajoa vaikka joskus kuulisi kunniansa.
Tuosta ensimmäisestä asiasta (selättämisestä) olen samaa mieltä, toisesta taas vähän erimieltä; minusta nykiminen on sallittua, jos koira on opetettu seuraamaan, itse nykäisen hihnasta jos koira rupeaa vetämään, ns. korjaan homman. Mutta jos koiraa ei olla edes viitsitty opettaa seuraamaan on aivan turhaa repiä remmistä jos koira vetää, ei se mitään siitä taida oppia.
Kahta eri lajinedustajaa ei kyllä pitäisi vertailla keskenään. On asetettava itsensä koiran näkökulmaan. Olen alkup. kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että koiran päälle ei kannata hyökätä rähinän alkaessa. Koira puhuu koiran kieltä ja tarkkailee paljon omistajansa elekieltä. Tätä kieltä kannattaa käyttää hyödyksi niin hyvässä kuin pahassa.
Otetaan esimerkki kahdesta koirasta jotka ovat ulkona omistajan kanssa. Toinen koira tulee lenkillä vastaan omistajansa kanssa, ja yllättäen tämän kahden koiran valjakosta molemmat aloittavat rähinän yhtäaikaa ja toinen hyökkää vieressä olevan koirakaverin kimppuun. Tämä on äärimmäisen kiihtynyt yksilö sekä epävarma kauttaaltaan. Tässä tapauksessa omistaja oli kiihtynyt ja epävarma 'hyökätessään' koiransa päälle. Ei anna koiralleen siis rauhoittavia signaaleita vaan lisää ahdistusta. Mitä tässä voisi muuten tapahtua? Koira pelkää tulevat vuodet koirien ohitusta eikä luota omistajaansa johtajana. Se lisää aggressiota ja voi joissain tapauksissa olla vaikea korjattava.
Hihnasta kiskominen puolestaan tuottaa selkävaivoja jos sitä ei tee hellävaroen. Mutta en usko että edes puolella suomen koirista toimii tällainen nykäisykorjaus. Vaatii kärsivällisyyttä saada koira seuraamaan ja suullisesta käskystä hiljentämään vauhtiaan, mutta vaiva maksaa palkan takaisin. Koiran on oltava kuuliainen omistajalleen. Ja omistajan on ymmärrettävä koiraansa ja mietittävä, miten syystä x tulee seuraus x.
ovat ihan ok. Kasvatuksesta on kuitenkin kyse, mutta sen toki ymmärtää vain, jos on hyvin kasvatettujen lasten vanhempi.