Ajattelin ensin laittaa alimmaiseksi runkoleijonan tuulensuojalevyn ja sen päälle 150mm villaa.
Joku sanoi et hiiret voi päästä runkoleijonan läpi.
Mitä olette laittaneet alimmaikesksi rossipohjarakenteisessa alapohjassa?. vesivaneria, "sikala-vaneria" vai jotain muuta??
kiitokset etukäteen asiallisista vastauksista
Joku sanoi et hiiret voi päästä runkoleijonan läpi.
Mitä olette laittaneet alimmaikesksi rossipohjarakenteisessa alapohjassa?. vesivaneria, "sikala-vaneria" vai jotain muuta??
kiitokset etukäteen asiallisista vastauksista
Vastaukset 19
Vanhimmat
vesivaneria. Rakenne pitäisi olla alapuolelta hengittävä. Huokoinen kuitulevy esim. bituliitti musta puoli alaspäin. Jos vesivaneria laittaa alimmaiseksi ja yläpuolelle höyrynsulkumuovin lattiapinnoitteen alle, niin
rakenne kyllä mätänee.
Runkoleijona on ihan ok mutta pitää muistaa laittaa harvalaudoitus sen tueksi alapuolelle. Muuten voi kosteus tehdä levyille temput ja villat on maassa...
Runkoleijona ei itsessään kestä vaan elää ja todennäköisesti putoaa pois.
On tullut käytettyä monenlaista, mutta useammankin kerran rakenne on mennyt jotakuin:
- (harva)laudoitus, tuulensuojalevy(12mm), villaa, villaa, ..., höyrysulku
Jyrsijöitä ja lintuja vastaan voi alapohjaan laittaa jyrsijäverkon, max. silmäkoko 7x7, myydään rullatavarana. Sama jota räystäille laitetaan ja estetään lintujen/jyrsijöiden pääsy yläpohjan tuuletustilaan.
eikös tuollainen jyrsijäverkko sitten kanna sen runkokarhulevynkin tai vaikka ihan tavallisen levyvillan? Eli jos jyrsijöitä varten laittaa verkon alapohjan koko alalle ja joka lattiavasaan kiinni alapuolelta niin ei kai sinne enää mitään tukilautoja tarvii?
Kyllä tarvii jos tehdään kunnolla. Jos nyt nikkaroit ja tykkään korjailla myöhemmin ei tarvita....
taida puhua kokemuksesta, arvailevat vaan. Itsellä lattiakannattimet K600 jaolla, joissa normaalit rossilaudat kiinni eikä mitään muuta harvalaudoitusta. Hyvin on kolmessa rakennuksessa kestänyt 25 mm tuulensuojalevy ( vastaava kuin rukoleijona ), ei yhtään ole taipunut 2,5 vuodessa.
Juu runkoleijona taitaa olla 25mm mutta tuulijellona vaan 12mm. Voihan se periaatteessa pelkällä 25mm levyllä toimia mutta harvalaudalla toimii varmasti oli pohja 25mm 12mm tai 10mm.
Ja jos lautaa käyttää niin 25mm on turhaa....
12mm:n tuulensuojalevy tarvitsee täytepohja- eli harvalaudoituksen, muuten painuu keskeltä. Nähty on valitettavasti. Ei mitään vanerivirityksiä.
Täytepohjalaudoitus 22x100
Tuulensuojalevy 12mm.
Niskat 150x50 (ei ole paljon?)
Paperi
Lattiapontti
kiitos asiallisista neuvoista, mikä olisi sopiva väli harvalaudoitukseen kun käyttää 12mm tuulileijonaa? Jos laitan K600 palkkiväleihin n. 1m välein poikittaisen tukilaudan, riittääkö?
metrin väli, 12 mm levy on sen verran vetelää. Itse tein oman 25 mm runkolevyllä.
Ei riitä. kk. n.200 piisaa. Et mene konkurssiin vaikka teet kunnolla. 25mm ilman harvalautaa on epävarmempi.
Olen samaa mieltä että kovavilla 25 mm ilman harvalautaa on epävarmempi. Täytepohjalaudaksi harvalaoudoitukseen voi käyttää vajaasärmää. Jos käyttää tervapaperia pitää tehdä lähes raottomaksi, mutta 12 mm tuulensuojalevyllä tuo noin k200 on varmasti ok.
Miten jako passaa sen mukaan. Etenemä noin 30-35cm. Lautojen väliksi jää silloin jotain 20-25cm.
Huom! Välipalikat kannattaa pätkiä valmiiksi ensimmäisenä. Pitkät laudat ensin vain päistä kiinni. Välipalikat kiinni asti. Kun koko lattia on hepissä, niska kerrallaan suoraan ja sitten vasta pitkät laudat niskoihin kiinni. Levyttäminen huomattavasti helpompaa eikä vuotokohtia tule. My way.
Me tehtii Ferrari kun alapohjasta tuli seuravanlainen
- pintalauta
- paperi
- runko 2x8 2x2, joka tuli sokkelin päälle
- lisäeristys alapuolelle 2x4 ristiin koolattuna, meni siis sokkelin yläpinnan alle
- Bituliittilevy - hieman kalliimpi kuin tuulileijona mutta jämäkämpi käsitellä kokonaisena kun levytys tehtiin alakautta
- harvalaudoitus k200
ja väliin tietysti kutteripurua
Eli eristystpaksuus yli 35 cm pitäisi tareta...
Liian tehokas eristekerros pienentää alapuolisen ryömintätilan lämpötilaa ja sen seurauksena lisää ryömintätilan kosteutta. Perinteisesti alapohjan läpi vuotanut hukkalämpö ja takan perustuksen lämpö on kuivattanut ryömintätilaa tehokkaasti. Lisäeristys sokkelin yläpintaa alemmaksi ei kuulosta hyvältä idealta... Onkohan tuuletustilan lattian alla riittävän korkea? Vähintään 800mm, erittäin hyvin tuulettuvalla paikalla 600mm.
Ryömintätilan lämmittäjä taas vauhdissa? Eikös se jonkin talotehtaan mukana tullut ryömintätilan lämmitinkin kaupantekijäisenä?
Ryömintätilassa mitään kosteutta ole. Jos on niin maa-aines on humuspitoista tai salaojitukset on päin peetä. Rossilattia ja umpisokkeli josta tuuletusluukut suljetaan tai "unohdetaan" kosteus tuo ongelmia satavarmasti. Perinteisin tapa aikaan saada lattiasieni. "Suosittua" varsinkin rintamamiestaloissa. Lämpötaloudellista hyötyä tavoitellessa suljetaan tuul.luukut talvella eikä aukaista keväällä.
Itse laitoin 6mm vesivanerin juuri tämän taipuman takia, välissä on puukuitueriste 200mm ja päällä on tervepaperi ja ponttilattia toivottavasti ei "mätäne" kuten joku jo ehdotti. Tuuletus ainakin meren rannassa toimii. Koko paletti on pilareiden päällä joten vanerilla on aikankin "tuuletus" kunnossa.
Vähän epäilyttää. Rakenteen pitäisi "harveta" ulospäin mutta nyt tuo tiivis vesivaneri on ulkona viimeisenä kerroksena. Tuuletusta ei tapahdu koska ilma ei pääse vanerin läpi. Voihan se toimiakin mutta itse tarkistelisin vähän onko kosteutta päässyt kertymään. Jos alapohjan alle pääsee, niin saattaisi olla hyvä porata vaikka pieniä reikiä levyn läpi. Puukuitueriste pystyy sitomaan ja vapauttamaan kosteutta ja se saattaa paranta tilannetta verrattuna mineraalivillaan verrattuna.
Ite laitan ensin C-luokan panelin(12mm) ja sen päälle 12mm ts levyn