Olen viimeisen seitsemän vuoden aikana saanut muutaman kerran nukkuessani lyhyen tajuuttomuuskohtauksen. Muuten on epi ollut hallinnassa. Nyt kun tyttöni on kolmevuotias, olen jonkun kerran miettinyt, et milloin ja miten hänelle sairaudesta kertoisin. Tyttö nukkuu edelleen osan yöstä vieressämme ja kerran on kohtaus tullut hänen ollessaan vieressämme.
Eli miten ja milloin olette lapsillenne asiasta kertoneet?
Eli miten ja milloin olette lapsillenne asiasta kertoneet?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kerro lapsellesi samat tein! ei se ole hankalampaa kuinka tää elämä on tans kans. Jos välität lapsesta, ku ei tää tästä ruusumemmaksi käy.
vaikka heti lapsellesi. Ei se vielä asiasta paljoa ymmärrä, mutta eipä tule sitten tilannetta, että hän näkee kohtauksen tietämättä mitään epilepsiastasi.
Mulla tuli kohtauksia suht tiheään kun poikani oli 3-4 vuotias. erään kohtauksen jälkeen kerroin hänelle että ei äitillä ole mitään hätää ja se menee pian ohi, ei tarvi pelätä. No poika alkoi huomata kohtaukset ja aluksi oli hämillään ja sitten alkoi tulla aina mun luo kun kohtaus tuli ja sanoi että äiti mua vähä pelotti, kun sain hänet lopulta vakuuttumaan siitä ettei mitään "pahaa" äitille käy niin poika on huomatessaan tullut äitin luo eikä enään pelkää. nyt ikää heiman railu 8v ja toisella pojallani pikkasen reilu 4v ja molemille olen kertonut asiasta eikä kumpikaan enään pelkää, korkeintaan menevät iskälle kertoon että nyt äitillä on kohtaus / äiti sai kohtauksen.
molemmat pojat nukkuvat välillä äitin vieressä ja varsinkin tämä 8vuotias herää minun kohtauksiin ja sanoo myös yön aikava tulevien kohtausten aikana että äit ei ole mitään hätää.