Rintamapalvelukseen halukkaitten vankien määrähän kasvoi sodan aikana niin, että Nikke Pärmin Erillisen pataljoona 21:n lisäksi vangeista perustettiin myös erilliset pataljoonat 22. ja 23. Lopulta huhtikuussa 1943 perustettiin näistä vankipataljoonista JR 101. Rykmentti hajotettin kuitenkin syksyllä 1943 kun perustettiin uudet
prikaatit 19:s, 20:s ja 21:nen prikaati.
Nyt kysymys, sotkettiinko vankiporukkaa edellämainittuihin prikaateihin ? Vähän siltä tuntuu Viipurin tapahtumien
tiimoilta.
Viipuri ja 20. Pr.
Nikk....
43
2793
Vastaukset
- rykmentit
joutuivat luovuttamaan III:n pataljoonan 21.Pr:lle (Vanha JR101).JR5,JR12 ja JR56. Saivat tilalla vankipataljoonan. Vaihto näkyi Kannaksella III/JR5:n täysin luokattomana taistelusuorituksena ja III/JR12:n runsaana karkuruutena. Kyseisistä pataljoonista ainoastaan III/JR56 ja IV/21Pr hoitivat tonttinsa osapuilleenkaan. III/JR5 ymmärsi parhaiten pataljoonista syvän puolustusryhmityksen merkityksen ja suoritti reippaassa tahdissa Saimaan saarten runkomiehityksen.
- Sorokkaan
Karkasi kommunisteja. Olikohan Toivo Antikainen joutunut tulitaisteluun lentokoneessa näiden aloittelevien laskuvarjohyppääjien kanssa kanssa.
- aikana
Sorokkaan kirjoitti:
Karkasi kommunisteja. Olikohan Toivo Antikainen joutunut tulitaisteluun lentokoneessa näiden aloittelevien laskuvarjohyppääjien kanssa kanssa.
koko armeijasta loikkasi noin 120 sotilasta. Heistä noin puolet oli Pärmin pataljoonan turvasäiliöläisiä. Suomeen lähetetyistä desanteista 10-20 "Pärmiläistä" jäi kiinni ja sai kenttäoikeudessa kuolemantuomion.
- Aaverykmentti
kaksi vankipataljoonaa. Ne taistelivat tyydyttävän hyvin, sillä pataljoonissa oli tietenkin normaalit aliupseerit ja upseerit. Erkoista on, että tämä prikaati kuului Ilomantsin voittajiin.
Muiden vankipataljoonien sijoitus on tuossa toisessa vastauksessa selvitety ihan oikein. Ei III/JR 5:stä tosin Saimaan saariin ja kotiseudulle selviyyynyt kuin muutama kymmenen miestä, mutta kyllä se railakkain lähtö oli. Rintamaan jäi vajaa sata ( 85) upseeria, aliupseeria ja miestä. Noin 50 hiipparia palasi takaisin hieman rauhoituttuaan.Pataljoona täydennettiin ja toimi sen jälkeen kutakuinkin normaalisti.- puolelle,
mutta menköön. Jos III/JR12= I/21.Pr ja III/JR5= II/21.Pr ja III/JR56= III/21.Pr ja HTK/JR101(ErP24) = IV/21.Pr, niin mikä oli toinen 21.Pr:n rangaistus/ vankipataljoona.
- Kylpä
puolelle, kirjoitti:
mutta menköön. Jos III/JR12= I/21.Pr ja III/JR5= II/21.Pr ja III/JR56= III/21.Pr ja HTK/JR101(ErP24) = IV/21.Pr, niin mikä oli toinen 21.Pr:n rangaistus/ vankipataljoona.
On se mahdollista, kun rykmentissä on aina nelisen pataljoonaa muistaakseni.
- Aaverykmentti
puolelle, kirjoitti:
mutta menköön. Jos III/JR12= I/21.Pr ja III/JR5= II/21.Pr ja III/JR56= III/21.Pr ja HTK/JR101(ErP24) = IV/21.Pr, niin mikä oli toinen 21.Pr:n rangaistus/ vankipataljoona.
21. Prikaatiin jäi todella vain yksi vankipataljoona eli HTK/JR 101:stä muodostettu IV P. Kaikki entiset vankipataljoonayt siis siirrettiin muhin rykmentteihin.
- kolmekertaa
Kylpä kirjoitti:
On se mahdollista, kun rykmentissä on aina nelisen pataljoonaa muistaakseni.
3 patalijoonaa? ja Divisionassa 3 rykmenttiä siis 3-jako???
- Jako kolmeen
kolmekertaa kirjoitti:
3 patalijoonaa? ja Divisionassa 3 rykmenttiä siis 3-jako???
alkuvuodesta -44 määritettiin pitkän sekoilun jälkeen divisioonan jalkaväeksi kaksi rykmenttiä ja erillispataljoona. Kolmaskin rykmentti oli, mutta siis kenttätykistöä. Jv-rykmentissä oli kolme pataljoonaa eli kyllä se periaatteellinen kolmijako oli voimssa.
- Kolmijako yl.
Jako kolmeen kirjoitti:
alkuvuodesta -44 määritettiin pitkän sekoilun jälkeen divisioonan jalkaväeksi kaksi rykmenttiä ja erillispataljoona. Kolmaskin rykmentti oli, mutta siis kenttätykistöä. Jv-rykmentissä oli kolme pataljoonaa eli kyllä se periaatteellinen kolmijako oli voimssa.
Saksassa paisutettiin rykmentin koko neljään ja varmaan muuallakin.
- Oikea kysymys
puolelle, kirjoitti:
mutta menköön. Jos III/JR12= I/21.Pr ja III/JR5= II/21.Pr ja III/JR56= III/21.Pr ja HTK/JR101(ErP24) = IV/21.Pr, niin mikä oli toinen 21.Pr:n rangaistus/ vankipataljoona.
Vain IV/21.Pr oli vankipataljoona. Se hajosikin heti ensi kahinassa ja oli suurin piirtein hyödytön koko loppu sodan ajan. Siihen kyllä pantiin täydennykseski muita kuin vankeja.
- resv. KAPT.
Kolmijako yl. kirjoitti:
Saksassa paisutettiin rykmentin koko neljään ja varmaan muuallakin.
ja mistähän lähtien noin tehtiin. ja millähän reservillä.
- Tapio Nurminen
20.Pr.:ssa puheena olevia entisiä vankeja ei ollut.
- Pojanpoika15
Etsin tietoa Hilpi Vemlin nimisesta sotilaasta joka saattoi olla mukana III/JR 20 kanssa Viipurissa. Han oli alunperin Partunmaalta.
- Tiedot löytyvät
Pojanpoika15 kirjoitti:
Etsin tietoa Hilpi Vemlin nimisesta sotilaasta joka saattoi olla mukana III/JR 20 kanssa Viipurissa. Han oli alunperin Partunmaalta.
vain entisestä sota-arkistosta, joka nyt on osa Kansallisarkistoa.
- Ruotuväen 3/69käynyt
MAJURI VILJO KIRMAN TARINA osa 1 osa 2
http://www.mil.fi/ruotuvaki/kirma/tarina1.html
http://www.mil.fi/ruotuvaki/kirma/tarina2.html
Sankarikuoleman Viipurissa joko taistelutilanteessa tai sen jälkeen kohdannut majuri Viljo Kirma oli pitkän linjan ammattisotilas. Vapaussodasta mies selvisi naarmuitta, mutta haavoittui jo Viron ja Latvian vapaussodassa Pohjan poikien vapaaehtoisjoukossa.
Suojeluskuntajärjestössä uransa tehnyt, korkeinta teoreettista sotilaskoulutusta vaille jäänyt, mutta rintamakomentajana arvostettu Kirma haavoittui uudelleen talvisodassa sekä jatkosodan hyökkäysvaiheessa.
Viipurissa kadonneeksi merkitty pataljoonankomentaja otti sotilasvalansa tosissaan ja eli loppuun asti sen ”Jos minut asetetaan esimiesasemaan” -kohdan mukaan, jossa päällystöä muistutetaan velvoitteistaan alaisiaan kohtaan.
Majuri Viljo Kirma koetti viimeiseen saakka hankkia apua vaaralliseen tilanteeseen jääneille omille miehilleen.
Vuoden 1944 Viipuriin katutaisteluissa kadonnut majuri Viljo Kirma palveli huhtikuussa 1942 Valkeasaaressa kapteenina JR 46:n II pataljoonan komentajana. Kuvassa keskellä everstiluutnantti H Saure, vasemmalla komentaja majuri A Sundblad, oikealla silloinen kapteeni Viljo Kirma.
Klikkaa linkit.- Päämajassa
ottamaan vastaan suurhyökkäystä jo Kuuterselkään, mutta suunnitelmat muuttuivat ,.,..
- Tarinaa
Siellä Kivisalmessa oli ensin nämä Valkeasaaresta asti tulleet 10. divisioonan rippeet. Valkeasaaren lohkoa puolusti suomalaisten 10. divisioonan kolmepataljoonainen JR 1. Eversti K. Savonjousi järjesti puolustuksen niemessä, kun Kivisalmen silta oli hävitetty.
Aiempi keskustelu:
Ensimmäiset torjuntatoimenpiteet Kivisalmella käynnisti 20. Pr:n tykistökomentaja evl Arra. Hän sai pysäy-tettyä parisataa pääasiassa 20. Pr:n Viipurista pakenevaa miestä ja ryhmitti heidät puolustukseen Kivisalmen vesistölinjalle. Sitten
hän riensi RsPsto 40:n tuliasemaan hakemaan lisää miehiä. Panssaridivisioonan RsPsto 14 oli alistettu 20.6. klo 15 Arralle, joka määräsi sen ajamaan tuliasemaan Herttualaan.
Yhdentykin Arra määräsi suora-ammunta-asemaan Kivisalmen sillan länsipuolelle. Johtajaksi tuli patterin päällikkö kapteeni Lauri Jäntti, joka saapui tykkeineen paikalle klo 17.30. Lisäksi paikalle saatiin yksi rynnäkkötykki ja kolme pst-tykkiä. Jos venäläiset olisivat kyenneet jatkamaan hyökkäystä välittömästi Kivisalmen yli, hyökkäysurat olisivat olleet lähes avoinna Helsingin ja Lappeenrannan suuntiin. Nyt puolustus oli kuitenkin välttävästi järjestetty.
Kun IV armeijakunnan johto sai tiedon tilanteesta, se hälytti heti 10. Divisioonan (komentajaksi vaihdettu eversti Kai Savonjousi) Viipurinlänsipuolella olevien siltojenpuolustukseen. - 3 & 8
Tarinaa kirjoitti:
Siellä Kivisalmessa oli ensin nämä Valkeasaaresta asti tulleet 10. divisioonan rippeet. Valkeasaaren lohkoa puolusti suomalaisten 10. divisioonan kolmepataljoonainen JR 1. Eversti K. Savonjousi järjesti puolustuksen niemessä, kun Kivisalmen silta oli hävitetty.
Aiempi keskustelu:
Ensimmäiset torjuntatoimenpiteet Kivisalmella käynnisti 20. Pr:n tykistökomentaja evl Arra. Hän sai pysäy-tettyä parisataa pääasiassa 20. Pr:n Viipurista pakenevaa miestä ja ryhmitti heidät puolustukseen Kivisalmen vesistölinjalle. Sitten
hän riensi RsPsto 40:n tuliasemaan hakemaan lisää miehiä. Panssaridivisioonan RsPsto 14 oli alistettu 20.6. klo 15 Arralle, joka määräsi sen ajamaan tuliasemaan Herttualaan.
Yhdentykin Arra määräsi suora-ammunta-asemaan Kivisalmen sillan länsipuolelle. Johtajaksi tuli patterin päällikkö kapteeni Lauri Jäntti, joka saapui tykkeineen paikalle klo 17.30. Lisäksi paikalle saatiin yksi rynnäkkötykki ja kolme pst-tykkiä. Jos venäläiset olisivat kyenneet jatkamaan hyökkäystä välittömästi Kivisalmen yli, hyökkäysurat olisivat olleet lähes avoinna Helsingin ja Lappeenrannan suuntiin. Nyt puolustus oli kuitenkin välttävästi järjestetty.
Kun IV armeijakunnan johto sai tiedon tilanteesta, se hälytti heti 10. Divisioonan (komentajaksi vaihdettu eversti Kai Savonjousi) Viipurinlänsipuolella olevien siltojenpuolustukseen.No, sinne päin, mutta luettelehan nyt nuo Viipurin länsipuolella olleet sillat !!!
- Viipurista
3 & 8 kirjoitti:
No, sinne päin, mutta luettelehan nyt nuo Viipurin länsipuolella olleet sillat !!!
länteen suuntautunut silta oli Käremäestä Pappilanniemeen johtava ja sieltä edelleen Koivistolle. Muuten lännenpuolella oli Viipurinlahti. Koitappa muovata kysymys uusiksi ja kysyä luoteeseen johtavista silloista.
- ...........
Viipurista kirjoitti:
länteen suuntautunut silta oli Käremäestä Pappilanniemeen johtava ja sieltä edelleen Koivistolle. Muuten lännenpuolella oli Viipurinlahti. Koitappa muovata kysymys uusiksi ja kysyä luoteeseen johtavista silloista.
Kun seuraavan kerran poikkeat Viipurissa, niin katselehan vähän ilmansuuntia. Käremäki on Viipurin lounaispuolella ja silta johti Pappilanniemeen. Pappilanniemessä maantie kiertää Käreämäenlahden ja lähtee sen jälkeen suoraan ETELÄÄN Koiviston suuntaan. Eli, ei sillä sillalla ollut mitään merkitystä Tienhaaran suuntaan hyökättäessä.
- Bybi
Tarinaa kirjoitti:
Siellä Kivisalmessa oli ensin nämä Valkeasaaresta asti tulleet 10. divisioonan rippeet. Valkeasaaren lohkoa puolusti suomalaisten 10. divisioonan kolmepataljoonainen JR 1. Eversti K. Savonjousi järjesti puolustuksen niemessä, kun Kivisalmen silta oli hävitetty.
Aiempi keskustelu:
Ensimmäiset torjuntatoimenpiteet Kivisalmella käynnisti 20. Pr:n tykistökomentaja evl Arra. Hän sai pysäy-tettyä parisataa pääasiassa 20. Pr:n Viipurista pakenevaa miestä ja ryhmitti heidät puolustukseen Kivisalmen vesistölinjalle. Sitten
hän riensi RsPsto 40:n tuliasemaan hakemaan lisää miehiä. Panssaridivisioonan RsPsto 14 oli alistettu 20.6. klo 15 Arralle, joka määräsi sen ajamaan tuliasemaan Herttualaan.
Yhdentykin Arra määräsi suora-ammunta-asemaan Kivisalmen sillan länsipuolelle. Johtajaksi tuli patterin päällikkö kapteeni Lauri Jäntti, joka saapui tykkeineen paikalle klo 17.30. Lisäksi paikalle saatiin yksi rynnäkkötykki ja kolme pst-tykkiä. Jos venäläiset olisivat kyenneet jatkamaan hyökkäystä välittömästi Kivisalmen yli, hyökkäysurat olisivat olleet lähes avoinna Helsingin ja Lappeenrannan suuntiin. Nyt puolustus oli kuitenkin välttävästi järjestetty.
Kun IV armeijakunnan johto sai tiedon tilanteesta, se hälytti heti 10. Divisioonan (komentajaksi vaihdettu eversti Kai Savonjousi) Viipurinlänsipuolella olevien siltojenpuolustukseen.Savonjousen puhe näille ensimmäisille asemiin tuleville porukoille oli sellainen, että kuulemma tuntui varpaissa asti: "Juoksut on juostu pojat. Me emme ole tulleet tänne juoksemaan. Olemme tulleet tänne kuolemaan. Takana on koko Suomen syli, sen äidit ja lapset."
Minä silti pidän JR61:n suoritusta Tienhaarassa hyvänä. - käynyt
........... kirjoitti:
Kun seuraavan kerran poikkeat Viipurissa, niin katselehan vähän ilmansuuntia. Käremäki on Viipurin lounaispuolella ja silta johti Pappilanniemeen. Pappilanniemessä maantie kiertää Käreämäenlahden ja lähtee sen jälkeen suoraan ETELÄÄN Koiviston suuntaan. Eli, ei sillä sillalla ollut mitään merkitystä Tienhaaran suuntaan hyökättäessä.
Viipurissa 10-15 kertaa ja tarkastin jopa kartasta ilmansuunnat ennen viestiäni. Käremäestä Pappilanniemeen johtanut silta oli ainoa itä-länsisuuntainen. Sorvalista Tienhaaraan johtavat sillat kulkevat kaakko-luodesuunnassa. Ja sinä nimenomaan kysyit länteen johtavia siltoja. Oliko sitten vielä jotain muuta.
- Hoksottimia
3 & 8 kirjoitti:
No, sinne päin, mutta luettelehan nyt nuo Viipurin länsipuolella olleet sillat !!!
Tartte, kun ottaa huomioon Saimaan kanavan.
- Sillan räjäyttäjille
Bybi kirjoitti:
Savonjousen puhe näille ensimmäisille asemiin tuleville porukoille oli sellainen, että kuulemma tuntui varpaissa asti: "Juoksut on juostu pojat. Me emme ole tulleet tänne juoksemaan. Olemme tulleet tänne kuolemaan. Takana on koko Suomen syli, sen äidit ja lapset."
Minä silti pidän JR61:n suoritusta Tienhaarassa hyvänä.Kuuluu suurin kunnia. JR61:n kunniaksi voidaan sanoa, että he eivät sotkeentuneet tykistön amuutamiseen tai amuutamat jättämiseen kuten tämä JR20 komentaja.
- KEB
Bybi kirjoitti:
Savonjousen puhe näille ensimmäisille asemiin tuleville porukoille oli sellainen, että kuulemma tuntui varpaissa asti: "Juoksut on juostu pojat. Me emme ole tulleet tänne juoksemaan. Olemme tulleet tänne kuolemaan. Takana on koko Suomen syli, sen äidit ja lapset."
Minä silti pidän JR61:n suoritusta Tienhaarassa hyvänä.>Minä silti pidän JR61:n suoritusta Tienhaarassa hyvänä.<
"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
Minä vastaavasti pidän tykistön suoritusta erinomaisena!
Bybille pitkä miinus hurrituksesta! Kyllä poteroissa kyyhöttäminen oli ihan toista verrattuna vaikkapa Talin-Ihantalan tapahtumiin...
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, s. 43 ja sama kirja:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.
JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.
Matti Koskimaan kirjassa Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana tämä asia. Tuosta filmistä voit itse tarkistaa sen tärkeimmän kohdan 30 sekunnin kohdalta, sieltä selviää se soittajakin!
"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
http://www.youtube.com/watch?v=PS5WVvFU6fo&feature=related
Everstiluutnatti Antti Juutilaisen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?
Juutilainen kertoo Rinta Rinnan kirjassaan sivuilla 247-248 näin:
"Eversti Marttinen halusi miestensä kuullen varata kunnian taistelusta rykmentilleen, mutta hän tiesi, ettei taistelua olisi voitettu ilman tukevia aselajeja. Luutnantti Matti Jokinen, joka oli Kenttätykistörykmentti 8:n 3.Patterin päällikkönä, on haastattelijoilleen kertonut, miten hän kohtasi miehiään kiittämään tulleen eversti Marttisen kesäkuun 25. päivänä II Pataljoonan komentopaikalla. Rykmentinkomentaja sanoi patterinpäällikölle hiljaisella äänellä:"
"Totuuden nimessä haluan sanoa, että kyllä se oli suurelta osalta tykistön ansiota, että hyökkäykset lyötiin takaisin."
Juutilainen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?
"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
Kummallista kyllä Koskimaan kirjoittamassa SUORASSA lainauksessa EI OLE MITÄÄN EPÄSELVYYTTÄ, VENKOILUA TAI EHDOLLISTAMISTA, VAIN NUO SANAT!
Antti Juutilaisen kirjoittama Rinta Rinnan, Suomenruotsalaisten sotatiet 1939-1944, WSOY, ilmestyi vuonna 1997. Kirjan lähdeluettelossa on Matti Koskimaan haastattelu ja hänen kirjoittamansa kirja Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, WSOY 1996.
Samaten lähteenä on Matti Koskimaan Veitsen terällä, WSOY 1993.
Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana Tienhaaran taisteluista silminnäkijäkuvaus. Kyseisen kirjan lopussa on sivulla 170,
kohdassa III, Kirjalliset kertomukset ja haastattelut, mainittu lähteenä 60. Jokinen, M everstiluutnantti.
Sivulla 49 hän itse, Jokisen siis, kertoo eversti Marttisen visiitistä II Pataljoonan komentopaikalle näin:
"Hetken kuluttua Marttinen jo työntyykin hirsien välistä "kotaamme". Tervehditään, onnitellaan.
Marttinen pitää lyhyen ja ytimekkään puheen II Pataljoonalle sekä sen komentajalle ja päälliköille hyvin suoritetusta taistelusta, jonka seurauksena hänestä on tullut Suomen armeijan nuorin eversti. Puheensa päätteeksi hän kääntyy minun, ainoan paikalla olevan tykkimiehen, puoleen ja sanoo: "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ". Komentajamme toivotti meille hyvää jatkoa ja työntyi ulos sateeseen kiertääkseen yksin yön aikana jokaisen vartiomiehen luona tätä kiittämässä. Aamuun mennessä hän oli kiertänyt kaikki komento- ja vartiopaikat. - Bybi
KEB kirjoitti:
>Minä silti pidän JR61:n suoritusta Tienhaarassa hyvänä.<
"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
Minä vastaavasti pidän tykistön suoritusta erinomaisena!
Bybille pitkä miinus hurrituksesta! Kyllä poteroissa kyyhöttäminen oli ihan toista verrattuna vaikkapa Talin-Ihantalan tapahtumiin...
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, s. 43 ja sama kirja:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.
JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.
Matti Koskimaan kirjassa Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana tämä asia. Tuosta filmistä voit itse tarkistaa sen tärkeimmän kohdan 30 sekunnin kohdalta, sieltä selviää se soittajakin!
"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
http://www.youtube.com/watch?v=PS5WVvFU6fo&feature=related
Everstiluutnatti Antti Juutilaisen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?
Juutilainen kertoo Rinta Rinnan kirjassaan sivuilla 247-248 näin:
"Eversti Marttinen halusi miestensä kuullen varata kunnian taistelusta rykmentilleen, mutta hän tiesi, ettei taistelua olisi voitettu ilman tukevia aselajeja. Luutnantti Matti Jokinen, joka oli Kenttätykistörykmentti 8:n 3.Patterin päällikkönä, on haastattelijoilleen kertonut, miten hän kohtasi miehiään kiittämään tulleen eversti Marttisen kesäkuun 25. päivänä II Pataljoonan komentopaikalla. Rykmentinkomentaja sanoi patterinpäällikölle hiljaisella äänellä:"
"Totuuden nimessä haluan sanoa, että kyllä se oli suurelta osalta tykistön ansiota, että hyökkäykset lyötiin takaisin."
Juutilainen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?
"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
Kummallista kyllä Koskimaan kirjoittamassa SUORASSA lainauksessa EI OLE MITÄÄN EPÄSELVYYTTÄ, VENKOILUA TAI EHDOLLISTAMISTA, VAIN NUO SANAT!
Antti Juutilaisen kirjoittama Rinta Rinnan, Suomenruotsalaisten sotatiet 1939-1944, WSOY, ilmestyi vuonna 1997. Kirjan lähdeluettelossa on Matti Koskimaan haastattelu ja hänen kirjoittamansa kirja Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, WSOY 1996.
Samaten lähteenä on Matti Koskimaan Veitsen terällä, WSOY 1993.
Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana Tienhaaran taisteluista silminnäkijäkuvaus. Kyseisen kirjan lopussa on sivulla 170,
kohdassa III, Kirjalliset kertomukset ja haastattelut, mainittu lähteenä 60. Jokinen, M everstiluutnantti.
Sivulla 49 hän itse, Jokisen siis, kertoo eversti Marttisen visiitistä II Pataljoonan komentopaikalle näin:
"Hetken kuluttua Marttinen jo työntyykin hirsien välistä "kotaamme". Tervehditään, onnitellaan.
Marttinen pitää lyhyen ja ytimekkään puheen II Pataljoonalle sekä sen komentajalle ja päälliköille hyvin suoritetusta taistelusta, jonka seurauksena hänestä on tullut Suomen armeijan nuorin eversti. Puheensa päätteeksi hän kääntyy minun, ainoan paikalla olevan tykkimiehen, puoleen ja sanoo: "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ". Komentajamme toivotti meille hyvää jatkoa ja työntyi ulos sateeseen kiertääkseen yksin yön aikana jokaisen vartiomiehen luona tätä kiittämässä. Aamuun mennessä hän oli kiertänyt kaikki komento- ja vartiopaikat.Huomenta, veli KEB! Kirjoittaessani tuon vaatimattoman lauseen Internet-metsän laajaan pensaikkoon mielessäni välähti, että pääsisin aamutuimaan lukemaan pitkän viestin, jossa munsalalaisuus, yhteislaulut ja silliateriat (tsulahopsansaa) saavat kyytiä.
Rysä toimi paremmin kuin odotin, sillä vanha ystäväni Talinmyllyn ja Näätälän vaiheilta löytyi nuotanperältä tuomitsemassa tuhatvuotista sortovaltaa Suomessa pitäneiden kieltä puhuvat ja manaten heidät kaikki saamaan ansionsa mukaan.
Mutta leikistä tarkoitukseeni. Tykistö voitti myös Ihantalan taistelun, mutta en vähättele JR12:ta sen vuoksi. Enemmänkin ajattelen, ettei eri aselajien toiminta sulje toisiaan pois. Kyllä JR1 tietää, mitä tarkoittaa, kun puuttuu tykistön, ilmavoimien ja oman esikunnan tuki!
Minulle on sama, mitä kieltä sotilas puhuu, kunhan armeijamme komentokieli on suomi. Ei ruotsi, englanti tai venäjä. - Bybi
Nämähän ovat hauskimpia muistoja täällä. Onpa harmi, etten ole seurannut kaikkia Kivisillansalmen hurjimpia sanasotia.
Veistän juttua mieluiten pesunkestävän suomalaisugrin kanssa kuin vierailen näiden nykytiltujen keskusteluissa. Heillä ei ole kuin sisällissodan terrori punasilmin nähtynä, Neuvostoliiton kansallishymni ja "valkorosvojen" nälkään tappamat musikat mielessä. KEBillä on oikeaa asiaa, mutta totta kyllä, sanakin "ruotsia" nostaa pikapikaa myrskyn ja ukkosen juttuun kuin juttuun! - KEB alias KEP
Tähän viittasin. Hauskaa viikonloppua meille kaikille.
KEB aina vaan! Alun perin se oli KEP eli Kurt Erik POHMELO mutta jossain vaiheessa se vääntyi KEB:ksi ja taisipa joku puhua jo Kebapistakin...
Aina vaan aitoa FATVAA ja suoraan kirjoista! ;=)
Ryppuotsaisuus on muiden hommaa, lähinnä siis hurrien!
>>mutta yhtä kaikki paras keskustelu meidän välillmme. - Bybi
KEB alias KEP kirjoitti:
Tähän viittasin. Hauskaa viikonloppua meille kaikille.
KEB aina vaan! Alun perin se oli KEP eli Kurt Erik POHMELO mutta jossain vaiheessa se vääntyi KEB:ksi ja taisipa joku puhua jo Kebapistakin...
Aina vaan aitoa FATVAA ja suoraan kirjoista! ;=)
Ryppuotsaisuus on muiden hommaa, lähinnä siis hurrien!
>>mutta yhtä kaikki paras keskustelu meidän välillmme.Kiitos linkeistä. Paras keskustelu, jopa väittely, on juuri näkökulmia, lähteitä ja vuorovaikutusta, jossa saa jotakin tutkittavaa ja mietittävää.
En ota kantaa enää tuohon.
"Raukoille rajoille" pysäytetystä vihollisesta tulivat mieleeni pahasti kuluneet mutta voittamattomat pataljoonat talvisodan Taipaleessa, jotka joutuivat likimain alkuperäisistä poteroistaan kävelemään uudelle rajalle aikamoisen matkan. Vaikea oli heidän käsittää asiaa. - KEB
Bybi kirjoitti:
Nämähän ovat hauskimpia muistoja täällä. Onpa harmi, etten ole seurannut kaikkia Kivisillansalmen hurjimpia sanasotia.
Veistän juttua mieluiten pesunkestävän suomalaisugrin kanssa kuin vierailen näiden nykytiltujen keskusteluissa. Heillä ei ole kuin sisällissodan terrori punasilmin nähtynä, Neuvostoliiton kansallishymni ja "valkorosvojen" nälkään tappamat musikat mielessä. KEBillä on oikeaa asiaa, mutta totta kyllä, sanakin "ruotsia" nostaa pikapikaa myrskyn ja ukkosen juttuun kuin juttuun!"KEBillä on oikeaa asiaa, mutta totta kyllä"
KEBillä on oikeaa asiaa ja se on lisäksi aina totta!
Näin on. Yhtään tietoista valhetta en ole sotajutuissa kirjoittanut. Miksi olisinkaan kun kerran harrastelen sotahistoriaa. Oletko kertaakaan tarkistanut juttujeni lähteistä tekstieni paikkansapitävyyttä? Toivottavasti olet.
Huomasitko muuten tuon lainaukseni tarkan rajauksen? ;=)
On aivan eri asia kuinka painottaa vaikkapa JR 13 tekemisiä suhteessa muihin vastaaviin rykmentteihin. Se mielenkiinto JR 13:n ja JR61:n tekemisiin lähti liikkeelle Åken elokuvien myötä ja jutut perustuu aina lukuisiin lähteisiin. Lähteet onkin AINA mainittu jutuissa mahdollisten vilunkiepäilysten tarkistamisen mahdollistamiseksi. Niissä Åken kahdessa elokuvassahan meinattiin tehdä suomenruotsalaisista ihan peräti Suomen pelastajia, vaikka oikeasti taisi käydä niin, että Suomi pelastui NOISTA kahdesta suomeruotsalaisrykmentistä huolimatta!
Nämä palstalla heiluvat Tiltut eivät taida lukea muuta kuin korkeintaan Wikipediaa ja Korkkareita. Jopa Tampereen Kale on asiapitoinen kirjoittaja noihin hunsvotteihin verrattuna. Kale onkin vanhan polven komukka niin hyvässä kuin huonossa ja tulkitsee tapahtumat punaisen usvan läpi. - ja voimissaan
KEB kirjoitti:
"KEBillä on oikeaa asiaa, mutta totta kyllä"
KEBillä on oikeaa asiaa ja se on lisäksi aina totta!
Näin on. Yhtään tietoista valhetta en ole sotajutuissa kirjoittanut. Miksi olisinkaan kun kerran harrastelen sotahistoriaa. Oletko kertaakaan tarkistanut juttujeni lähteistä tekstieni paikkansapitävyyttä? Toivottavasti olet.
Huomasitko muuten tuon lainaukseni tarkan rajauksen? ;=)
On aivan eri asia kuinka painottaa vaikkapa JR 13 tekemisiä suhteessa muihin vastaaviin rykmentteihin. Se mielenkiinto JR 13:n ja JR61:n tekemisiin lähti liikkeelle Åken elokuvien myötä ja jutut perustuu aina lukuisiin lähteisiin. Lähteet onkin AINA mainittu jutuissa mahdollisten vilunkiepäilysten tarkistamisen mahdollistamiseksi. Niissä Åken kahdessa elokuvassahan meinattiin tehdä suomenruotsalaisista ihan peräti Suomen pelastajia, vaikka oikeasti taisi käydä niin, että Suomi pelastui NOISTA kahdesta suomeruotsalaisrykmentistä huolimatta!
Nämä palstalla heiluvat Tiltut eivät taida lukea muuta kuin korkeintaan Wikipediaa ja Korkkareita. Jopa Tampereen Kale on asiapitoinen kirjoittaja noihin hunsvotteihin verrattuna. Kale onkin vanhan polven komukka niin hyvässä kuin huonossa ja tulkitsee tapahtumat punaisen usvan läpi.Poistanut viittaukseni Hurjaan Kivisillansalmen taisteluun.
Myös hyvän viikonlopun toivotukseni oli sensorille aivan liikaa??
Bybin vastaus minulle jäi kellumaan ilmaan.
Pussinperä. - KEB
"Älä nyt kaikkea kunniaa vedä itsellesi KEB:n pyydystämisessä omaan rysääsi"
Nyt kyllä hämmästyttää jo kovastikin! Tuo pyydystäminen ja sensurointi.
Minua ei tarvitse yrittää "rysittää" mitenkään, mutta itse kyllä "ryssitän" tarvittaessa ja joskus jopa "hurritankin"!
Kyllä täällä tulee käytyä melko usein ja jos aihe on tuttu ja kiinnosta niin kommentoin kyllä aika herkästi millä nikillä milloinkin. Suomenruotsalaista sotaa tulee joskus kommentoitua KEB -nikillä. Etenkin jos kyseessä on 20. Pr:n juoksukomentajaan liittyvää Viipuri -asiaa. - Byli_Webi
Bybi kirjoitti:
Huomenta, veli KEB! Kirjoittaessani tuon vaatimattoman lauseen Internet-metsän laajaan pensaikkoon mielessäni välähti, että pääsisin aamutuimaan lukemaan pitkän viestin, jossa munsalalaisuus, yhteislaulut ja silliateriat (tsulahopsansaa) saavat kyytiä.
Rysä toimi paremmin kuin odotin, sillä vanha ystäväni Talinmyllyn ja Näätälän vaiheilta löytyi nuotanperältä tuomitsemassa tuhatvuotista sortovaltaa Suomessa pitäneiden kieltä puhuvat ja manaten heidät kaikki saamaan ansionsa mukaan.
Mutta leikistä tarkoitukseeni. Tykistö voitti myös Ihantalan taistelun, mutta en vähättele JR12:ta sen vuoksi. Enemmänkin ajattelen, ettei eri aselajien toiminta sulje toisiaan pois. Kyllä JR1 tietää, mitä tarkoittaa, kun puuttuu tykistön, ilmavoimien ja oman esikunnan tuki!
Minulle on sama, mitä kieltä sotilas puhuu, kunhan armeijamme komentokieli on suomi. Ei ruotsi, englanti tai venäjä.>mielessäni välähti, että pääsisin aamutuimaan lukemaan pitkän viestin, jossa munsalalaisuus, yhteislaulut ja silliateriat (tsulahopsansaa) saavat kyytiä<
Yhteislauluista, snapseista ja hapansilakasta en ole ikinä kirjoittanut sanaakaan. Hapansilakkaa olen maistanut yhden ainoan, sen ensimäisen ja viimeisen, kerran. Snapseja en harrasta, paukkuja kylläkin ja lauluakin löytyy tarvittaessa.
Munsalalaisuudesta ja Uumajan pataljoonasta on kyllä juttuja kirjoitettu. Nekin Uumajan soutujutut oli kuitenkin faktapohjalta ja enemmän siellä taannoisella Kielipolitiikka -foorumilla, joka lopetettiin aikoja sitten. Useimmat jutut on alkaneet elää omaa elämäänsä ja hyvä niin. Lähteet pitää kutinsa ja muut monistaa ja kopioi niitä useilla eri foorumeilla. - Penkojainen
ja voimissaan kirjoitti:
Poistanut viittaukseni Hurjaan Kivisillansalmen taisteluun.
Myös hyvän viikonlopun toivotukseni oli sensorille aivan liikaa??
Bybin vastaus minulle jäi kellumaan ilmaan.
Pussinperä.Morjes Pussinperä.
Täällä tämä Hurja Kivisillansalmen juttusi.
Ensimmäiset torjuntatoimenpiteet Kivisalmella käynnisti 20. Pr:n tykistökomentaja evl Arra. Hän sai pysäytettyä parisataa pääasiassa 20. Pr:n Viipurista pakenevaa miestä ja ryhmitti heidät puolustukseen Kivisalmen vesistölinjalle. Sitten hän riensi RsPsto 40:n tuliasemaan hakemaan lisää miehiä. Panssaridivisioonan RsPsto 14 oli alistettu 20.6. klo 15 Arralle, joka määräsi sen ajamaan tuliasemaan Herttualaan. Yhden tykin Arra määräsi suora-ammunta-asemaan Kivisalmen sillan länsipuolelle. Johtajaksi tuli patterin päällikkö kapteeni Lauri Jäntti, joka saapui tykkeineen paikalle klo 17.30. Lisäksi paikalle saatiin yksi rynnäkkötykki ja kolme pst-tykkiä. Jos venäläiset olisivat kyenneet jatkamaan hyökkäystä välittömästi Kivisalmen yli, hyökkäysurat olisivat olleet lähes avoinna Helsingin ja Lappeenrannan suuntiin.
Divisioona oli taistellut aikaisemmin Valkeasaaressa, jossa venäläiset mursivat 10.6. suomalaisten joukkojen puolustuksen. Uusi komentaja oli jo ryhtynyt oma-aloitteisesti toimiin. Jo klo 18 olivat ensimmäiset 10.D:n joukot varmistamassa Kivisalmella. Eversti Kemppi vapautettiin tehtävästään ja komentajaksi määrättiin eversti Yrjö Sora. Aamusta 21.6. alkaen venäläiset kuljettivat Viipuriin runsaasti tykistöäjaylimenokalustoa. Joukkoja Karjalan kannaksella lisättiin koko ajan. Kenr Sundmanin komentama 17. Divisioona oli siirretty Aunuksen kannakselta Karjalan kannakselle, jonne se saapui 20-21.6. Sen ruotsinkielinen JR 61 sai 21.6.1944 käskyn marssia Juustilaan ja ryhmittyä siellä puolustukseen. Rykmentti sai jatkotehtävän marssia kiireesti 22.6. rintamavastuuseen Tienhaaran niemelle Kivisillansalmen länsirannalle. Rykmentin komentajana oli everstiluutnantti Alpo Kullervo Marttinen.I Pataljoona vastasi Suomenvedenpohjan rautatiesillan välisestä lohkosta ja III Pataljoona puolusti rautatiesillan Ykspäänjoen aluetta. II ptaljoona ryhmitettiin reserviksi Tienhaaran kylään. JR 61 vapautti samalla alueella olleet 10.D: n joukot. Taistelua tuki yhteensä neljä patteristoa, mm PsD:n RsPsto 14. Lisäksi naapuriyhtymät, 3.Pr ja Ratsuväkiprikaati kykenivät vahventamaan tulta vielä yhteensä viidellä patteristolla. Venäläiset aloittivat jo 22.6. klo 23.15 ylimenohyökkäyksen.Samassa paikassa olivat olleet maantie- ja rautatiesillat, jotka oli kuitenkin ehditty räjäyttää. Tulivalmistelun jälkeen komppania pyrki salmen yli veneillä ja kahlaten siltojen raunioiden kautta. Hyökkäys torjuttiin helposti. Venäläiset yrittivät uudelleen salmen yli 23.6. klo 0.15 nyt pataljoonalla ja samasta paikasta. Hyökkäys torjuttiin voimakkaalla tulella. Puolustajalla oli nyt a-tarvikkeita. Aamuyö sujui kuitenkin rauhallisesti. Aamulla 23.6. venäläinen tykistö aloitti kiivaan tulituksen, joka kiihtyi jatkuvaksi rumputuleksi. Pommitus-laivueet kaatoivatlastinsa JR 61:n niskaan. Kaikki puhelinlinjat katkesivat ja osa radioista tuhoutui. Oma tykistö keskitti tulensa Sorvaliin ja Linnansaareen, joihin parhaimmillaan ampui 11 patteristoa.Jo tässä vaiheessa vihollinen kärsi raskaita tappioita. Noin klo 08 vihollisen jalkaväki hyökkäsi kolmannen kerran salmenkoko leveydeltä. Salmi oli täynnä veneitä ja lauttoja. Nyt tuli oli saatava siirretyksi salmeen. Kaikki puhelin-linjat olivat mykkiä, samoin pääosa radioista. Tukevaan tykistöön ei saatu heti yhteyttä. Joitakin sulkuja oli ammuttu sokkona – siis ilman tulenjohtoa. II P:n komentaja kapt Rudolf Renvall sai kuitenkin komentopaikallaan olleella voimakkaalla B-radiolla yhteyden 17.D:n esikuntaan ja antoi käskyn ”Torjunta LINNA ja SOR-VALI, minun vastuullani, TULTA-TULTA-TULTA!
Tilanne tuli divisioonan esikunnassa täysin selväksi ja tykistökomentaja ev Rauramo keskitti nopeasti kaiken tulen salmeen ja hyökkäyksen lähtörannalle. Veneitä ja lauttoja satoine venäläisineen tuhoutui salmeen ja vesi alkoi värjäytyä punaiseksi. Vain vajaa komppania pääsi yli ja sekin tuhottiin.
Tykistö moukaroi edelleen Sorvalin kaupunginosassa ryhmittyneinä odottavia venäläisjoukkoja. Neljäs hyökkäys alkoi 23.6. iltapäivällä rajun tulivalmistelunjälkeen, johon osallistui noin 80 pommikonetta. Ylimeno tapahtui taas samasta paikasta, mutta se torjuttiin heti alkuunsa. Tämä oli myös viimeinen yritys. Oman tykistön ohella saksalainen Lento-osasto Kuhlmey ja suomalainen Lentorykmentti 3 aiheuttivat vihol-liselle huomattavia tappioita. Venäläisiä kaatui tai haavoittui n 2000 miestä. Kenttätykistö ja kranaatinheitti-mistö ampuivat 22– 29.6. yhteensä n 13 000 kranaattia. Ratkaisutaisteluiden jälkeen alueen puolustusta johtanut JR 61:n komentaja everstiluutnantti Alpo Marttinen soitti Päämajaan ja ilmoitti Mannerheimille, että venäläisten hyökkäykset oli torjuttu. Mannerheim ylensi Marttisen samalla Suomen nuorimmaksi everstiksi. Vasta aivan kesäkuun lopulla taistelut Tienhaaran niemellä laantuivat. JR 61:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina olivat n 400 miestä. - KEB alias KEP
Penkojainen kirjoitti:
Morjes Pussinperä.
Täällä tämä Hurja Kivisillansalmen juttusi.
Ensimmäiset torjuntatoimenpiteet Kivisalmella käynnisti 20. Pr:n tykistökomentaja evl Arra. Hän sai pysäytettyä parisataa pääasiassa 20. Pr:n Viipurista pakenevaa miestä ja ryhmitti heidät puolustukseen Kivisalmen vesistölinjalle. Sitten hän riensi RsPsto 40:n tuliasemaan hakemaan lisää miehiä. Panssaridivisioonan RsPsto 14 oli alistettu 20.6. klo 15 Arralle, joka määräsi sen ajamaan tuliasemaan Herttualaan. Yhden tykin Arra määräsi suora-ammunta-asemaan Kivisalmen sillan länsipuolelle. Johtajaksi tuli patterin päällikkö kapteeni Lauri Jäntti, joka saapui tykkeineen paikalle klo 17.30. Lisäksi paikalle saatiin yksi rynnäkkötykki ja kolme pst-tykkiä. Jos venäläiset olisivat kyenneet jatkamaan hyökkäystä välittömästi Kivisalmen yli, hyökkäysurat olisivat olleet lähes avoinna Helsingin ja Lappeenrannan suuntiin.
Divisioona oli taistellut aikaisemmin Valkeasaaressa, jossa venäläiset mursivat 10.6. suomalaisten joukkojen puolustuksen. Uusi komentaja oli jo ryhtynyt oma-aloitteisesti toimiin. Jo klo 18 olivat ensimmäiset 10.D:n joukot varmistamassa Kivisalmella. Eversti Kemppi vapautettiin tehtävästään ja komentajaksi määrättiin eversti Yrjö Sora. Aamusta 21.6. alkaen venäläiset kuljettivat Viipuriin runsaasti tykistöäjaylimenokalustoa. Joukkoja Karjalan kannaksella lisättiin koko ajan. Kenr Sundmanin komentama 17. Divisioona oli siirretty Aunuksen kannakselta Karjalan kannakselle, jonne se saapui 20-21.6. Sen ruotsinkielinen JR 61 sai 21.6.1944 käskyn marssia Juustilaan ja ryhmittyä siellä puolustukseen. Rykmentti sai jatkotehtävän marssia kiireesti 22.6. rintamavastuuseen Tienhaaran niemelle Kivisillansalmen länsirannalle. Rykmentin komentajana oli everstiluutnantti Alpo Kullervo Marttinen.I Pataljoona vastasi Suomenvedenpohjan rautatiesillan välisestä lohkosta ja III Pataljoona puolusti rautatiesillan Ykspäänjoen aluetta. II ptaljoona ryhmitettiin reserviksi Tienhaaran kylään. JR 61 vapautti samalla alueella olleet 10.D: n joukot. Taistelua tuki yhteensä neljä patteristoa, mm PsD:n RsPsto 14. Lisäksi naapuriyhtymät, 3.Pr ja Ratsuväkiprikaati kykenivät vahventamaan tulta vielä yhteensä viidellä patteristolla. Venäläiset aloittivat jo 22.6. klo 23.15 ylimenohyökkäyksen.Samassa paikassa olivat olleet maantie- ja rautatiesillat, jotka oli kuitenkin ehditty räjäyttää. Tulivalmistelun jälkeen komppania pyrki salmen yli veneillä ja kahlaten siltojen raunioiden kautta. Hyökkäys torjuttiin helposti. Venäläiset yrittivät uudelleen salmen yli 23.6. klo 0.15 nyt pataljoonalla ja samasta paikasta. Hyökkäys torjuttiin voimakkaalla tulella. Puolustajalla oli nyt a-tarvikkeita. Aamuyö sujui kuitenkin rauhallisesti. Aamulla 23.6. venäläinen tykistö aloitti kiivaan tulituksen, joka kiihtyi jatkuvaksi rumputuleksi. Pommitus-laivueet kaatoivatlastinsa JR 61:n niskaan. Kaikki puhelinlinjat katkesivat ja osa radioista tuhoutui. Oma tykistö keskitti tulensa Sorvaliin ja Linnansaareen, joihin parhaimmillaan ampui 11 patteristoa.Jo tässä vaiheessa vihollinen kärsi raskaita tappioita. Noin klo 08 vihollisen jalkaväki hyökkäsi kolmannen kerran salmenkoko leveydeltä. Salmi oli täynnä veneitä ja lauttoja. Nyt tuli oli saatava siirretyksi salmeen. Kaikki puhelin-linjat olivat mykkiä, samoin pääosa radioista. Tukevaan tykistöön ei saatu heti yhteyttä. Joitakin sulkuja oli ammuttu sokkona – siis ilman tulenjohtoa. II P:n komentaja kapt Rudolf Renvall sai kuitenkin komentopaikallaan olleella voimakkaalla B-radiolla yhteyden 17.D:n esikuntaan ja antoi käskyn ”Torjunta LINNA ja SOR-VALI, minun vastuullani, TULTA-TULTA-TULTA!
Tilanne tuli divisioonan esikunnassa täysin selväksi ja tykistökomentaja ev Rauramo keskitti nopeasti kaiken tulen salmeen ja hyökkäyksen lähtörannalle. Veneitä ja lauttoja satoine venäläisineen tuhoutui salmeen ja vesi alkoi värjäytyä punaiseksi. Vain vajaa komppania pääsi yli ja sekin tuhottiin.
Tykistö moukaroi edelleen Sorvalin kaupunginosassa ryhmittyneinä odottavia venäläisjoukkoja. Neljäs hyökkäys alkoi 23.6. iltapäivällä rajun tulivalmistelunjälkeen, johon osallistui noin 80 pommikonetta. Ylimeno tapahtui taas samasta paikasta, mutta se torjuttiin heti alkuunsa. Tämä oli myös viimeinen yritys. Oman tykistön ohella saksalainen Lento-osasto Kuhlmey ja suomalainen Lentorykmentti 3 aiheuttivat vihol-liselle huomattavia tappioita. Venäläisiä kaatui tai haavoittui n 2000 miestä. Kenttätykistö ja kranaatinheitti-mistö ampuivat 22– 29.6. yhteensä n 13 000 kranaattia. Ratkaisutaisteluiden jälkeen alueen puolustusta johtanut JR 61:n komentaja everstiluutnantti Alpo Marttinen soitti Päämajaan ja ilmoitti Mannerheimille, että venäläisten hyökkäykset oli torjuttu. Mannerheim ylensi Marttisen samalla Suomen nuorimmaksi everstiksi. Vasta aivan kesäkuun lopulla taistelut Tienhaaran niemellä laantuivat. JR 61:n tappiot kaatuneina ja haavoittuneina olivat n 400 miestä.Tienhaaran suurtaistelu ja miten se OIKEASTI MENIKÄÄN?
Kuten JR 61:n "valtavista tappiostakin näkee (!) niin kyllähän kyseessä oli Suomen ruotsalaisittain SUURTAISTELU...
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
Tappioista kerrotaan näin s. 43:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.
"Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella, Tienhaarassa, jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista."
Pitääkö Koskimaan kirjan lukemat oikeasti paikkaansa? Tarkistetaanpas Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet -tietokannasta
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Joukko-osasto on merkittävä näin: */JR 61
"JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 11 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 6 ja kuoli haavoittuneena löytyy 5. Yhteensä siis 11.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
"Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 6 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 1, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 4. Yhteensä siis 6.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
"Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 56 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 44, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 11. Yhteensä siis 56.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa:
*/JR 61
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=22&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
22.6.1944 6
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=23&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=23&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
23.6.1944 33
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=24&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
24.6.1944 4
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=25&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
25.6.1944 8
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=26&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
26.6.1944 4
27.6.1944 2
28.6.1944 2
1.7.-5.7.1944 6
20.7-30.7.1944 6
1.8.-6.8.1944 12
6.8-6.9.1944 2
Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella Tienhaarassa jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tienhaaran_taistelu - Viipurinlahdella
KEB alias KEP kirjoitti:
Tienhaaran suurtaistelu ja miten se OIKEASTI MENIKÄÄN?
Kuten JR 61:n "valtavista tappiostakin näkee (!) niin kyllähän kyseessä oli Suomen ruotsalaisittain SUURTAISTELU...
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
Tappioista kerrotaan näin s. 43:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.
"Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella, Tienhaarassa, jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista."
Pitääkö Koskimaan kirjan lukemat oikeasti paikkaansa? Tarkistetaanpas Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet -tietokannasta
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Joukko-osasto on merkittävä näin: */JR 61
"JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 11 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 6 ja kuoli haavoittuneena löytyy 5. Yhteensä siis 11.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
"Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 6 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 1, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 4. Yhteensä siis 6.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
"Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 56 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 44, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 11. Yhteensä siis 56.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa:
*/JR 61
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=22&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
22.6.1944 6
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=23&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=23&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
23.6.1944 33
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=24&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
24.6.1944 4
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=25&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
25.6.1944 8
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=26&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
26.6.1944 4
27.6.1944 2
28.6.1944 2
1.7.-5.7.1944 6
20.7-30.7.1944 6
1.8.-6.8.1944 12
6.8-6.9.1944 2
Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella Tienhaarassa jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tienhaaran_taistelu"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
Kirjassa kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana, että "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
Everstiluutnatti Antti Juutilaisen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?
Juutilainen kertoo Rinta Rinnan kirjassaan sivuilla 247-248 näin:
"Eversti Marttinen halusi miestensä kuullen varata kunnian taistelusta rykmentilleen, mutta hän tiesi, ettei taistelua olisi voitettu ilman tukevia aselajeja. Luutnantti Matti Jokinen, joka oli Kenttätykistörykmentti 8:n 3.Patterin päällikkönä, on haastattelijoilleen kertonut, miten hän kohtasi miehiään kiittämään tulleen eversti Marttisen kesäkuun 25. päivänä II Pataljoonan komentopaikalla. Rykmentinkomentaja sanoi patterinpäällikölle hiljaisella äänellä: "Totuuden nimessä haluan sanoa, että kyllä se oli suurelta osalta tykistön ansiota, että hyökkäykset lyötiin takaisin."
Juutilainen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?
Kummallista kyllä Koskimaan kirjoittamassa SUORASSA lainauksessa EI OLE MITÄÄN EPÄSELVYYTTÄ, VENKOILUA TAI EHDOLLISTAMISTA, VAIN NUO SANAT!
Antti Juutilaisen kirjoittama Rinta Rinnan, Suomenruotsalaisten sotatiet 1939-1944, WSOY, ilmestyi vuonna 1997. Kirjan lähdeluettelossa on Matti Koskimaan haastattelu ja hänen kirjoittamansa kirja Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, WSOY 1996.
Samaten lähteenä on Matti Koskimaan Veitsen terällä, WSOY 1993.
Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3. Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana Tienhaaran taisteluista silminnäkijäkuvaus. Kyseisen kirjan lopussa on sivulla 170,
kohdassa III, Kirjalliset kertomukset ja haastattelut, mainittu lähteenä 60. Jokinen, M everstiluutnantti.
Sivulla 49 hän itse, Jokisen siis, kertoo eversti Marttisen visiitistä II Pataljoonan komentopaikalle näin:
"Hetken kuluttua Marttinen jo työntyykin hirsien välistä "kotaamme". Tervehditään, onnitellaan. Marttinen pitää lyhyen ja ytimekkään puheen II Pataljoonalle sekä sen komentajalle ja päälliköille hyvin suoritetusta taistelusta, jonka seurauksena hänestä on tullut Suomen armeijan nuorin eversti. Puheensa päätteeksi hän kääntyy minun, ainoan paikalla olevan tykkimiehen, puoleen ja sanoo: "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ". Komentajamme toivotti meille hyvää jatkoa ja työntyi ulos sateeseen kiertääkseen yksin yön aikana jokaisen vartiomiehen luona tätä kiittämässä. Aamuun mennessä hän oli kiertänyt kaikki komento- ja vartiopaikat. - Pypellys
KEB alias KEP kirjoitti:
Tienhaaran suurtaistelu ja miten se OIKEASTI MENIKÄÄN?
Kuten JR 61:n "valtavista tappiostakin näkee (!) niin kyllähän kyseessä oli Suomen ruotsalaisittain SUURTAISTELU...
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
Tappioista kerrotaan näin s. 43:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.
"Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella, Tienhaarassa, jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista."
Pitääkö Koskimaan kirjan lukemat oikeasti paikkaansa? Tarkistetaanpas Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet -tietokannasta
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Joukko-osasto on merkittävä näin: */JR 61
"JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 11 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 6 ja kuoli haavoittuneena löytyy 5. Yhteensä siis 11.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
"Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 6 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 1, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 4. Yhteensä siis 6.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
"Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 56 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 44, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 11. Yhteensä siis 56.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa:
*/JR 61
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=22&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
22.6.1944 6
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=23&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=23&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
23.6.1944 33
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=24&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
24.6.1944 4
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=25&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
25.6.1944 8
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=26&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
26.6.1944 4
27.6.1944 2
28.6.1944 2
1.7.-5.7.1944 6
20.7-30.7.1944 6
1.8.-6.8.1944 12
6.8-6.9.1944 2
Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella Tienhaarassa jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tienhaaran_taisteluTerve Kepukka!
Vaikka olen kirjautunut ulos palstalta, saan vielä sähköpostihälyt näistä vanhoista keskusteluista, jos joku kirjoittaa.
Tienhaaran taistelussa JR 61:n käyttöönsä saama tykistö oli todellakin taistelun suola.
- Hanu*
syytä sotilaan vankeustuomioon. Kun sotilas vastasi, tappo, Nikke sanoi, että ammattimiehiä täällä tarvitaankin.
- Bybi
Sama mies. Buster Keaton -tyyppinen koomikko sotilaan virkansa ohella. Käytti sivistyssanoja (mahdollisesti harkitusti) väärin ja siinä oli alaisilla pokassa pitämistä. Kerran Pärmi sanoi: "Tilanne on hankala, mutta siitä huolimatta olen vankkumaton onanisti." Hieno sana piti laittaa joka paikkaan. Koulutuksessa tähän tyyliin: "Duoda duoda, kyseessä on hyökäysvaunu eli dankki."
- J
Valitettavasti yllä olleet (ja alle kopioidut) linkit eivät toimi. Olisiko jollakin dokumentit tallella?
MAJURI VILJO KIRMAN TARINA osa 1 osa 2
http://www.mil.fi/ruotuvaki/kirma/tarina1.html
http://www.mil.fi/ruotuvaki/kirma/tarina2.html - pasha en
Ainut armeija joka hehehe käytti laajamittaisesti "ammattimiehiä" oli Puna-Armeijan. Toisaalta ei näistä koskaan varsinaista eliittiä muodostunut vaikka jotkut tosiaan oli maineensa arvoisia.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä tapahtunut
Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?486178Lakea konkurssiin. Asukkaat menettävät asuntonsa
Kuntarahoitus on tänään jättänyt konkurssihakemuksen lakean kaikista kiinteistö osakeyhtiöistä. Kassa on tyhjä, kaikki664008Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t163047- 1902875
- 312768
- 402462
mahdollista, että olet ollut iltavuorossa
Ja kotiin päästyäsi tulit palstalle etsimään merkkiä minusta, jos kaipaat yhtään minua niin kuin minä sinua Ei mennyt k132439törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/192360Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3171451- 1491448