Vaihdoin venetta ja uudessa ei ole VHF-puhelinta.
Aikaisemmassa veneessä on ihan perus-Zodiac lähinnä katsastusvarusteena.
Mitä ominaisuuksia kannattaa huomioida kiinteän VHF:n hankinnassa?
DSC, AIS, NMEA ym. Hintaluokka on 300 e.
Onko Brittien ja Sakujen nettikauppojen mallit sopivia tänne meille?
Jouni
Aikaisemmassa veneessä on ihan perus-Zodiac lähinnä katsastusvarusteena.
Mitä ominaisuuksia kannattaa huomioida kiinteän VHF:n hankinnassa?
DSC, AIS, NMEA ym. Hintaluokka on 300 e.
Onko Brittien ja Sakujen nettikauppojen mallit sopivia tänne meille?
Jouni
Vastaukset 34
Vanhimmat
hankkia eurooppalaisesta nettikaupasta. Niissä on silloin kv. kanavat; L-kanavat voit kaupasta riippuen saada pyynnöstä mukaan, mutta todellisuudessa silläkään ei ole väliä, koska "yleiskanavilla" pärjää. Esim. kanavat 69 ja 77 ovat myös huvialusten käytettävissä ja VTS-kanavia voi myös käyttää, jos vaikkapa haluaa kysyä kauppalaivalta, mihin suuntaan tämä on väylän haarassa kääntymässä tai muuta vastaavaa.
Itse valitsisin tunnetun valmistajan DSC-VHF:n. Jos siinä on nmea-input, saat gps koordinaatit mahdolliseen hätäsanomaasi. Sitä varmaankin ajattelit. Hyvin voit ostaa EU:n alueelta, silloin ei ole kanavien kanssa ongelmia.
mutta ennen hankintaa kannattaa hetki miettiä kytkentöjä ja piuhavetoja.
Itse harkitsin joku aika sitten AIS:n ostamista ja siinä sivussa sitten kiinteän VHF:n (että kun kerran AIS:n vuoksi olisi ollut tarve asentaa VHF-antenni, niin samoin tein sitten se radio viereen). Tulin onneksi viime tingassa ajatelleeksi tarkemmin. Kas kun AIS (samoin kuin koordinaattien saanti automaattisesti hätäsanomaan) edellyttääpi sitä GPS-yhteyttä. ja meikäläisen veneessä on plotteri ruorimiehellä ja integroitu antenni eli kolmea metriä lähempänä karttapöytää ei ole GPS-signaalia paikalla ilman mielenkiintoista piuhojen vetoa. Projektiin tulikin heti vaikeus- ja kustannuskerrointa. Päätin toistaiseksi hylätä.
Tsekkaa myös Suomen hinnat ja ota huomioon, että EU:sta tilatessa et ehkä saa L-kanavia kuin lisämaksusta, miten toimii takuu, huolto ja mahdollinen reklamointi ja mitä maksaa toimituskulut. Lisäksi jos ostat käsi-VHF:n, esim. Englannista et luultavasti saa suoraan Suomen pistorasiaan sopivaa verkkolaitetta.
Joku painoarvo kannattanee laittaa myös suomenkieliselle käyttöohjeellekin.
Viestintäviraston edustaja kehotti tentissä kiinnittämään huomiota hätäkutsunapin sijaintiin ja suojaukseen vahinkokutsujen välttämisen kannalta. Jos on DSC-VHF, niin numeronäppäimistöstä saattaa olla apua numerovalinnassa, mutta sitä ei ehkä 300 euron budjetilla saa tunnetuilta valmistajilta.
Jos on "kaverinseuranta"-kykyinen plotteri, niin ehkä olisi hyötyä olla saman valmistajan VHF.
Itse halusin L-kanavat ja se lopulta käänsi vaakakupin suoraan Suomesta hankkimisen puoleen. Päädyin sellaiseen malliin, jossa oli testien mukaan herkkä vastaanotin ja johon saan jälkikäteen halutessani lisättyä kaukokäyttöpisteen.
Moi!
Miten AIS -vastaanotto käytännössä kytketään?
Onko se erillinen purkki, joka jakaa antennisignaalin VFH:n kanssa ja sitten NMEA:lla siirtää tiedon plotterille? Vai onko se sisään rakennettu ominaisuus joissain VHF-malleissa?
Jouni
Suosittelen lämpimästi AIS laitteelle omaa antennia. Yhden antennin jakaminen aiheuttaa suuren kompromissin molempien laitteiden signaaleille. AIS antenni ei tarvitse olla kovin ylhäällä, perus VHF antenni toimii hyvin eikä ole kallis. Samalla saat VHF puhelimeesi mahdollisen vara-antennin sekä pidät AIS-plotteri yhdistelmän erillisenä systeeminä.
DSC puhelin ehdottomasti, nehän on lähes kaikki sellaisia! Käytän itse Northstaria, mutta en ole täysin vakuuttunut työn laadusta tai sen puutteesta. Ehkä Garmin tai Icom on turvallisempi valinta.
DSC puhelimessa pitäisi aina olla myös NMEA input, eli plotterista tai gepsistä kaksi piuhaa sisään jotta hätänappia painaessa välittyy samantien sun sijainti.
Piuhojen vetäminen on aina ongelma, johon voit löytää ratkaisut vain itse. Kieltämättä joskus kiusallinen juttu, varsinkin jos haluaa kaiken kulkevan piilossa.
Itselläni on nykyveneessä vain käsi-VHF (perustelut jääkööt toiseen kertaan), tilattu UK:sta. Verkkolaite sopii ilman ongelmia Suomeen (litteä "europistoke", mukana uli myös sovitin, jolla sen saisi kiinni englantilaiseen pistorasiaan). L-kanavia ei ole, tosin englantilaiset vastaavat (M-kanavat) kyllä sitten on. En tullut sitä ostaessa edes ajatelleeksi, mutta en koe haitaksikaan huvivenekanavien puuttumista.
Laite maksoi Suomeen toimitettuna useita kymppejä vähemmän kuin paras Suomen hinta olisi ollut.
Noista L-kanavista vielä: ne ovat ollenkaan tarpeellisia vain, jos todella käyttää laitetta usein yhteydenpitoon muiden veneiden kanssa. Aloituskysymyksestä voi päätellä, että niin ei ole aloittajan kohdalla asian laita ("lähinnä katsastusvarusteena").
Kumpikaan ei edellytä GPS yhteyttä, AIS ei edes tarvitse sitä.
DSC:stä, tai oikeammin sen htäkutsuominaisuudesta saa enemmän irti, kun sen liittää GPS-laitteeseen. Tämä liittäminen tapahtuu yksinkertaisimmin tuomalla sen plotterin NMEA-lähdöstä yksi tavallinen parikaapeli VHF:n NMEA-inputtiin. Piuhassa saa olla pituutta reilustikin ja se toimii silti. Ilman liitäntää GPS-laitteeseeen toimii se DSC ominaisuus silti täysin vastaanotossa. Ja lähetyksessäkin, mutta sijaintitieto täytyy vaan näpytellä käsin.
AIS-ominaisuudesta puhuttaessa yleensä tarkoitetaan AIS-vastaanotinta. Sen avulla näkee muiden alusten sijainnit plotterissa (jos on siihen liitetty) tai saa ne sijaintitiedot (sekä muuta dataa, kuten suunta, nopeus, määräsatama ym) vain tekstinä ruudulle. AIS-lähettimiä ei paljon ole ja sen käyttö vaatiikin erillisen AIS Class-B luvan.
Optimaalisinta siis voisi olla yksi laite, jossa on: meri-VHF, DCS toiminne ja AIS vastaanotto samassa laitteessa.
Piuhanvetoa tulisi plotterin ja VHF:n väliin yksi kolminapainen halpa "puhelinjohto", joka on helppo vetää piilossa eikä ole kallista. Tällöin DSC saa paikkatiedon plotterilta ja plotteri muiden alusten tiedot VHF-laitteelta.
Ei useampia antenneja, eikä häviöllistä antenninjakamista.
tarvitse gps-yhteyttä näyttääkseen muiden lähettämiä sijaintitietoja, mutta huomattavasti informatiivisempi se on, jos näyttölaite tietää oman sijaintinsa. Mulla on nyt lähinnä mielessä jokin Nasa:n näyttölaitteen tapainen, mutta toki ne tiedot voi plotteriinkin tuoda. En tosin ole vakuuttunut liian monen tietolähteen rojujen kasaamisesta samalle näytölle, etenkään pienelle.
Se Nasan AIS-radar tietysti tarvitsee GPS-tiedon näyttääkseen muiden alusten sijainnin suhteessa omaan sijaintiisi. Tarkoitatko siis tilannetta, jossa sulla olisi plotteri kertomassa omaa sijaintia karttapohjalla ja sen vieressä erillinen näyttölaite, jossa muiden alusten sijainti suhteessa omaan sijaintiisi? Täytyy myöntää, että tuota vaihtoehtoa en edes tullut ajatelleeksi.
Sinänsä pidän sitä AIS-radaria aika turhana laittena, varsinkin jos veneessä on plotteri tai läppäri, johon AIS-tiedon voi tuoda. Pelkkä AIS-engine (vastaanotin dekooderi) tai meri-VHF, jossa on AIS vastaanotto on järkevämpi vaihtoehto jos on minkäänlaista plotteria/läppäriä missä karttaohjelma. Onhan se loogisempaa katsoa vain yhtä näyttöä, jossa näet sijaintisi kartalla (plotteri tai läppäri) ja siinä lisäksi muiden alusten sijainnin.. samalla karttapohjalla. Yleensä niitä muita kohteita voi vieläpä rajata pois halutessaan.
Oman kokemukseni mukaan paras purjeveneen navigointitympäristö on seuraavanlainen: Naviskassa läppäri, johon tulee kaikki mahdolliset tiedot (myös AIS). Läppärissä voi pyöriä mikä vaan softa, mieltymysten mukaan (mulla Seaclear tai Tsunamis, riippuen alueesta). Tämän lisäksi ehkä ruoripylväässä plotteri lähinavigointia varten. Siinä ei tarvitse olla AIS-vastaanottoa tai tutkalta seatalk-tietoa tai mitään sellaista. Eikä vieressä AIS-radar-näyttöä.
Jokainen tietysti kasaa oman laitteistonsa omien mieltymystensä mukaan, mutta tuo on osoittautunut toimivaksi ympäristöksi minulla.
- käsi-VHF on hyvä apulaite lähiyhteyksiin, mutta omassa käytössäni en on ikinä tarvinnut verkkolaitetta sen lataamiseen. Sehän edellyttää invertteriä (tai maasähköä, jota purjehdusreissuilla olen käyttänyt äärimmäisen harvoin - sehän edellyttää sähköistettyjä vierassatamia). Paljon kätevämpi ladata käsi-VHF 12 V:sta samoin kuin jokainen lataa kännykkänsä.
- kiinteän tai käsivhf:n hankkiminen EU:n alueelta ei ole mikään ongelma. Takuu toimii olipa laite ostettu Englannista, Saksasta tai muualta. Laitetakuusta löytynee EU:n säädöksiä.
- mihin L-kanavia enää tarvitaan?
Lakisääteiset takuuehdot edellyttävät usein, että laite palautetaan korjattavaksi ostopaikan kautta. Joku valmistaja saattaa tarjoaa joustavammat ehdot kilpailusyistä, mutta EU:n säädökset eivät tätä edellytä.
Tämä on käsitykseni. Tietävämmät korjatkoot.
L-kanavia voi käyttää huviveneiden väliseen kommunikaatioon tai vaikka veneen ja maissa olevan käsi-VHF:n väliseen liikenteeseen tarvitsematta pelätä häiritsevänsä ammatti- tai hätäliikennettä. Tarvitaanko tätä mahdollisuutta enää tänä kännykkäaikana on sitten toinen juttu. Vaikka Ruotsin saaristossa sillä voisi säästää jonkin sentin ulkomaanpuhelumaksuissa.
Verkkolaitetta voi käyttää käsi-VHF:n lataamiseen käyttövalmiiksi kotona. Veneessä siitä ei varmaankaan ole hyötyä.
Itse taas pidän 230V latausta kätevämpänä niin kännykälle kuin vhf:lle. Veneessä tosin on ulosotto 12V varten, mutten ikinä käytä sitä. Harvassa on kuitenkin ne yöt, ettei olla maasähkössä kiinni. Veneessä on aina läjä varaparistoja takaamaan se, että sekä VHF että käsi-GPS pelaavat jonkun aikaa, vaikka virta veneestä muuten loppuisi.
L-kanavista samaa mieltä.
Jos lähetät paketin ulkomaiseen taikka kotimaiseen liikkeeseen, niin mitenkä asia eroa kotimaisen hyväksi?
nuo varmaan paljon ovat. Itselleni plotteri on lähinnä "lähinavigointiväline", reittisuunnittelun yms. teen mieluiten paperikartalla.
Olen vakavasti harkinnut mutta jättänyt toistaiseksi toteuttamatta erillisen AIS-laitteen hankinnan. Siinä on minulla kaksi näkökulmaa:
1) huonossa näkyvyydessä olisi mukava tietää, mihin päin lähettyvillä ehkä olevat isot alukset liikkuvat. AIS on tähän kätevämpi kuin tutka, kun tieto on suoraan luettavissa eikä tarvitse kuluttaa aikaa tutkakuvan analysointiin. Halvempi ja helpompi asentaakin.
2) erillislaite osin periaatteen, osin käytännön vuoksi. Käytännöllinen puoli on se, että tuo 435 ei ymmärrä AIS:sta mitään, mutta kun se täyttää plotterina paikkansa loistavasti, sitä on aivan turha ruveta vaihtamaan. Uskon sen palvelevan vielä vuosia. Periaatepuoli on sitten se, että pidän yhdistelmälaitetta huonona ideana. Vaikkei plotteri tai GPS ole minua vielä ikinä (kop, kop) pettänyt, niin silti... Enkä myöskään halua siihen ruorimiehen katseltavalle näytölle liikaa kamaa. AIS-näyttö voi ihan hyvin olla karttapöydän luo sijoitettuna, ei ole mielestäni välttämätöntä, että ruorimies sitä näkee.
Väittelyä on joskus käyty tutkan ja AIS:n välillä. Itselläni on pitkä kokemus tutkasta, mutta nykyveneeseen asetan AIS:n edelle. Niin käyttöarvon, kustannusten kuin asennuksenkin vuoksi.
Normaali 12V akkutoiminen kiinteä VHF "läjä varapattereita", niinkö? Kiinteän 25W-tehoisen VHF:n varalaitteena voi käyttää lähiyhteyksiin käsi-VHF:ää. Kerroitko nyt käsi-VHF:stä ja sen varaparistoista? Kaikissa käsipuhelimissa ei ole mahdollisuutta varaparistoihin, ei kännyköissäkään.
Oman kokemukseni mukaan "virran loppuminen veneestä" on harvinaisempi mahdollisuus (matkaveneissähän on erilliset hupiakut ja starttiakut) kuin elektroniikan pettäminen. Jos koneen laturi hajoaa, monissa veneissä on aurinkopaneelit tai tuuligenu. Niilläkin pärjää. Ukonilmassa veneestäni tuhoutui kaikki elektroniikka kerralla, mutta kulkuvalot ja koneen starttaaminen toimivat normaalisti. "Läjä varaparistoja" ei olisi auttanut mitenkään. Siitä olen samaa mieltä, että paristoja kannattaa pitää mukana.
Postituskulut ulkomaille ovat usein kalliimpia kuin kotimaahan. Kommunikoinnin helppoudessakin voi olla eroa. Joskus voi asioida suoraan kotimaisessa myyjäliikkeessä, jolloin säästyy paketoinnilta, lähetyskuluilta ja saatekirjeiden väsäämiseltä.
Ei minulla kyllä ole sellaista tietoa, että voisi sanoa kotimaisen liikkeen olevan aina ulkomaista parempi takuuasioiden hoidonkaan kannalta. Voi olla toisinkin päin.
Olen minäkin verkosta ostellut ulkomailta enkä onneksi ole vielä joutunut takuuseen vetoamaan. Kotimaassa takuuasiat ovat oman kokemuksen mukaan hoituneet hyvin.
Raymarinen käsi-VHF, siihen käyvät sekä AA-paristot että ladattavat samanmuotoiset akut. Normaalisti pidän sisällä niitä akkuja, mutta paristoja on varalla. Samoin käsi-GPS:lle kelpaavat AA-paristot. Kännykän akkuhan nyt kestää päivätolkulla joka tapauksessa (minulla jopa viikkoja, en ole kovin lörppä).
En ole viitsinyt kiinteää VHF:aa edes hankkia, koska en sille ole keksinyt järkevää käyttöä. Käsikapula riittää esim. VTS-kanavan seurantaan, jos tarve on, samoin sillä saa vaivatta yhteyden näköetäisyydellä oleviin laivoihin. Tällä asialla olen havainnut olevan joskus käyttöä, kun saaristossa miettii liikkeitään suhteessa isompiin.
Nyt käydään keskustelua kiinteän vhf:n hankkimisesta (lue aloittajan viesti). Oli ehkä tarpeetonta sotkea keskusteluun käsi-vhf:n paristoja, joka on eri asia. Käsi-vhf:stä on aikaisemmin ollut viestiketjuja, joissa on selvitetty mm. sen kantomatkoja. Käsi-vhf:n voi toki hankkia paristokäyttöisenäkin, jos haluaa. Normaalikäytössä (kiinteän vhf:n varalaitteena) käsi-vhf:n akku kestää viikkotolkulla, sartunnaisessa kuuntelukäytössä koko kesän ilman latausta.
Alkuperäiseen aiheeseen käsi-vhf voi liittyä siten, että pienellä budjetilla on mahdollista hankkia halpa kiinteä halpa käsi-vhf.
Jos kysymys on hätävarusteesta, fiksuin hankinta on kiinteä DSC-vhf ja siinä liitäntä gepsiin (=sijaintitieto hätäviestiin) sekä kaiteeseen kiinnitettävä vara-antenni (toppiantennin lisäksi). Käsi-vhf ei ole mitenkään välttämätön, ilmankin pärjää.
tai ei, ensimmäisenä käsikapulat ja verkkolaitteen toi keskusteluun nimimerkki "Suomihinnat".
Hätäkäyttö sikseen, se on oma juttunsa. Pidän käsikapulaa muun käytön kannalta purjeveneessä kätevämpänä. Kiinteän fiksuin sijoituspaikka kun on sisällä kabiinissa eli se on kaukana ruorimiehen kuultavana tai puhuttavana olemasta. Mutta kokonaisuutena olen samaa mieltä, VHF ei ylipäätään ole järin välttämätön Itämerellä.
CE merkintä ja yhdenukaissustodistus pitää olla mukana, kun ulkomailta tilaa.
Esim. raydirectistä nuo tulee ja yhdenmukaisuustodistus on manuaalissa raymarinessa. Voit ladata laiteen manuaalin netistä useimmilta suurilta valmistajilta ja katsoa mitä sieltä jo löytyy.
Sitten nämähän on luvanvaraisia laitteita kuten veneiden tutkatkin joten se puoli pitää olla kunnossa. Tämä on asia josta venettä myydessä uutta omistajaa usein unohdetaan infota.
Jos joskus osallistut ARC:iin siellä turvallisuusvaatimuksiin kuuluu VHF:n ulkokaiutin. Se on muutenkin hyvä lisävaruste, joka ehdottomasti kannattaa asentaa vaikka purjehtisit vain Itämerellä ja erityisesti se on hyvä, jos seilaat Pohjanmerellä.
Siinä olet oikeassa, että lähivesillä ja saaristossa VHF ei ole mitenkään välttämätön. Pelkäksi elektroniikkaleluksi sellaista ei kannata hankkia.
jos siihen hätätilanteeseen liittyy maston katkeaminen?
En pidä ulkokaiuttimesta kuten en mistään muustakaan sellaisesta, joka edellyttää johtojen vetoa kannen läpi.
Maston katketessa heitetään tilalle vara-antenni. Vara-antennin taas saa koaksiaalikaapelin pätkästä ja UHF-liittimestä, kustannus pari euroa. Ja maston katkeaminen hätätilanteessa on kuitenkin harvinainen ilmiö, maston katkeaminen itsessäänhän ei ole mikään hädän aiheuttaja.
Tavallisen johtoläpiviennin välttely kannelle on hätävarjelun liioittelua. Läpivienti tulisi normaalisti vielä jonkun lokeron sisältä, ei edes sateelle ja roiskeille alttiista paikasta.
Pari pointtia tuli heti mieleen:
1. Miksi maston katkeaminen olisi sellainen hätätilanne, jossa pitäisi lähettää hätäsanoma? Maston menetys on harvoin johtanut totaalihaveriin. Sen sijaan huomattavasti tavallisempi totaalihaverin syy on ollut peräsimen vaurio/menetys.
2. maston topin antennin lisäksi jokaisella tai lähes jokaisella pitkänmatkanpurjehtijalla on se edellisessäkin viestissä mainittu vara-antenni. Joissakin veneissä vara-antenni on asennettu kiinteästi peräkaiteeseen tai perätolppaan. Vara-antennillakin 25W tehoisen vhf:n kantomatka on pitempi kuin käsikapulalla. Ulkokaiuttimen voit asentaa vaikkapa sprayhoodin alle ilman ylimääräisten reikien poraamista. Yleensä läpivientejä avotilaan on jo ennestään, käytä sellaista.
Perhepurjehtija kulkee sumussa ja tyynessä koneella, näkyvyys on vain muutama metri.
Jälleen kerran hän menee katsoo luottavaisesti AIS:iin. Ketään ei näy lähettyvillä.
Samassa rysähtää. Toinen perhepurjehtija oli konevikaansa korjaamassa. Liikkuminen
sumussa ilman tutkaa on järjen (ja joskus rahan) puutetta.
Hitaassa nopeudessa eli uppoumaveneellä tähystyksestä ja sääntöjen mukaisista äänimerkeistä huolehtien ja nimenomaan koneajossa ei tilanne ole noin vaikea. Niin tiuha sumu on todella harvinainen, ettei edes veneen mittaa näkisi, jos näkyvyys on vain 20-30 metriä on sekin jo äärimmäisen harvinaista. Sumuhan luokitellaan hyvin tiheäksi, jos näkyvyys on alle 50 metriä.
Purjeilla kulkiessa tilanne on sikäli pahempi, että hätäjarrutukseen ei ole samoja mahdollisuuksia. Toisaalta oma kulkunopeus on todennäköisesti hiljaisempi. Keulatähystäjän äänihavaintoja purjeajo taas saattaa jopa vaikeuttaa.
Mielestäni törmäys paikoillaanolevan tai hitaastikulkevan huviveneen kanssa ei ole erityisen varteenotettava riski hitaastikulkevalla huviveneelle. Mutta laivat ovat ne, joiden kanssa voi käydä ohkoosesti, ellei tiedä niiden sijaintia ja kulkusuuntaa. Siinä vaiheessa, kun laivan näkee, ei enää ehdi alta ja laiva ei taatusti pysty väistämään. AIS auttaa juuri tähän.
Sitten tietysti on idioottivaara eli sumussa vauhdilla-ajavat. Mutta eipä niihin siten välttämättä auta tutkakaan enkä minä nyt oikeastaan tiedä, onko niitä todellisuudessa.
AIS näyttää vain ne alukset, joilla on AIS lähetin. Ei niitä ole paljonkaan ja törmäys pienempäänkin alukseen aiheuttaa ongelmia. Tutka näyttää hyvissä oloissa jopa jollat joissa varmuudella ei ole AIS lähetintä. Sumussa kun näkyvyys on nolla, ei AIS auta mitään. Se antaa vain lisäinformaatioita. Läppäri on taas suuri riski, ellei niitä ole useita. Karttaohjelmia on toki paljon tarjolla. Suurilla vesillä laittaisin järjestykseen Nobeltec, MaxSea, C-map, Tsunamis, joista kolme ensimmäistä käyttää samaa CM93 kartastoa, Tsunamis Amerikkalaisa. Itämerelle niitä ei kannata hankkia. Loisto tms toimii hyvin. Ei siinä varmaankaan ole polaarikäyriä purjehtijoille, mutta tarvitaanko niitä. Eikä vuorovesiä, eikä tuuli- ja virtaustaulukoitakaan. Läppäriin saa kytkettyä kaikenlaista, mutta integroidut systeemit ovat aina riski. Vesitiivis näyttö ulos maksaa maltaita. Sillä hinnalla saa monta läppäriä, vaikkei sitä voikaan tuoda ulos.
Juuri sen kokoluokan alukset, joissa 99,999% varmuudella on AIS, ovat ne suurin riski sumussa pienveneilijälle. Niiden alle jäädessä menee vene ja henki aivan varmasti. Huono juttuhan se on pienempäänkin törmätä, mutta henkiinjäämistodennäköisyys on monta kertaluokkaa parempi.
Onko perstuntumaa siitä kuinka moni VHF-varusteinen cruisingpurkkari seilaa ilman vhf-lupaa?
Onko tämä mitenkään valvottua ja käytännössä rankaistavaa toimintaa?
Kyllä niitä kanavia viranomaiset jonkin verran yhä seuraavat, joten jos käytät luvatonta VHF:aa, on jonkinlainen käryriski olemassa, etenkin, jos et hallitse liikenneprotokollaa eli lähinnä kutsun muotoa. Taannoin Nauvossa taidettiin pitää ratsia, jossa luvat tarkastettiin, mutta ei niihin yleensä kiinnitetä huomiota. Käsittääkseni juttu menee niin, että poliisi tai merivartiosto eivät oma-aloitteisesti noita valvo, vain silloin, kun Ficora on pyytänyt.
Eli rangaistavaa on, mutta kiinnijäämisriski ei ole iso. Toisaalta, ei se lupa ole iso juttu hommata, joten miksi riskeerata vähääkään? Minulla ainakin on mukavampi fiilis, kun paperit ovat kunnossa ja tietää, ettei virkamies pääse kiinni vaikkei sitä sattuisikaan pärstä miellyttämään.
Lukumääristä ei taida kukaan tietää mitään, edes laitteiden kokonaismäärästä. Mutta kovin suureksi en luvattomien määrää usko, sillä valtaosa senkokoisista purjeveneistä, joissa vhf yleensä on, on seuroissa ja siten katsastettu. Ja katsastukseen kuuluu myös veneen papereiden kunnossaolon tarkastus, venettä ei saa katsastaa, jos esim. VHF-lupa tai rekisteröinti puuttuu. Tai valopistoolin aseenkantolupa, jos sellainen veneessä on rakettien sijalla tai rinnalla. Veikkaan, että luvattomina on lähinnä seurojen ulkopuolisissa veneissä sellaisia vanhoja laitteita, jotka ovat tulleet veneen mukana ja joita ei uusi omistaja ole viitsinyt poiskaan repiä.
paras (ja ainoa asiallinen) on Sailor VHF ja asennuta se ammattimiehen toimesta. Muut vehkeet on leluja.
ihan suoraan, täysin riippumatta minkä lajin laitteesta puhutaan, että kun joku esittää tuommoisen väitteen (se-ja-se on paras, muut on leluja) , niin se on paskapuhetta.
Halvimmalla parjaa hyvin. Ei ole valia vaikka ostaisit sen USA:sta. Silloin siina on kansainvalisten kanavien lisaksi USA ja Kanada kanavat ja sikalaiset WX kanavat, joita ei tarvita euroopassa. L kanavat saattavat puuttua, mutta kaiketi ilmankin parjaa. DSC on hyva olla, mutta silloin pitaa olla GPS signaali saatavilla. Euroopan sisavesille (kanaville) tarvitaan oman laisensa laite, joka lahettaa paikkatiedon joka lahetyksen yhteydessa purskeena. Ei taida olla viela kaytannossa sovittu, miten se tehdaan eika sita viela vaaditakaan, mutta tulossa on.
AIS ei pelasta sumussa, koska kaikilla ei sita ole tai se ei ole paalla, kauppalaivoilla kylla. Ulos on kumminkin katsottava aika-ajoin. Sumussa vain tutkaan voi paapiirteittain luottaa jos sita osaa kayttaa, mutta sillakin on rajoituksensa. Kaikki elektroniset laitteet ovat vain apuvalineita.