Monen monta vuotta on kulunut siitä, kun tapasin sut ensimmäisen kerran. Jos kuvittelit, että välien katkaisu saisi mut unohtamaan sut, olit väärässä. Vieläkin kouraisee mahan pohjasta, kun edes ajattelen sua. Senkin *piip* ;) perhana vie. No sen mä tiesin jo silloin...en tule ikinä unohtamaan sua, vaikka aikaa kuluisi kuinka. Mutta siinä olit oikeassa, että jos ei olla tekemisissä, pystyn useimmiten jopa hengittämään normaalisti.
Voi luoja, mä olin niin ihastunut suhun ja enemmänkin, mies. Ja mikä tarkoitus tällä kaikella on, kun meitä ei oltu tarkoitettu toisillemme? :( Miksi tuntea niin voimakkaasti, että on parempi olla erilleen... tuota kysyn itseltäni löytämättä vastausta....
Mutta näin elämä on tarkoittanut kaiken menevän. Samalla kun haluaisin tietää mitä sulle kuuluu, joudun pyytämään että välttelet mua, niin kuin minäkin, en enää tietoisesti etsi sua ihmisvilinästä. Olisi liikaa nähdä edes vilahdus sinusta... samalla lakkaisin hengittämästä...
Voi luoja, mä olin niin ihastunut suhun ja enemmänkin, mies. Ja mikä tarkoitus tällä kaikella on, kun meitä ei oltu tarkoitettu toisillemme? :( Miksi tuntea niin voimakkaasti, että on parempi olla erilleen... tuota kysyn itseltäni löytämättä vastausta....
Mutta näin elämä on tarkoittanut kaiken menevän. Samalla kun haluaisin tietää mitä sulle kuuluu, joudun pyytämään että välttelet mua, niin kuin minäkin, en enää tietoisesti etsi sua ihmisvilinästä. Olisi liikaa nähdä edes vilahdus sinusta... samalla lakkaisin hengittämästä...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sä olit mulle sellainen sielunkumppani. Tuntui, että ymmärrät mua vaikka en ollut sanonutkaan mitään. Ja entäs se katse tai sun ääni... olit kuin se puolikas, joka täydentäisi minut. Sellainen jota olin tietämättäni etsinyt kauan. Mutta silti, meidän on parempi erillään. Miksi maailma on näin julma?
Aivan kuin mä olisin kuollut?
noin mäkin ajattelen, et ole yksin....
todellakaan. Sitä tietoa mä en kestäisi...
teeltä alkupe. viesti...
Sit se ukkeli voi tulla antaa sul tekohengitystä ihmisvilinässä.