Tätä tuumaillut - koska toki nämä ovat käsi kädessä linkitetty - mutta kuinka näen ;
luottamus; tulee ajan kuluessa sitä ei voi ostaa -sen voi ainoastaan ansaita että luottaa
riippuen tietty ihmis tyypistä ja suhteen kestosta - alussa aina luottamus kasvaa/ vähenee sen mukaan
mitä toisesta tulee ilmi tai kuin toinen reagoi tietyssä tilanteessa
Kun luottaa niin että kun toinen sanoo menen nukkumaan viestilä - uskoo sen - ei kyseenalaista
kun luottaa niin että kun toinen sanoo olen ylitöissä - uskoo sen - ei kyseen alaista
luottaa että toinen on rinnalla kun on vaikeetakin eika aina suuri päiväpaiste hymy päällä
luottaa ja uskoo että on kainalo mihin mennä kun tuntuu pahalta
luottaa että toinen ei satuta henkisesti eikä fyysisesti
luottaa että toinen on kunnolla eikä haikaile / deittaile /edes etsi uutta suhdetta rinnalle
jne... voisi kutsua rakkauden osaksi luottamusta
mustasukkaisuus ;
on kyttäämistä , kyselemistä toisen tekemisistä ja mis olt ja kenen kaa ja kenen kaa juttelit
kyttäämistä - vakoilua - kyseen alaistamista
Epäilyä kokoajan että toinen puhuu totta - "menitkö todella nukkumaan ja soittaa perään" " olitko tosiaan ylitöissä " jne..
vaatii toista selittämään ja vastailemaan mitä ihmeelisimpiin kysymyksiin ja vakuuttamaan totuutta
jne.....
näenkö tän eron näissä ihan hassust nyt ?
Olen tullut syytetyksi mustasukkaisuudesta rankasti viime suhteessa - kyse oli luottamus pulasta
aina kun opin luottamaan - dumpattiin alas
kaipasin olkapäätä kun olin surullinen - ei myötätuntoa
kaipasin turvallisuuden tunnetta - olin heitetty pihalle tai tönitty tai syytetty edellisestä suhtessa jossa en ollut turvassa
En koskaan soitellut perään "hyvää yötä" viestin jälkeen enkä zekkaillu mitä tekee
en kyttäillyt / vakoillut - ensimäisellä matka reissullaan unohti ilmottaa että ei pidä puh mukana
siitä huolestuin kun ei vastaillut kun tavallisesti - vähän loukkaanuinkn - mutta jos olis sanonu se mikä minun olisi kuulemma pitänyt tietää tai arvata - ei olisi rähinää tullut
jne.... ja tämä sanottiin olevan mustasukkaisuutta....
kiitos,kuin tämän näkee ??
luottamus; tulee ajan kuluessa sitä ei voi ostaa -sen voi ainoastaan ansaita että luottaa
riippuen tietty ihmis tyypistä ja suhteen kestosta - alussa aina luottamus kasvaa/ vähenee sen mukaan
mitä toisesta tulee ilmi tai kuin toinen reagoi tietyssä tilanteessa
Kun luottaa niin että kun toinen sanoo menen nukkumaan viestilä - uskoo sen - ei kyseenalaista
kun luottaa niin että kun toinen sanoo olen ylitöissä - uskoo sen - ei kyseen alaista
luottaa että toinen on rinnalla kun on vaikeetakin eika aina suuri päiväpaiste hymy päällä
luottaa ja uskoo että on kainalo mihin mennä kun tuntuu pahalta
luottaa että toinen ei satuta henkisesti eikä fyysisesti
luottaa että toinen on kunnolla eikä haikaile / deittaile /edes etsi uutta suhdetta rinnalle
jne... voisi kutsua rakkauden osaksi luottamusta
mustasukkaisuus ;
on kyttäämistä , kyselemistä toisen tekemisistä ja mis olt ja kenen kaa ja kenen kaa juttelit
kyttäämistä - vakoilua - kyseen alaistamista
Epäilyä kokoajan että toinen puhuu totta - "menitkö todella nukkumaan ja soittaa perään" " olitko tosiaan ylitöissä " jne..
vaatii toista selittämään ja vastailemaan mitä ihmeelisimpiin kysymyksiin ja vakuuttamaan totuutta
jne.....
näenkö tän eron näissä ihan hassust nyt ?
Olen tullut syytetyksi mustasukkaisuudesta rankasti viime suhteessa - kyse oli luottamus pulasta
aina kun opin luottamaan - dumpattiin alas
kaipasin olkapäätä kun olin surullinen - ei myötätuntoa
kaipasin turvallisuuden tunnetta - olin heitetty pihalle tai tönitty tai syytetty edellisestä suhtessa jossa en ollut turvassa
En koskaan soitellut perään "hyvää yötä" viestin jälkeen enkä zekkaillu mitä tekee
en kyttäillyt / vakoillut - ensimäisellä matka reissullaan unohti ilmottaa että ei pidä puh mukana
siitä huolestuin kun ei vastaillut kun tavallisesti - vähän loukkaanuinkn - mutta jos olis sanonu se mikä minun olisi kuulemma pitänyt tietää tai arvata - ei olisi rähinää tullut
jne.... ja tämä sanottiin olevan mustasukkaisuutta....
kiitos,kuin tämän näkee ??
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse olen pitänyt sääntöjä:
Minkä sallin itselleni, sen sallin myös kumppanilleni.
Luottamusta ei ansaita, sen voi vain menettää (ts. suhteen alusta alkaen luotan kumppaniini).
Parisuhteissa se on vain hankalaa, toinen kokee mustasukkaisuuden puutteen rakkauden puutteeksi ja toinen pienenkin utelun rasittavaksi mustasukkaisuudeksi. Nykyisessä suhteessani minä kätken mustasukkaisuuteni, kun taas vaimoke tuo sen avoimesti esille. Sekin rassaa, moikkaan kadulla jotain nuorta tyttöä; ja vaimoke alkaa utelemaan "kuka tuo lumppu oli?". Vaimokkeelle taas voi tulla puheluja miespuolisilta tutuilta iltamyöhälläkin, ja ne ovat vain "ei mitään ihmeellistä".