olet hirviö

Kertoisitko nini kelle menee?

Aivan. Ihan samanlaiseen tapaukseen on tullu törmättyä. Mutta se mikä on pelottavinta, on se että ihan itse olen tällaiseen kaveriin joskus ihastunut. Ruusunpunaiset lasit kannattaa heittä mäkeen.

kaikki ollaan tavalla tai toisella, harvemmin tai useammin.

Sitä on vaan keksinyt hyvät syyt ja selitykset itselleen. Niin että itsekin uskoo niihin. Ja kuvittelee että tekonsa ovat oikeutettuja, ja voi kuulua edelleen "hyvien ihmisten" kategoriaan.

Silti on aina joku, joka tuntee ne seuraukset nahoissaan ja näkee sen naamioidun hirviön.

Eipä se ole niin mustavalkoista. Jos vaikka pettää puolisoa, se on väärin ja kamalaa, mutta aina löytyy syitä ja selityksiä miksi niin oli oikein tehdä.

Täällähän eletään vain kerran, vai mitä? Eikö siis ole oikeutettua olla se hirviö kun siltä tuntuu ja sopii omiin haluihin ja himoihin? Ja silti olla pyhimys.

Tämä on tämä nykyajan henki. Ja sitä ihannoidaan. Vaikka luulen että pinnan alla ihmiset toivovat kunnollisempaa maailmaa korkeammalla moraalilla ja turvallisuudella. Sitä ei ehkä vaan uskalleta sanoa ääneen. Silloin olet nimittäin tiukkapipo. Ja vanhoillinen. Ja tylsä.

tietää tehneensä väärin. Tietää aiheuttaneensa toiselle suurta kärsimystä. Eikä siltikään pyydä anteeksi eikä osoita olevansa pahoillaan mitenkään. Sama kuin kävelisii ohitse, kun ensin ajanut junalla toisen päälle. Totee vaan tyyliin:"ai kato sä lakkasit hengittämästä, kun revin sydämen irti sun kehosta. Eksä ny oo viäkään päässy siitä yli" ja jatkaa matkaansa.

sen nimi alkaa a:lla