mies joi työpaikan altaan.nyt se vaan juo kaljaa ja örisee sohvan pohjalla...
onneks myö saahaan euroshopperin lihapullia kolikoilla... en jaksa kohta enään...
on niin rankkaa elämä... mihin vois miehen laittaa , katkolle vai aa-kerhohon?
auttakaa nyt joku. nolottaa kun toinen hiissaa kaupasta kaljaa ja tyhjiä pulloja sit takas sinne
ja uutta lastia kotio päin...
ei ole helppoa.
onneks myö saahaan euroshopperin lihapullia kolikoilla... en jaksa kohta enään...
on niin rankkaa elämä... mihin vois miehen laittaa , katkolle vai aa-kerhohon?
auttakaa nyt joku. nolottaa kun toinen hiissaa kaupasta kaljaa ja tyhjiä pulloja sit takas sinne
ja uutta lastia kotio päin...
ei ole helppoa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei juopoille puhe auta jos ei itse toimerru ei hyvä seuraa,niitä on nähty ihantarpeeksi. Järjestä hoitopaikka.
Jätä se sika
Laita ehdot tiskiin, joko kaljoittelu loppuu tai saa lähteä. Jos et halua jättää, mene tk:lle ja pyydä apua. Ei AA ratkaise mitään, ukkojen marttakerho, osa pelkkää lumetta. Mene lääkäriin miehesi kanssa ja vaadi että pääsette joko päihde- tai mielenterveyspuolelle. Saat aloitusajan. Tärkeintä on kertoa, että haluaa päästä irti viinasta, ei miehestä. Mutta asia lähtee myös miehestäsi, mitään et voi, jos suostu miehesi ei. Olen pahoillani, tilanteesi on vaikea, mutta hae apua. Yksin ei tarvitse kulkea asian kanssa.
Se on tärkein asia, mikä sinun tulee muistaa, ettei toista voi auttaa, jos tämä itse ei halua apua ja auttaa itseään. Sinun roolisi on olla tukena, jos hän haluaa irti viinasta.
Yritä puhua ja herättää hänet todellisuuteen, riko tavanomainen kommunikointikaavanne, toimi ennalta-arvaamattomasti. Ja toivon todella, että onnistut motivoimaan rakastasi.
Sinusta tulee helposti kaikesta huolehtiva ja vastuunottava, nalkuttava ja kiukkuinen... ja mies painuu syvemmälle sohvan uumeniin, tai pakenee baariin hukuttamaan riittämättömyyttään... Ongelma on jo kehittynyt pitkälle, hän ei ole pystynyt huolehtimaan työstään. Tarvitsisitte todella ulkopuolista apua, olisiko mies valmis siihen?
Vuosikausiksi ei kuitenkaan kannata jäädä marttyyrimaisesti kärsimään ja odottamaan. Sinulla on oikeus myös omaan elämääsi! Joskus joutuu myöntämään, ettei rakkaus riitä, kalja vie voiton siitäkin!!! Ja vaikka kaikkesi yritettyäsi huomaisit yhä rakastavasi häntä, muista, ei toista tarvitse silti "omistaa". Voit luovuttaa, oppia ja kasvaa kokemuksistasi ja säilyttää ainakin hyvät muistot sydämmessäsi.