Tänäänkään en saanut lähdettyä kouluu, olen istunut tekemättä mitään koko päivän ja itkenyt. Mulla on ollut jo monta viikkoa kamala olo ja se vaan pahenee. Saan raivareita ja itkukohtauksia. Itken joka ilta itseni uneen. Kaikki tuntuu vaan niin vaikealta en jaksa yrittää. Mulla on kyllä ennenkin ollut tällaista mutta nyt tuntuu että nyt on pahempi olo kuin koskaan. Ahdistaakin niin paljon että koko rintaa koskee. Ihan kuin koko ajan joku nyrkki puristais. Mun elämä on aina ollu aika paskaa, ei pahemmin kavereita, ei arvostusta, lapsuus ja nuoruus perseestä. kaiken yrittäminen tuntuu jotenkin niin tyhjänpäiväiseltä, ajattelen ettei kuitenkaan mikään onnistu ja musta koskaa mitään tule. Mä en ole koskaan kertonut asioitani kun ei ole ollut kuuntelioita, jotenkin nyttenkin tuntuu että turha kellekkään kertoa kun en merkitse kenellekkään mitään. Olen muutenkin niin väsynyt tähän kun aina kun tuntuu että menee vähän paremmin jostain tulee tuo paska olo ja se ei ihan heti lähdekkään pois.
mitä mä teeeen
väsyyynyt
4150
0Äänestä
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mielestäni kärsit selvästikkin masennuksesta olisi hyvä jos löytäsit tahon missä voit kertoa jollekkin olostasi. Vaikkapa mielenterveystoimisto. Sinne hakeutumista ei kannata yhtään hävetä. Masennukseen kuuluu juuri tuo mielialojen vaihtelu. Koska olet nuori on sulla aikaa vielä toipua ja elämä muuttuu mielekkäämmäksi jossain vaiheessa usko pois. Jos olet kokenut kovia voi se olla laukaiseva tekijä masennukselle joten siksikin olisi hyvä jos löytyäisit jonkun tahon missä purkaa asiota. Tosi paljon tsemppiä sulle. Muista että ihmisestä ei tee onnellista joksikin tuleminen jokainen ihminen on omalla tavallaan jo jotain.
En tiedä helpottaako mutta mulla on myös todella paha olla ja ei ole ketään jolle kertoa.
Alat vaikka kävelemään jotain 20km päivässä, pitäisi vähän piristääkin.
Moi.
Mainitsit että sinulla on ollut kamala olo monta viikkoa. Et ole enää lapsi , koska sanoit nuoruutesikin olleen "perseestä" ja elämäsi yleensä olleen"paskaa" . Olet nuori, aikuistumista harkitseva kummiskin. Miksi sinulla ei ole ollut "pahemmin" kavereita eikä arvostusta saati kuuntelijoita, vai onko niin ettet ole vielä huomannut heitä. Miksei sinusta "koskaa mitään tule" . Et olisi kirjoittanut nyttenkään , jos et olisi valmis yrittämään muuttamaan elämässäsi jotakin , tai jos et haluaisi elinympäristösi muuttuvan sinulle myönteisemmäksi jotenkin. Mietippäs hetki jos elämästäsi löytyisikin jotain myönteistä , kerro se meille kaikille "kuuntelijoillesi" mietittyäsi hetken. ter. R.R.