Olen nyt ollut raittiina vuoden ja 3kk. Raittiuteni alkoi kun koin oman pohjani kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja alkoholin liikakäytön takia Olin aluksi sairaalassa ja sieltä päästyäni menin AA ryhmään. Epäonnekseni jouduin toisella käynti kerralla toteamaan että henkilö joka on alkoholista irti mutta joutuu sairautensa vuoksi syömään rauhoittavia lääkkeitä ei ole tervetullut ryhmään. Näin sitä ei suoranaisesti sanottu mutta rivien välistä hienosti ilmoitettiin, että henkilö jolla on mielenterveysongelmia tai lääkeriippuvuus ei kuulu ryhmään. Tämä riitti, siirryin toiseen ryhmään joka oli mukavampi ja jossa olinkin sitten 9kk. Myös tässä ryhmässä nousi lähellä vuoden raittiutta esille rauhoittavat lääkkeet. Oloni tehtiin niin epämukavaksi että ei jäänyt vaihtoehtoja kuin selvitä yksin. Otin selvää ryhmän sivuilta sen että hoidossa pyritään kemialliseen päihteettömyyteen eli tuskin edes saa käyttää särkylääkkeitä. Tänään 22.10 soitin AA-auttavaan puhelimeen, jossa kysyin miten suhtaudutaan henkilöön, joka lääkärin määräämänä joutuu ottamaan rauhoittavan lääkekuurin. Puhelimessa kerrottiin, että ryhmät päättävät vapaasti onko ne sallittuja vai ei.
Olen todennut, että ihminen jolla on vaikea mielensairaus ja päihdeongelma joutuu selviämään yksin. Onneksi minulla on lähipiirin, lääkärin ja päihdetyöntekijän tuki. Ilman niitä joisin. Ikävä tosiasia on se, että ryhmät perustuvat lääkkeettömyyteen, joten henkilö joka on lopettanut alkoholin käytön sekä EI väärinkäytä lääkkeitä ei saa apua ryhmistä. Outoa mutta totta.
Olen todennut, että ihminen jolla on vaikea mielensairaus ja päihdeongelma joutuu selviämään yksin. Onneksi minulla on lähipiirin, lääkärin ja päihdetyöntekijän tuki. Ilman niitä joisin. Ikävä tosiasia on se, että ryhmät perustuvat lääkkeettömyyteen, joten henkilö joka on lopettanut alkoholin käytön sekä EI väärinkäytä lääkkeitä ei saa apua ryhmistä. Outoa mutta totta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos vielä käyt "aa-ryhmässäsi" niin kerroppas kavereille terveisiä perinteistä, esim. perinne nro.1, perinne nro. 3, perinne nro.5, perinne nro. 8. Tai viisainta olisi lukea kaikki 12 perinettä huolellisesti ja ajatuksen kanssa.
AA-auttavaan puhelimeen vastannut henkilökään ei näköjään tiedä perinteistä yhtään mitään.
En jaksa enkä viihti alkaa kirjoittamaan perinteiden sisällöstä mitään koska ne eivät kuulu tälle palstalle, enkä myöskään ota tähän asiaan enempää kantaa, sen haluan sanoa että mainitsemasi ryhmät toimivat perinteiden vastaisesti.
Piste
tekemään AA-palaverissa tiliä mielenterveysongelmastasi tai lääkkeiden käytöstäsi. Sitten kun löydät hyvän kummin niin hänelle kannattaa olla täysin avoin, mutta muille ei tarvitse puhua kuin alkoholiongelmasta - jos haluaa puhua edes siitä, voi mennä myös vain kuuntelemaan.
Tuon nyt jälleen kerran esille oman ymmärrykseni, että AA on ihan muuta kuin palavereissa istuminen. Se on 12 askeleen ohjelma, joka on löydettävissä kirjasta Nimettömät Alkoholistit ja otettavissa sieltä käyttöön kummin opastuksella 1.-8. askeleen osalta parissa päivässä, sen jälkeen 9. askel mahdollisuuksien mukaan jonka jälkeen elämä jatkuu 10.-12. askeleen ohjeiden mukaan. Palaverit ovat sanomansaattopaikkoja tulokkaille. Jos joku ryhmä ei osaa tätä asiaa hoitaa, niin sen kannattaisi pitää asia- ja perinnepalavereja vähän useammin.
Ei kannata kertoa, mitä joudut käyttämään. Minä en kerro, olen ollut jo vuosia AAssa mukana. En ole hihhuli enkä mene kertomaan muutenkaan kaikkia tuntojani.
Tiedän, että joutuisin lähtemään, mallia on ollut. Tiedän myös, etten toimi AAn täysin perinteiden mukaan. Mutta minun on pidettävä itseni kasassa, en halua enää jatkuvaa psykoosin nurkilla masennuksessa.
AA:n jäsen, psykiatri, kirjoitti Ratkaisu-lehteen artikkelin masennuslääkkeistä. Siihen ja omaan psykiatriini luottaen käytin pitkähkön ajan hänen määräämiään masennuslääkkeitä ja jätin ne sitten pois, kun hän niin suositteli.
AA ei ota kantaa lääkkeisiin, mutta on selvää, että lääketokkurassa oleva ei saa palaverista juuri mitään apua.
Joskus ennen sotia erääseen usalaiseen ryhmään tuli jäseneksi kahden sairauden merkitsemä mies. Hän toipui alkoholismistaan ja saattoi sanomaa lukuisille tulokkaille.
Lukemalla AA-kirjallisuutta ohjelma selviää kokonaisuudessaan. Palaveristoorit täydentävät sitä joskus selkeästi, joskus eivät juuri lainkaan.
Ei ole varmaan mitään apua itselle ja vain kiusaantuvaa muille. Olen nähnyt näitäkin, heitä on hetken katsottu.
Mutta kukaan ei tiedä käyttävän lääkärin kirjoittavia paria troppia. En ole liioin tokkurassa enkä nuoku. Ajan autoakin, paljon paremmin kuin psykoosin rajoilla.
Toisaalta, kai voisi jäädä pois AAsta, mutta siellä on nykyään mukavia ystäviäkin siellä