Mitä käy parisuhteelle?

Heti synnytyksen jälkeen ei tehnyt seksiä mieli, kun paikat oli sen verran hellinä ja jälkivuoto runsasta. Eka rakastelu taisi olla n. 3 viikkoa synnytyksen jälkeen - ja se oli taivaallista! Alapään hermot olivat niin herkillä, ettei paljoakaan tarvinnut tehdä orgasmin eteen :)

Tietysti pikkuvauvaperheessä seksiä ei tullut niin ajateltua kuin aikaisemmin. Esikoisen kanssa sitä oli muutenkin sen verran kovilla, että kun vauva oli ollut sylissä koko päivän, niin ihan hirveästi ei ollut enää paukkuja antaa läheisyyttä miehelle sen jälkeen, kun vauva oli jo nukkumassa. Tai ei ainakaan niin usein kuin aikaisemmin. Kun vauvaelämään tottui, osasi järjestää tilaisuuksia seksille, ja sitä oppi arvostamaan pikapanojakin ihan eri tavalla ;)

Meillä lapset ovat pitkään nukkuneet perhepedissä, joten olemme miehen kanssa saaneet käyttää mielikuvitustamme ja keksiä uusia hauskoja rakastelupaikkoja. Nyt, kun kaikki nukkuvat omissa sängyissään eri huoneessa, on sänky rakastelupaikkana jotain eksoottista ;) enää ei kehtaa vallata keittiötä seksipuuhiin, kun janoinen lapsi voi yllättää...

Jatkan vielä:
Nykyään halailun ei enää tarvitse päätyä seksiin. Ja suukkoja jaellaan edelleen urakalla. Yhteistä aikaa on iltaisin, kun lapset jo nukkuvat. Silloin istutaan sohvalla sylikkäin ja juodaan vähän punaviiniä ja jutellaan aikuisten asioista. Kodin ulkopuoleista yhteistä aikaa on tietysti ollut vähemmän, useammalle pienelle lapselle on vaikeampi saada lastenvahtia kovin usein.

Mies sattui näkemään toisen lapsemme syntymän ihan aitiopaikalta, kun vauva päätti tulla sen verran vauhdilla. Kun asiasta ollaan keskusteltu, ei hän mitään traumoja ole siitä saanut, vaan on ennemminkin ylpeä asiasta :) Harva vauva saa ihan ekana nähdä isänsä kasvot, kun pää on jo ulkona, mutta muu kroppa vielä vasta tulossa synnytyskanavassa ;) Ja toisin päin :D

Omaa kehoa olen oppinut arvostamaan enemmän kuin ennen lapsia, enkä enää häpeä sitä sitäkään vähää, mitä lapsettomana.

Minulla leikattiin väliliha ja olikin kipeä seuraavat 4vkoa. 5vkoa synnytyksestä seksiä ja vähän kipeää teki vielä. Nyt tilanne normalisoitunut (vauva puolivuotias), seksiä harrastamme kuitenkin harvemmin kuin ennen (nyt kerran kuussa). Ei aina huvita ja sitten ei jaksakaan, onneksi olemme molemmat samassa fiiliksessä. Halitaan ja pussaillaan sitten senkin edestä, ja rakkauden tunne on lisääntynyt vaan. Vauva nukkunut alusta asti eri huoneessa, ettei se ole ainakaan ollut esteenä. Joillekin tämä seksin määrä on hurjan vähän, muttei meille, tässä elämäntilanteessa. En kuitenkaan ole 'mammaantunut', vaan pidän edelleen huolta ulkonäöstäni, pukeutumisesta ja siisteydestä.
Ulkonäöllisesti en huomaa mitään eroa alapäässä, haava ommeltiin todella siististi. Paikat nyt on vähän löysemmät kuin ennen, mutta treeniä treeniä vaan, se auttaa.

Eli seksi vähentynyt, mutta parisuhde parantunut entisestään. Kuulostaa oudolta yhtälöltä, mutta hyvin totta.

Riippuu niiiiin miehestä. Siis on paskasikoja jotka ei paljon parisuhteesta välitä eikä lapsistakaan. Jos on hyvä suhde, se kestää ja vahvistuu. Jos huono, se voi hajota.

Mun ei tehnyt mieli seksiä raskauden aikana, joten sillon tuli harrastettua vähemmän. Synnytyksen jälkeen halut palasivat varmaan viikossa ja korkojen kera :) mutta itse odotin jälkitarkastukseen, niinkun on suositeltavaa. Tarkastus oli siinä n.6vko synnytyksen jälkeen ja seksiä harrastin sitten ekan kerran vähän sen jälkeen. Mulla ei leikattu välilihaa vaan repesin itse vähäsen. Mulla parani paikat tosi hyvin ja nopeasti. Ekalla kerralla ei tarvittu liukuvoidetta, vaikka sitä oli viereen varattu... riitti liukastetta tarpeeksi omasta takaa :) sattui aluksi vähäsen, mutta meni nopeasti ohi... musta seksi tuntu paremmalta kun ennen, johtu varmaa siitä kun paikat kuiteskin vielä herkkänä. Ei se vauva mihinkään herää, vaikka vähän ääntä pitää, kunha ei nyt ihan huutamaan ala :)

Saimme kesällä mieheni kanssa ensimmäisen yhteisen lapsen. Perheessämme lisäksi kummankin lapset edellisistä liitoista.
Minulla verinen jälkivuoto kesti 9 viikkoa, mutta ensimmäisen kerran seksiä harrastettiin 5 viikkoa synnytyksestä. Käytettiin kondomia ja liukkaria, eikä sattunut lainkaan. Synnytyksessä sain vain pienen nirhauman virtsaputken suulle, joten paikat olivat suht ok. Väljentymistä minulle ei ole tullut kummankaan synnytyksen jälkeen, tai hetkellisesti ehkä, mutta palautuminen on myös käynyt nopsasti.
Nyt vauva on 3,5kk ja seksiä harrastamme noin 2 kertaa viikossa. Enempää en kertakaikkiaan jaksa, eikä varmaan mieskään jaksa. Vauva syö edelleen vähintään tunnin välein ympäri vuorokauden ja lisäksi samalla on omakotitalon rakennus käynnissä, joten aika väsyneitä ollaan molemmat. Myös kaksi isompaa lasta "vaativat veronsa". Seksi ei todellakaan ole tällä hetkellä mitään hekumallisia pitkiä sessioita, vaan pikemminkin pikapanoja ilman mitään sen ihmeempiä esileikkejä. Näin siksi, että varsinkin minä haluan mahdollisimman pian nukkumaan ja toisaalta siksikin, että vauvamme saattaa heräillä viiden minuutin välein ja haluamme kuitenkin saada hommat päätökseen:) Liukkaria käytämme edelleen, koska limakalvoni ovat imetyksen vuoksi todella kuivat. Orgasmin saan kuitenkin todella nopeasti, ehkäpä jopa aiempaa nopeammin.
Iso yllätys minulle on ollut, miten ei nykyään tosiaankaan tee seksiä mieli kuten ennen, jolloin olisin halunnut joka päivä ja jopa useita kertoja päivässäkin. Mies taas ei koskaan ollut ihan niin innokas, joten asiasta tulikin riitaa. Parisuhteellemme onkin siis tehnyt hyvää, että haluni ovat vähentyneet. Paineita seksistä ei ole ja enemmän muuta läheisyyttä on tullut kuvioon. Yhteistä aikaa meillä on tosi vähän, eli se pieni hetki illalla, kun isot lapset on saatu nukkumaan ja vauva torkkuu tissilläni tai sitten saan hänet siirrettyä hetkeksi pinnasänkyyn. Silloin yleensä katsotaan sylikkäin telkkaria.

Saimme toisen lapsemme puolisen vuotta sitten. Molemmat syntyi aika peräperää ja lasten hankintaa halusi enemmän alunperin mies. Raskausaikana voin aika huonosti ja imetysaikana hormonit teki tenän, joten kuiva kausi seksin suhteen on kestänyt aikas pitkään. Satunnaista seksiä on ollut silloin tällöin, mutta kolmen vuoden aikana on ollut aika hiljasta. Imetysaikana tuntuu olevan limakalvot niiiiin kuivat, että liukkareista huolimatta tekee kipeää ja toisaalta haluja ei ole juurikaan. Nyt kun imetys on harventunut on alkanut tuntua normaalimmalta halujen suhteen ja viimeisin yhdyntä ei sattunut enää. Fiilikseen pääsy tosin on vielä työn takana.

Yhteinen aika on kortilla, kun on vauva ja uhmaikäinen. Pinnaa kiristää helposti, koska unta saa aika vähän, vanhempien erilainen elämänrytmi (toisen töissäkäynti ja toisen elämän keskittyminen kotiin) sekä taloushaasteet aiheuttaa myös rasitteita paristuhteelle, mitä ei tullut ajatelleeksi ennen lasten saamista. Negatiivinen ilmapiiri ei herätä haluja kovinkaan helposti.

Siitäkin huolimatta, että parisuhde ha hermot on koetuksella lähes joka päivä, en ole päivääkään katunut lasten hankkimista. Moni pariskuna eroaa lapsen ansimmäisen vuoden aikana. Vaikka aikomukset olisivat kuinka hyvät tahansa ja päätös hoitaa suhde erinomaisesti vauva-aikanakin on vakaa, elämän muutos tulee pakosti eteen. Pahimpaan kannattaa varautua: voit joutua kasvattamaan lapsesi yksinhuoltajana, jos ero tulee, kuten monella parilla käy, mies käy vieraissa raskausaikana tai vauva-aikana, kuten jotkut tekevät, olet yksinäinen, koska mies elää omaa vanhaa elämäänsä, kun omasi on muuttunut radikaalisti. Jos sitten asiat menee hyvin, eikä pahin toteudukaan, voitte elää tyytyväistä lapsiperheen arkea.

Jos seksielämän vähentyminen, parisuhteen haasteet ja paikkojen löystyminen huolettaa, etkä sen vuoksi ehkä halua lasta, sinun ei lasta kannata hankkia. Kyllä nuo muut asiat on toissijaisia asioita, jos lasta todella haluaa. Jos olet valmis ottamaan riskin ja olet valmis tekemään kompromisseja, luopumaan ehkä joistain asioista ja muuttamaan elämäänne paljon, voin suositella lasten tekemistä. Lasten kautta saa paljon uutta sisältöä elämään ja vanhemmuus jos mikä kasvattaa.

Meillä seksiä harrastettiin 3 viikkoa synnytyksestä. Ei tehnyt yhtään kipeää. Ja omat halut ovat ennallaan. Synnytyksessä, kun ei tullut kuin muutama tikki ja paikat palautuivat nopeasti. Itseasiassa meidän seksielämämme on parantunut vauvan tulon myötä. Aiemmin sunnittelimme seksuaaliterapeutille menoa, mutta nyt enää en koe siihen tarvetta (syynä oli miehen haluttomuus). Muutenkin parisuhde voi paremmin:) Rauhallista kahdenkeskeistä aikaa ei kauheasti ole, mutta kun neiti hieman kasvaa (nyt siis 2 kk), niin täytyy pyytää isovanhempia ja kummeja avuksi, jotta päästään kahdestaan ajoittain käymään jossain. Nyt sitten vuorotellaan, että kumpikin pääsee omien harrastusten pariin. Se niin riippuu ihmisistä miten noi asiat menee. Ja mikä asenne itsellä ja kumppanilla on. Ei pidä pidä ottaa liian jäykästi;)

pidin itsestäni hyvää huolta jo raskauden aikana ja muistin jumpata lantiopohjalihaksia,en repeytynyt yhtään ja vuoto loppu viikossa silloin myös sekstailtiin eka kerran,vähän meitä jänskättieka kerta synnytyksen jäkee mut oli hauskaa ja sain orgasminki ihan normaalisti.lapsi on nukkunut alusta asti tosi hyvin,eikä herää vaik seinät kaatuis,heh.mut monesti puuhailtii mieheni kans suihkus ym,lapsi nukku 6kk asti samas huonees.mieheni on mahtava isä ja osallistuu aktiiviseti lapsen hoitoon ja auttaa kotitöissä pyytämättä.arkeemme kuuluu hellyys ja muistamme joka päivä sanoa miten rakas toinen on.nauramme tosi pajon yhdessä.lapsentulo lujitti entisestään yhteenkuuluvuuden tunnetta.joka ilta kun lapsi nukahtaa vietämme yhdessä laatuaikaa.jos haluamme pääsemme aina yhdessä käymään jossain kiitos ihanan mummon ja papan jotka rientävät onnesta soikeana hoivaamaan rakasta prinsessaamme.

Seksielämä kärsi aluksi siitä ettei minun vaan tehnyt mieli, väitin että hormoneista johtuvaa koska täysimetin ja kun 6kk jälkeen imetys loppui palasi seksihimotkin ja todella himot!! Parisuhde oli vähällä hajota, kun nukuin huonosti ja valvoin YKSIN ensimmäiset 6kk vauvan kanssa ja tästä syystä myös riitelin mieheni kanssa paljon. Tämä ei halunnut huomioida ylipääsemättömäksi käyvää väsymystäni eikä hoitanut vauvaakaan juuri ollenkaan. Karkasi mieluummin 24/7 töihin. Lapsi oli yli 6kk kun räjähdin miehelleni ja laitoin miehelle valinnan vaihtoehdot että lähtee kävelemään tai alkaa huomioida perhettään ja jaksamistani edes vähän. Tässä vaiheessa havahtui ja meininki muuttui. Nyt 2kk myöhemmin parisuhde on alkanut palautua sellaiseksi että kumpikin kokee sen mielekkäänä ja ensimmäistä kertaa tuntuu elämä ihan perhe-elämältä vauvoineen kaikkineen.

Meillä harvoin seksiä on makkarissa harrastettukaan joten seksielämä ei kärsi. Pannaan siellä missä tekee mieli ja silloin kun lapsi nukkuu omassa sängyssään eikä kuule/näe.

Pitää tietää aikooko mies osallistua perhe-elämään ja vauvan hoitoon. On ihan päivän selvä asia että jos miehelle ei perhe ja sen hyvinvointi ole tärkein siinä kyllä nopeasti kärsii koko parisuhde. Menee takuulla riitelyksi ja hajottaa ja uuvuttaa ainakin äidin jos asioita ei hoideta yhteisvastuusssa. Aikaa suhteelle ja puolisolle löytää jos haluaa mutta siitä on myös helppo lipsua lapsen tarpeisiin vedoten. Vaan sen sanon kokemuksen rintaäänellä että on myös huolehdittava omasta jaksamisesta ja tarpeista. Lapsi ei ansaitse zombieäitiä eikä riitaisia vanhempien välejä.

Miehille ei mene helpostikaan jakeluun että laitokselta palattuaan nainen on aika herkillä ja uupunut eikä se seksi ehkä ole ihan heti mielessä. Ei ne saata edes tajuta kuinka ne tekee hallaa ihan vaan sillä että jatkavat elämäänsä kuin ennen lapsen tuloa. Jos ei ne tajua ne pitää siihen havahduttaa mahdollisimman aikaisin!

Itse olen siitä katkera että puolivuotta annoin asioiden lipsua käsistä ja siedin miehen laiminlyöntejä. En ole nauttinut äitiydestä sinä aikana juuri ollenkaan. Johtunee siitä että olin niin väsynyt ja katkipoikki arejen pyörittämisestä. Nyt kun isäkin osallistuu lapsen hoitoon ja huolehtii paremmin perhe-elään sujumisesta kaikin puolin tuntuu ihan erilaiselta koko elämä. Kaduttaa kun en aiemmin ravistellut miestä hereille.

Riippuu hyvin paljon siitä miten jaksatte rankempia aikoja. Simuloikaa lapsiperheen elämää pari viikkoa: kello herättämään 2-3 kolmen tunnin välein ympäri vuorokauden, toinen vanhemmista (=äiiti) lukkiutuu neljän seinän sisään, toinen käy töissä normaalisti ja sen jälkeen välittömästi kaupan kautta kotitöihin,vähentäkää omaan kulutukseen jäävää rahaa 70-90% ja aikaa 90-100%.

Minua kolmen lapsen isänä ei ole hetkeäkän häirinnyt vaimon fyysiset muutokset mutta toisen jatkuva väsymys, alakuloisuus ja ärtyneisyys panevat parisuhteen koville ja seksin harvinaiseksi herkuksi. Lapsiperheessä seksikkäälle partenerille on harvoin käyttöä, sen sijaan sitkeä lyhyt jalkainen ja leveä perseinen työihminen on haluttua tavaraa!

toinen synnytys 2v sisälle. ei mitän ongelmii.kosteutta riitti. hellävaroen vain. ja siitä sit kohta useemman kerran viikossa. halut ei mihkään hävinny. yhteinen aika melkein prossina tippuu 1-> 2 lapsen saatua kin 0->1 saatua

halut oli kovat jo synnytyksen jälkeen mutta jälkivuoto esti. Hyvä niin koska tehtiin keisarinleikkaus ja piti ottaa rauhallisesti ekat kuukaudet. Olisin luullut että kun tehtiin keisarinleikkaus niin alapää ei olis kipee, mutta on se, supistusten takia. Varovasti liikkeelle, minä määräsin tahdin, ja nyt on jo entiselllään.
No, synnytyksest on 3kk, mut esteenä olikin sitten 2vk kestänee menkat, hirvee väsymys niin on jäänyt vähemmälle taas. Mutta jos parisuhde ei perustu pelkälle seksille niin kyllä sitä pärjää. Meillä on haleja ja suukkoja ja muistetaan sanoa kuinka paljon toista rakastaa päivittäin. Hipelöintiä ja pientä tuhmaa. Yhdessä olo on ollut meille tärkeintä ja se että ollaan yhdessä voitu hoitaa vauvaa.
Ja siitä kun lapsi nukkuu kehdossa samassa huoneessa niin on tullut hauska leikki pysyä hiljaa seksin aikana. Toivottavasti olette opettaneet että metelissäkin voi nukkua rauhassa. Meillä ainakin. Nukkuu vaikka olisi mikä torvi vieressä huutamassa. Välillä jo luulin että on meiän lapsi kuuro, mutta ei sentään. Ja jos meteli häiritsee, niin jos on esim. kehto niin sen voi lapsen nukkuessa sijoittaa makkarin huoneen avonaisen oven toiselle puolelle, jossa on hieman rauhaa ja te kuulette huudon kun vaavi älähtää.
Älkää vain alkako stressaamaan seksin puutetta, siitä se soppa vasta sitten syntyykin. Rauhallisesti, teillä on vielä aikaa vaikka mihin.