Huomenta Suomessa oli matalaenergia- tai passiivirakennukseen laitettu Tulikiven vesikiertoinen tulisija. (Varmaan laitettu 2 kW sähkövastus-sarjan tilalle vesikiertosysteemi.) Kyseessä taisi olla seuraavat asuntomessut.
Miten olisi, jos tuollaisen yli 2 000 kg tulisijan kytkisi esim. Savumaxin savupiippuvaraajaan jolloin ylimääräinen lämpö kerrostuisi sinne suurempaan säiliöön? Tilojen lämmitykseen kun PassivHaus-standardia käyttäen riittäisi pari pinokuutiota koivua vuodessa ja käyttövettä varten ehkä yksi pinokuutio lisää.
Siis yksi lämmitys riittäisi yli kahdeksi vuorokaudeksi (vertaa: normitalon kamiinassa 2 kertaa illalla ja kerran aamulla) ja siten jo pelkkä ajoittainen tunnelmakäyttö riittäisi. Hyödyntäen aurinkoenergiaa ei tuota tulisijaa olisi tarpeen käyttää juuri lainkaan, ehkä alle pinokuutio koivua vuodessa (lähinnä yli -10 asteen pakkasilla). Ja samalla lämmitysenergialla hoituisi sekä tilojen että käyttöveden lämmitys.
Ostoenergiaa (sähköä) ei tarvittaisi näin juuri lainkaan, ruokakunnasta ja rakennuksen koosta riippuen tietysti.
Miten olisi, jos tuollaisen yli 2 000 kg tulisijan kytkisi esim. Savumaxin savupiippuvaraajaan jolloin ylimääräinen lämpö kerrostuisi sinne suurempaan säiliöön? Tilojen lämmitykseen kun PassivHaus-standardia käyttäen riittäisi pari pinokuutiota koivua vuodessa ja käyttövettä varten ehkä yksi pinokuutio lisää.
Siis yksi lämmitys riittäisi yli kahdeksi vuorokaudeksi (vertaa: normitalon kamiinassa 2 kertaa illalla ja kerran aamulla) ja siten jo pelkkä ajoittainen tunnelmakäyttö riittäisi. Hyödyntäen aurinkoenergiaa ei tuota tulisijaa olisi tarpeen käyttää juuri lainkaan, ehkä alle pinokuutio koivua vuodessa (lähinnä yli -10 asteen pakkasilla). Ja samalla lämmitysenergialla hoituisi sekä tilojen että käyttöveden lämmitys.
Ostoenergiaa (sähköä) ei tarvittaisi näin juuri lainkaan, ruokakunnasta ja rakennuksen koosta riippuen tietysti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuo pitäisi näkyä kohdassa MTV3 Katsomo > Uutiset ja fakta > Huomenta Suomen uutiset.
2000 kg kiveä varaa lämpöä alle 100 kWh. Minulla kuluu 120 m2 omakotitalossa sähköä muutaman plus asteen ulkolämpötilalla n. 30 kWh/vrk, vaikka lämmitän vuolukiviliettä parilla uunillisella iltaisin. Lisäksi on puulämmitteinen sauna. Talossa on myös LTO.
Eli, puita kuluu vuoden mittaan monta mottia ja sähköä sen lisäksi n. 12 000 kWh.
Niin tuollainen 12 MWh useita kuutioita puuta on hyvin tavanomaista jos aikoo ylläpitää viihtyisän asumismukavuuden tason normitalossa.
Mikäli saavuttaa PassivHaus-standardin, tuo 2 kW pitäisi riittää 200 neliölle tilojen suhteen (toissijaisena tavoitteena enintään 10 W per asuinneliö). Tuohon päälle tulee vielä käyttöveden tarvitsema lämmitysteho.
Kun ottaa huomioon että ihminen tuottaa noin 100 W lämpöä ja laitteet on parempaa kuin A luokkaa sekä käytetään nykyaikaista CFL- tai jopa OLED-valaistusta, tarvitaan siinä silti jotain lämmityslähdettä. Mediassa käytetään ehkä virheellisestikin "kiharrin"-lämmityksiä. Tosin lähelle sitä päästäänkin virallisella saksalais-ruotsalaisella standardilla.
Niin ja onhan sitä massaa itse (kivi)talossakin, tuo 2 000 kg on vain tulisijan osuus. 300 - 1 000 kg kun tuottaa liian nopeasti sen lämmön.
Vaikka kuinka näistä passiivitaloista jaksetaan vouhkata, niin ei tuollainen 2kW yksinkertaisesti pidä lämpimänä pakkasilla. Tai pitää, jos torppa on pieni, mutta mitään 200 neliöistä ei todellakaan.
Ja tuohon kun sitten vielä lätkäistään lämmin veisi päälle, jos oletetaan että myös pakkaskeleillä suihkussa käydään.
Ettei nyt vain menisi sekaisin keskimääräinen energiankulutus ja huippuenergiankulutus?
Lämpösäteily on huonoa liikkumaan huoneesta toiseen. Mökillä sen huomaa hyvin. Talossani ilmanvaihto puhaltaa ilmaa uunin edessä, ja sen avulla lämmin ilma siirtyy vähän muuallekin.
Eli, tulisijoja pitää olla wanhaan malliin lähes jokaisessa huoneessa, jos mielii asua ilman palelemista.
Kodinkoneet yms. käyttävät sähköä sen verran, että muutama MWh kuluu väkisinkin vuodessa.
Kun otetaan huomioon tilojen ja käyttöveden lämmitysenergia, on valmistajan arvio 40 - 90 neliötä (parhaimmille tulisijoille) lähellä sopivaa luokkaa. Tosin jos päästään 200 neliöstä vaikka 150 neliöön ottaen käyttövesi huomioon, tarvitaan sitä mainitsemaani lisätehoa käyttöveden vuoksi joka sitten on joko toinen tulisija tai muuta vastaavaa.
Etenkin Pohjois-Suomessa on joka tapauksessa varsin kannattavaa laittaa vesikiertoinen lattialämmitys varmistukseksi, kun mitoituslämpötila on alimmillaan 235,15 K. Muualla siitä on hyötyä etenkin kosteissa tiloissa jos haluaa lattiat ja tilat nopeammin kuivaksi.
Tietysti kyseessä on keskimäärin per annum. Huippukulutus kun voi olla mitä sattuu ja riippuu niin monesta asiasta; paljonko lämpötila on huipun aikana ja minkälainen kulutus on ja kuinka kauan se kestää jne.
Mitä muuten tuo "jaksetaan vouhkata" tyylinen negatiivinen asenne on? Eihän sinun ole pakko rakentaa tai remontoida kuin normien mukaan.