Mitä kokeilla II-tyypin kaksisuuntaiseen, joka itselläni vaihtelee sekamuotoisesta masennukseen (hypomaniaa ei yksin koskaan, aina masennus rinnalla)? Käsitykseni mukaan bipo-lääkkeet on yleensä tarkoitettu tunnehuippujen tasaamiseen (eli vaikutus on tunteita kontrolloiva ja hidastava). Mitä syödä kun lääkityksen pitäisi päinvastoin AUTTAA tunne-elämän köyhyyteen sekä vakaviin ajatuksenkulku- ja muistiongelmiin, jotka tekevät arjesta mahdotonta SEKÄ hypomanian ETTÄ masennuksen aikana.
Sekamuotoiset kaudet eivät yhtään vauhdita, silloinkin pää pysyy hitaana ja jumittavana. Olo on vaan sekava, tärisevä, ja nukkuminen loppuu seinään. Pelkkä masennus ilmenee lähinnä ruumiin ja mielen väsymyksenä ja hitautena, silloinkaan mitään voimakkaita tunteita (surua yms.) ei ole. Tällä hetkellä olotila vaihtelee näiden kahden välillä, "normaaleja" kausia ei enää tule.
Ainoat selkeät pari viikkoa (ekaa kertaa neljään vuoteen, jes!) olivat pari kuukautta sitten lääkityksellä 100mg Ketipinor/37,5mg Efexor. Hetken kesti hyvänä, sitten jatkui masennuksen puolelle. Nostettiin Efexoria, aiheutti hypomaniaa masennuksen edelleen jatkuessa. Lääkärinvaihdos muuton seurauksena -> käskettiin jättää Efexor pois ja siirtyä 300mg Ketipinor (tai Seroquel). Pää ei kestänyt näin suurta määrää Ketipinoria -> ratkaisuna Ketipinor 25mg/Lito 300mg. Siitä litium-myrkytys, ja Lito pois. MITÄ NYT?
Toivottavasti löytyy ehdotuksia bipo-lääkitykseksi, joka EI olisi ajatuksia hidastava tai valtavan väsyttävä! Nyt ollaan hoidettu kuin I-tyypin tautia, vaikka ongelmana nimenomaan on tunteettomuus ja mielen hitaus (myös siis hypomanian aikana), näitä ei todellakaan tarvitsisi lääkityksellä pahentaa!
NEUVOKAA KOKENEET, bipo II lääkitys
13
4363
Vastaukset
- Vaadi apua
Ikävää, ettei sopivaa lääkitystä ole löytynyt!
Jaksaisitko jonkun omaisen kanssa etsiä kaksisuuntaisen hoitoon erikoistuneen lääkärin, joka aidosti kiinnostuisi löytämään juuri sinulle sopivat lääkkeet. Kuukausiahan tuo saattaa viedä, mutta että olet ollut neljäkin vuotta vailla normaalia, omaa oloa - se on jo liikaa kestettäväksi.
Toivottavasti paremmat ajat ovat edessä pian! Voimaa!- kirjoittaja
kun en asu enää Suomessa. Muutin Tanskaan opiskelemaan, mutta eihän siitä tässä kunnossa mitään tule. Apua tilanteeseen on vaikea saada, kun en yhtään tiedä lääkäreistä, kuka on pätevä ja kuka ei. Tähän asti ketään ei ole kiinnostanut edes selvittää taustoja ennen reseptin kirjoittamista! En enää luota lääkäreihin täällä. Siksi teiltä nyt kyselenkin apua, että tietäisi itse mitä lääkitystä ehdottaa eikä enää pahentaisi ongelmia suostumalla väärään lääkitykseen.
Tuhannet kiitokset viestistäsi, yritän jaksaa.. parempia aikoja odotellessa.
- Ilman diagnoosia
Minuä kärsin myöskin masennuksesta ja lyhytaikaisista hypomanioista. Sekamuotoinen jakso on kauhea; sydän hakkaa, yöunet häipyvät, kärsimättömyys on huipussaan, ahdistaa...Minulla parhaiten on auttanut Lamictal 200-300 mg/vrk. Se ei turruta tunteita kuten SRRIt eikä väsytä. Tutkimusten mukaan se ennaltaehkäiseen masennusta. Aluksi minulla oli sen ohella sitalopraami, mutta luovuin siitä puoli vuotta sitten. Masennus yrittää hieman palailla, mutta ei ole kunnolla iskenyt - onneksi.
- auttakaa!
Kuulostaa tutulta.. Oletko aikaisemmin kuitenkin kokeillut Ketipinoria/Seroquelia, ja todennut Lamictalin paremmaksi? Koko ajatus lääkevaihdosta pelottaa kamalasti, kun ihan äskettäin kokeiltu kahta erilaista lääkitystä ja molemmista päädyin sairaalaan. Mutta sun oireet vaikuttaa aika samanlaisilta, ja jos Lamictal sinulla toimii.. Jaksatko kertoa miltä Lamictalin aloittaminen sinulla tuntui? Millaisia sivuvaikutuksia? Menivätkö ohi, ja kuinka pian, ja missä vaiheessa olo lähti paranemaan? Missä roolissa sitalopraami oli, ja miksi lopetit? (anteeksi kysymystulva, toivottavasti jaksat vastailla!) Citalopram ja Cipralex tuli kyllä kokeiltua vuosi sitten, kummastakaan ei yksinään ollut apua masennuksen kanssa.
- bipo-äidin tytär
auttakaa! kirjoitti:
Kuulostaa tutulta.. Oletko aikaisemmin kuitenkin kokeillut Ketipinoria/Seroquelia, ja todennut Lamictalin paremmaksi? Koko ajatus lääkevaihdosta pelottaa kamalasti, kun ihan äskettäin kokeiltu kahta erilaista lääkitystä ja molemmista päädyin sairaalaan. Mutta sun oireet vaikuttaa aika samanlaisilta, ja jos Lamictal sinulla toimii.. Jaksatko kertoa miltä Lamictalin aloittaminen sinulla tuntui? Millaisia sivuvaikutuksia? Menivätkö ohi, ja kuinka pian, ja missä vaiheessa olo lähti paranemaan? Missä roolissa sitalopraami oli, ja miksi lopetit? (anteeksi kysymystulva, toivottavasti jaksat vastailla!) Citalopram ja Cipralex tuli kyllä kokeiltua vuosi sitten, kummastakaan ei yksinään ollut apua masennuksen kanssa.
Lamictal on epilepsialääke jota käytetään myös kaksisuuntaisen hoitoon. Googleta ihan nimellä tai lääkeaineella jota se sisältää ja joka on lamotrigiini. Lamictal VOI aiheuttaa pahaa ihottumaa jolloin sen käyttö on lopetettava. Voithan toki kysyä lääkäriltäsi Lamictalista.
- kirjoittaja
bipo-äidin tytär kirjoitti:
Lamictal on epilepsialääke jota käytetään myös kaksisuuntaisen hoitoon. Googleta ihan nimellä tai lääkeaineella jota se sisältää ja joka on lamotrigiini. Lamictal VOI aiheuttaa pahaa ihottumaa jolloin sen käyttö on lopetettava. Voithan toki kysyä lääkäriltäsi Lamictalista.
Tiedän kyllä lääkkeen, halusin vaan kuulla käyttäjäkokemuksia kun en ole mitään tuon suuntaisia lääkkeitä kokeillut, ja vaihto tuntemattomaan HIEMAN pelottaa. Mutta täytyy kysyä lääkäriltä.
- Ilman diagnoosia
auttakaa! kirjoitti:
Kuulostaa tutulta.. Oletko aikaisemmin kuitenkin kokeillut Ketipinoria/Seroquelia, ja todennut Lamictalin paremmaksi? Koko ajatus lääkevaihdosta pelottaa kamalasti, kun ihan äskettäin kokeiltu kahta erilaista lääkitystä ja molemmista päädyin sairaalaan. Mutta sun oireet vaikuttaa aika samanlaisilta, ja jos Lamictal sinulla toimii.. Jaksatko kertoa miltä Lamictalin aloittaminen sinulla tuntui? Millaisia sivuvaikutuksia? Menivätkö ohi, ja kuinka pian, ja missä vaiheessa olo lähti paranemaan? Missä roolissa sitalopraami oli, ja miksi lopetit? (anteeksi kysymystulva, toivottavasti jaksat vastailla!) Citalopram ja Cipralex tuli kyllä kokeiltua vuosi sitten, kummastakaan ei yksinään ollut apua masennuksen kanssa.
Minulla on masennukseen ollut lääkkeenä sitalopraami, essitalopraami (Cipralex) ja fluoksetiini. Viimeksi mainittua käytin tosin vain kuukauden ja sitten iski allergiareaktio (kauhea kutina). Sitalopraami tehosi vähän aikaa. Cipralex tehosi liikaakin - mikään ei tuntunut yhtään miltään. Edes lapsille en pystynyt osoittamaan sympatiaa. Sitten vaihdettiin moklobemidiin. Ei auttanut. Takaisin sitalopraamiin. Ei auttanut. Rinnalle Lamictal -yes, jo alkoi näkyä valoa tunnelissa. Sitalopaamin jätin oma-aloitteisesti pois ja hyvin pärjään nyt Lamictalilla.
Lamictalin aloitusoireet olivat inhottavat - silmät seisoivat päässä ja ajatuksenjuoksu katkeli. Tämä kuitenkin meni parissa viikossa ohi. Lamictalin hoitoannokseen edetään todella hitaasti - yleensä nostetaan 25 mg/1 tai 2vk. Hoitoannokseen 200-300 mg ei siis päästä hetkessä. Muistaakseni Lamictal alkoi tehota 100 mg:ssa.
Lamictalista minulla on vain hyvää sanottavaa. Paitsi että se nosti masennuksesta, se tasasi hypomanioita. Lamotrigiinista löytyy todella paljon tutkimuksia ja sen on todellakin todettu ennaltaehkäisevän masennusta. Yleensä sitä kyllä käytetään SSRI-lääkkeen rinnalla tehostamaan SSRItä. - Konkaribipo
kirjoittaja kirjoitti:
Tiedän kyllä lääkkeen, halusin vaan kuulla käyttäjäkokemuksia kun en ole mitään tuon suuntaisia lääkkeitä kokeillut, ja vaihto tuntemattomaan HIEMAN pelottaa. Mutta täytyy kysyä lääkäriltä.
Tiedän ko lääkkeen taustat. Itselläni lääkkeen aloitus ei tuntunut missään. Ihottumariskin tiedän. Ei ole ollut mitään vaikeuksia Lamin suhteen. Ei suuria ihmevaikutuksia, pitää keskirekisteriä yllä. Itselläni Liton ja masennuslääkkeen lisänä 200-250 mg viitisen vuotta. Olen työkykyinen. Unet hukassa, mutta Tenoxilla pitää tainnuttaa.
- speciellt
Lienetkö käynyt nimenomaan psyk. erikoislääkärillä? Älä turhaan tuhlaa aikaasi yleislääkärillä, heillä ei ole kokemusta tai pätevyyttä hoitaa tätä tautia. Eli erikoislääkärille vaikka sitten yksityiselle, jos/kun julkiselle ei pääse.
- kirjoittaja
Oon käynyt sekä yleislääkäreillä, että psykiatrien vastaanotoilla. Yleislääkärin käskystä en tietenkään lääkitystä lähtisi vaihtamaan, mutta niin ne psykiatritkin mokailevat lääkemääräyksissä ja muutenkin. Etenkin kun hoidettavien tausta ei kiinnosta yhtään. Hyvän lääkärin löytäminen voi olla aika mahdottomuus..
- diudiudiuli
kirjoittaja kirjoitti:
Oon käynyt sekä yleislääkäreillä, että psykiatrien vastaanotoilla. Yleislääkärin käskystä en tietenkään lääkitystä lähtisi vaihtamaan, mutta niin ne psykiatritkin mokailevat lääkemääräyksissä ja muutenkin. Etenkin kun hoidettavien tausta ei kiinnosta yhtään. Hyvän lääkärin löytäminen voi olla aika mahdottomuus..
Mulla on kans lamotrigin (lamictal on ihan sama, mut eri merkki) lääkkeenä ja tuntuu pikkuhiljaa, että se -luojan kiitos- taitaa sopia mulle. Mulla on kakkostyypin kaksisuuntainen (tai itse epäilen että se on kakkosta, vaikka lääkärin kanssa ei siitä varsinaisesti olla puhuttukaan.) ja enemmän masennuspainotteinen.
Lisäksi mulla on moclobemid masennuslääkkeenä, siitä nyt en tiedä on kaameasti enää hyötyä (viime syksynä ennen diagnoosia se kyllä auttoi pimeimmän syksyn yli, silloin hoidettiin masennuksena). Keväällä hypomania ja sitten rajun sekamuotoisen (jolloin diagnoosi) jälkeen masennusta nyt se puoli vuotta enemmän tai vähemmän. Tasaavina on kokeiltu deprakine, ketipinor, risperdal...mutta kaikista tuli jotain sivuvaikutuksia. Lamotrigiinista ei oo tullut, ainakaan en oo huomannut, joten suosittelen ainakin kokeilemaan, mulle siitä taitaa olla apua :) Se kai käsittääkseni auttaa eniten masennuspainotteiseen kaksisuuntaiseen. - kirjoittaja
diudiudiuli kirjoitti:
Mulla on kans lamotrigin (lamictal on ihan sama, mut eri merkki) lääkkeenä ja tuntuu pikkuhiljaa, että se -luojan kiitos- taitaa sopia mulle. Mulla on kakkostyypin kaksisuuntainen (tai itse epäilen että se on kakkosta, vaikka lääkärin kanssa ei siitä varsinaisesti olla puhuttukaan.) ja enemmän masennuspainotteinen.
Lisäksi mulla on moclobemid masennuslääkkeenä, siitä nyt en tiedä on kaameasti enää hyötyä (viime syksynä ennen diagnoosia se kyllä auttoi pimeimmän syksyn yli, silloin hoidettiin masennuksena). Keväällä hypomania ja sitten rajun sekamuotoisen (jolloin diagnoosi) jälkeen masennusta nyt se puoli vuotta enemmän tai vähemmän. Tasaavina on kokeiltu deprakine, ketipinor, risperdal...mutta kaikista tuli jotain sivuvaikutuksia. Lamotrigiinista ei oo tullut, ainakaan en oo huomannut, joten suosittelen ainakin kokeilemaan, mulle siitä taitaa olla apua :) Se kai käsittääkseni auttaa eniten masennuspainotteiseen kaksisuuntaiseen.Eilen aloitin nyt siis Lamotriginilla. Ketipinor jatkuu edelleen seurana. Pelästyin kuitenkin käyttäjäkokemuksia, tässä ketjussa kahdella oli hyvää sanottavaa ko. lääkkeestä mutta kaikki muut lukemani kommentit olivat lähinnä negatiivisia... Myös Ketipinorin käyttö samalla mietityttää, ettei kumoa Lamotriginin vaikutusta tms?
Ensimmäisenä päivänä uusi lääke tuntuu heti, vaikka sillä 25 mg:lla aloitettiin. Samoja oireita kuin joku tuossa jo mainitsikin, eli täysi RETARD olo päällä. Ajatus kulkee normaaliakin hitaammin, samoin liikkuminen yms. on jotenkin tökkivää. Tekis mieli lopettaa samantien. Lohduttavaa kuitenkin kuulla että aikaisemmalla kirjoittajalla noi sivuoireet on poistunut muutamassa viikossa, toivottavasti näin käy. Ei yhtään huvita tuhlata taas paria kuukautta huonoon lääkekokeiluun joka parhaassa tapauksessa saa vieläkin huonompaan kuntoon!
Mutta ei kai tässä auta kuin napsia pillereitä ja odottaa... Onko muita ideoita Lamotriginin tilalle? Kokemuksia ko. lääkkeestä kuullaan myös mielellään! - Konkaribipo
kirjoittaja kirjoitti:
Oon käynyt sekä yleislääkäreillä, että psykiatrien vastaanotoilla. Yleislääkärin käskystä en tietenkään lääkitystä lähtisi vaihtamaan, mutta niin ne psykiatritkin mokailevat lääkemääräyksissä ja muutenkin. Etenkin kun hoidettavien tausta ei kiinnosta yhtään. Hyvän lääkärin löytäminen voi olla aika mahdottomuus..
Yhteiskunnan puolella sai yvää hoitoa reilut 10 v sitten. Sen jälkeen alkoi organisaatio uudistua. Pari vuotta sitten ei saanut edes reseptejä uusittua. Silloinen psykiatri, joka itsekin oli meikäläisiä sanoi, että osastolla tehdään lääkemuunnokset. Niin kai totaaliset sellaiset. Vaihdoin sitten yksityiseen.Sinnekin piti perustella, että en ole hankala potilas. Siellä käyn kerta/ 3-4 viikkoa(itselle jää KELAn korvauksen jälkeen 50€). On uskaltanut jopa muuttaa lääkkeitä. Tällä hetkellä kaipaisin tiiviimpää keskustelua. Poika on psyk.osastolla ja toinen diagnoosi on menossa. Kovaa on elämä nytkin. Aina vaan yritän päätä pinnalle...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek184561Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia5022421Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1421991Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.181789- 791553
- 1461505
- 111101
- 95918
- 123834
Olisitko maailmani?
Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik40829