Tuossa tutun vanhempien kissalle syntyi n. 5 viikoa sitten 4 söpöä karvakorvaa joista yksi olisi tulossa sisäkissaksi ja parhaaksi kaveriksi seuraavaksi 10-15 vuodeksi.
Tässä mietin että kun kuitenkin on vielä koulua (AMK-opiskelija olen) ja silleen niin kannattaisiko ottaa pikku pojalle veli tai sisko kaveriksi ettei ihan tylsisty kuoliaaksi. Leluja ja raapimis/kiipeilypuu on hommattu ja varmasti vielä hemmottelen piloille karvapallon x)
Kaksin aina kaunihimpi mutta epäilen että kauheampikin XD
Tietysti kustannukset kasvaa n. 2-kertaiseksi mutta enköhän minä niistä selviäisi, ei se siitä ole kyse.
Meillä oli pikkulapsena parikin kissaa ja rakkautta löytyy kyseisiä karvakorvia kohtaan joka solusta. Ja nyt olen ottamassa vastuun pienestä elämästä ja tietysti haluan sen olevan sitten hyvä elämä.
Muutamat kissanomistajat joita tunnen ovat sanoneet että kyllä se kissa yksinkin pärjää päivän mutta sitten sitä huomiota on annettava kun kotiin tulee, saa sitten muuta virikettä kun se paperitollo tai leluhiiri. Askarruttaa kuitenkin vain kun pieni on sitten 11 viikkoa kun hänet haen uuteen kotiin niin pärjäisikö hän yksin sen kuusi - kahdeksan tuntia kun olen poissa... Tietysti onhan kämppis olemassa mutta en ihan kehtaisi hommaa hänellle pakottaa sitten että vahtii karvapalloa/karvapalloja koko ajan.
Tässä mietin että kun kuitenkin on vielä koulua (AMK-opiskelija olen) ja silleen niin kannattaisiko ottaa pikku pojalle veli tai sisko kaveriksi ettei ihan tylsisty kuoliaaksi. Leluja ja raapimis/kiipeilypuu on hommattu ja varmasti vielä hemmottelen piloille karvapallon x)
Kaksin aina kaunihimpi mutta epäilen että kauheampikin XD
Tietysti kustannukset kasvaa n. 2-kertaiseksi mutta enköhän minä niistä selviäisi, ei se siitä ole kyse.
Meillä oli pikkulapsena parikin kissaa ja rakkautta löytyy kyseisiä karvakorvia kohtaan joka solusta. Ja nyt olen ottamassa vastuun pienestä elämästä ja tietysti haluan sen olevan sitten hyvä elämä.
Muutamat kissanomistajat joita tunnen ovat sanoneet että kyllä se kissa yksinkin pärjää päivän mutta sitten sitä huomiota on annettava kun kotiin tulee, saa sitten muuta virikettä kun se paperitollo tai leluhiiri. Askarruttaa kuitenkin vain kun pieni on sitten 11 viikkoa kun hänet haen uuteen kotiin niin pärjäisikö hän yksin sen kuusi - kahdeksan tuntia kun olen poissa... Tietysti onhan kämppis olemassa mutta en ihan kehtaisi hommaa hänellle pakottaa sitten että vahtii karvapalloa/karvapalloja koko ajan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ite aikoinaan otin ensin yhden kissan, mutta aika pian sitä halusi toisen kaveriksi. Oon täysillä sitä mieltä, että vaikka kissa onkin kovin itsenäinen ja ainakin meillä omiin oloihinsa vetäytyvä, tarvitsee se lajitoverinsa seuraa. Varsinkin jos oot tosiaan pitkiäkin päiviä poissa ja itse esim oon välillä yön poissa jolloin on hyvä että on seuraa toisilleen. :) Kustannuksista sitä ei nyt edes niin paljon huomaa, itse syötän markettiraksuja ja kahden kissan ruokakustannukset on noin kympin kuussa, raksut siis. Tietty herkutellaan välillä lihalla ja purkkiruoalla. Hiekat ostan eläinkaupasta, yksi satsi maksaa 20e ja se riittää meidän käytössä reiluksi kuukaudeksi. Joten ei meillä paljoa rahaa mene jollei tule sitten yllättäviä menoja, sairastumisia tai muita. Ihan opiskelijabudjetilla pärjää, mutta se tosiaan että ainahan sitä menee eläinlääkärikuluihin, madotuksiin, rokotuksiin jne. mutta perusmenot kuukausittain eivät niin kammottavan isot ole, ettei niitä pystyisi maksamaan.
mekin otettiin tuossa alkuvuodesta kissa tänne ja vaikkei paljon joutunutkaan olemaan yksin niin ajattelimme että olisi sille kiva saada seuraa ja kyllä huomasi kuinka paljon onnellisempi kissasta tuli kun sai leikkikaverin tänne :)