en vain saa pituutta tekstiini

ainojäätelö

Kirjoittelen romaanikäsikirjoitusta ja tuntuu etten saa siihen pituutta... en oikein osaa selittää tätä ongelmaa. Siis tapahtumia on paljon ja nyt koossa 50 sivua, kun noiden tapahtuminen määrällä, varmaan missä tahansa muussa kirjassa pitäisi olla 150 sivua...
Ja kun teksti ei edes ole sellaista töks töks,sitten pekka menee sinne tai tekee tätä,vaan oikeasti kuvailen pitkiäkin pätkiä ja on dialogeja jne.

Olen yrittänyt tutkia eri romaaneista, miten niissä on tämä ongelma ratkaistu ja huomannut että siinä kuvaillaan joka ikinen pieninkin yksityiskohta. Siitäkö se pituus sitten syntyy? Että jokainen lampun jalka kuvaillaan viidellä lauseella...? Ja samoin esim. yhtäkkiä aletaan muistelemaan jotain mennyttä tapahtumaa,siitä saa pituutta.

Oon jotenkin ihan umpikujassa tämän ongelman kanssa. En mitään viitsisi jaaritellakaan, ettei mielenkiinto lopahda. Pitää varmaan vaan lisätä joka väliin jokaisen esineen hyvin tarkkaa kuvailua ja keksiä muisteluja jne. tai jotain, äh.

11

796

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Janne_92

      Siis tekstissähän pituus ei ole itseisarvo. Tärkeintä on, että kaikki tärkeä tulee sanotuksi. Tärkeät asiat jakautuvat kahteen ryhmään: 1. Mitä itse haluat kertoa 2. Minkä kertominen on välttämätöntä, jotta ajatuksesi varmasti välittyvät lukijalle.

      Kannattaa vaikka luetuttaa teksti jollain kaverillasi ja kysyä häneltä sen jälkeen, että pitikö hän tekstistäsi ja mikä tekstissä oli huonoa ja mikä hyvää. Silloin saat tietää, tuliko kaikki välttämätön esille.

      Turha yrittää kertoa enempää kuin on oikeasti kerrottavaa, koska muuten teoksesta tulee väkinäinen ja tekstistä näkee ettei kirjoittaja itsekään pidä teoksestaan. Kaikki kirjoittaminen perustuu sille, että kirjailijalla on oikeasti jotakin kerrottavaa.

      Et jaksa/halua kirjoittaa lampun jalasta, ja se on ihan ymmärrettävää, koska haluat ehkä kuvata mieluummin henkilösuhteita kuin sisustusta, koska pidät sisustusta epäolennaisena. Ongelma vaikuttaa vaikealta ja lävitse pääsemättömältä, mutta se ei ole sitä. Sinun pitää vain jollain tavalla herättää itsessäsi halu kuvata miljöötä, ja se tapahtuu helposti. Huonekalu, maisema, katu jne. ei ole koskaan pelkkä merkityksetön turhuus, vaan henkilön ympäristö kertoo aina jotain henkilöstä itsestään, ja jos teos on looginen, niin henkilön persoonan tulisi olla tunnistettavissa jo henkilön huoneen kuvauksesta, ilman että henkilöä on kuvailtu vielä kertaakaan. Jos esim. skinhead asuu huoneessa, joka on täynnä pehmoleluja ja jonka seinät on maalattu vaaleanpunaisella, niin siinä on jonkinlaista häiritsevää epäloogisuutta.

      Pystyt siis helposti ja tylsistymättä kirjoittamaan huoneesta vaikka 3 sivua putkeen, koska et kuvaile pelkkää rojuvarastoa, vaan kuvailet samalla huoneessa asuvan henkilön persoonaa.

      • nurjuu

        olipa toi 92 jannen syntymävuosi tai ikä niin viksu mies. nuo kolme ekaa kappaletta oli täyttä asijaa. ympäristön kuvailusta sen sijaan olen hieman epäilevällä kannalla, koska esimerkiksi joku john irving ei kuvaile ympäristöjään oikeastaan millään tavalla ja silti tarinat on pitkiä hyviä. (pidän enemmän irvingin alkupuolen tuotannosta, jälkimmäisissä on pituutta ehkä liikaakin.) irving sen sijaan aika paljon jaarittelee henkilöistä ja vieläpä mielenkiintoisesti! mutta eri kirjailijat kirjoittaa eri tavalla joten kyllä jannella oli pointtia tuossakin kohtaa ja sitäpaitsi jos ympäristön kuvailua käytetään nimenomaan henkilöiden kuvaamisen keinona niin erittäin ok.

        ja kannattaa tosiaan luetuttaa tekstisi jollain että saat asiasta mielipiteen, missään tapauksessa väkinäinen venyttely ei kannata.

        tässä muuten teille sunnuntaipäivän huumoripläjäys lukemisen iloista:
        http://www.youtube.com/watch?v=sjpbxC-rJFU


    • scarabaeus

      Nonöfffff... otetaanpa esimerkiksi nyt vaikka Riku Korhosen Lääkäriromaani. Siinähän on kirjoiteltu niitänäitä aikansa ja sitten liistrattu liuskat nivaskaksi, kertakaikkiaan pasautettu tarinat opukseksi...
      eikä se yhtään hullumpi paketti ole lukea... ja sitäpaitsi ihan samalla systeemillä kasattuja opuksia on pilvinpimein.
      Kokeile vaikka!

      • fewwq wq

        Joillain on kyky kirjoittaa pitkästi ja ikäänkuin sanoa sama asia hirveän laajalti. Minulla ei ole, mutta olen silti saanut yhden kirjan julkaistua. Olen aina kirjoittanut enemmän asiatyyppistä tekstiä ja tiivistetysti. Ekaan käsikirjoitukseen sitten yritin ympätä noita "kuvauksia", mutta kustannustoimittaja veti ne kaikki pois heti ensimmäisenä toimenpiteenään! Kustantamoa ei tuntunut haittaavan tekstin lyhyys yhtään ja se kutistui päinvastoin aika paljonkin kun sitä toimitettiin julkaisukelpoiseksi.

        Nykyään kiinnitän usein huomiota tunnettujen kirjailijoidenkin teksteissä siihen, että onpas paljon pitkää ja puuduttavaa kuvailua. Se ei enää näytä hyvältä. Tulee vaikutelma, että kun on tarpeeksi iso nimi, niin kustantamo ei enää uskalla kritisoida häntä ja karsia tekstejä, ettei kirjailija vaan lähde kilpailijalle.


      • scarabaeus
        fewwq wq kirjoitti:

        Joillain on kyky kirjoittaa pitkästi ja ikäänkuin sanoa sama asia hirveän laajalti. Minulla ei ole, mutta olen silti saanut yhden kirjan julkaistua. Olen aina kirjoittanut enemmän asiatyyppistä tekstiä ja tiivistetysti. Ekaan käsikirjoitukseen sitten yritin ympätä noita "kuvauksia", mutta kustannustoimittaja veti ne kaikki pois heti ensimmäisenä toimenpiteenään! Kustantamoa ei tuntunut haittaavan tekstin lyhyys yhtään ja se kutistui päinvastoin aika paljonkin kun sitä toimitettiin julkaisukelpoiseksi.

        Nykyään kiinnitän usein huomiota tunnettujen kirjailijoidenkin teksteissä siihen, että onpas paljon pitkää ja puuduttavaa kuvailua. Se ei enää näytä hyvältä. Tulee vaikutelma, että kun on tarpeeksi iso nimi, niin kustantamo ei enää uskalla kritisoida häntä ja karsia tekstejä, ettei kirjailija vaan lähde kilpailijalle.

        hmmmmmmmm.........
        ketkä nykykirjailijat, siis suomalaiset, mielestäsi

        jaarittelevat?


      • Sisustus on turhaa
        fewwq wq kirjoitti:

        Joillain on kyky kirjoittaa pitkästi ja ikäänkuin sanoa sama asia hirveän laajalti. Minulla ei ole, mutta olen silti saanut yhden kirjan julkaistua. Olen aina kirjoittanut enemmän asiatyyppistä tekstiä ja tiivistetysti. Ekaan käsikirjoitukseen sitten yritin ympätä noita "kuvauksia", mutta kustannustoimittaja veti ne kaikki pois heti ensimmäisenä toimenpiteenään! Kustantamoa ei tuntunut haittaavan tekstin lyhyys yhtään ja se kutistui päinvastoin aika paljonkin kun sitä toimitettiin julkaisukelpoiseksi.

        Nykyään kiinnitän usein huomiota tunnettujen kirjailijoidenkin teksteissä siihen, että onpas paljon pitkää ja puuduttavaa kuvailua. Se ei enää näytä hyvältä. Tulee vaikutelma, että kun on tarpeeksi iso nimi, niin kustantamo ei enää uskalla kritisoida häntä ja karsia tekstejä, ettei kirjailija vaan lähde kilpailijalle.

        Minulle tulee toistuvasti palautetta, että en pysähdy. Pitäisi kuvata jotain saatanan ovenkahvaa tai muuta yhtä epäolennaista, juuri sitä miljöölätinää.

        En arkielämässäkään kiinnitä juuri lainkaan huomiota asumisen puitteisiin, työhuoneisiin tai muuhun vastaavaan. Tuntuu hyvin keinotekoiselta kuvata tekstissä semmoista, joka ei ole lähellä omaa itseä.

        Sen sijaan esimerkiksi eksoottista vierasta ympäristöä kuvaan, jotta lukija pääsee tunnelmaan. Ja myös sitä, mitä on päähenkilön pään sisällä. ja tekstin pituus ei ole minulle mikään ongelma, tekstiä tulee kuin pyssyn suusta, pyrin sitä pikemminkin tiivistämään, jotta se toimisi paremmin.

        Jotenkin tuntuu, että kirjoittajia yritetään saada samaan muottiin: hirveästi niitä yksityiskohtia, joita sitten ei monet tosipaikan tullen jaksa lukea.

        Ja vielä: miksi pakottaa kirjoittaja kuvaamaan sisustusta, jos kyseessä on kirjoittaja, jolle asialla ei ole vähäisintäkään merkitystä.


      • scarabaeus
        Sisustus on turhaa kirjoitti:

        Minulle tulee toistuvasti palautetta, että en pysähdy. Pitäisi kuvata jotain saatanan ovenkahvaa tai muuta yhtä epäolennaista, juuri sitä miljöölätinää.

        En arkielämässäkään kiinnitä juuri lainkaan huomiota asumisen puitteisiin, työhuoneisiin tai muuhun vastaavaan. Tuntuu hyvin keinotekoiselta kuvata tekstissä semmoista, joka ei ole lähellä omaa itseä.

        Sen sijaan esimerkiksi eksoottista vierasta ympäristöä kuvaan, jotta lukija pääsee tunnelmaan. Ja myös sitä, mitä on päähenkilön pään sisällä. ja tekstin pituus ei ole minulle mikään ongelma, tekstiä tulee kuin pyssyn suusta, pyrin sitä pikemminkin tiivistämään, jotta se toimisi paremmin.

        Jotenkin tuntuu, että kirjoittajia yritetään saada samaan muottiin: hirveästi niitä yksityiskohtia, joita sitten ei monet tosipaikan tullen jaksa lukea.

        Ja vielä: miksi pakottaa kirjoittaja kuvaamaan sisustusta, jos kyseessä on kirjoittaja, jolle asialla ei ole vähäisintäkään merkitystä.

        … no voi sun... sisustamisestako oli kyse nyt?... helkatti, tajusin väärin koko puheenaiheen... no yritän korjata osaltani.
        Siis esimerkiksi laitoin tuon Lääkäriromaanin, siinähän tämä kirjailija Korhonen kirjoittaa niinku ainakin kahta eri tarinaa samassa opuksessa jos oikein nyt muistan. Eli juttua piisaa eri tasoilla, vai miten sen nyt... no lukekaa kirja, ihan olisi voinut minun puolestani saada vaikka Finlandian. Kaunokirja. Muistaakseni Siri Huvstedt teki samoin siinä yhdessä kirjassaan. Hyvinkin nautittavia lukuhetkiä osin siinäkin.
        Juu.
        Ja kait Te kaikki tämänkin lukijat muistatte, että olen kirjoittaja, joka ei ole saanut julkaistuksi ainoatakaan kirjaa. Vielä. Jahka tästä jahkaillaan...


      • Sisustus on turhaa
        scarabaeus kirjoitti:

        … no voi sun... sisustamisestako oli kyse nyt?... helkatti, tajusin väärin koko puheenaiheen... no yritän korjata osaltani.
        Siis esimerkiksi laitoin tuon Lääkäriromaanin, siinähän tämä kirjailija Korhonen kirjoittaa niinku ainakin kahta eri tarinaa samassa opuksessa jos oikein nyt muistan. Eli juttua piisaa eri tasoilla, vai miten sen nyt... no lukekaa kirja, ihan olisi voinut minun puolestani saada vaikka Finlandian. Kaunokirja. Muistaakseni Siri Huvstedt teki samoin siinä yhdessä kirjassaan. Hyvinkin nautittavia lukuhetkiä osin siinäkin.
        Juu.
        Ja kait Te kaikki tämänkin lukijat muistatte, että olen kirjoittaja, joka ei ole saanut julkaistuksi ainoatakaan kirjaa. Vielä. Jahka tästä jahkaillaan...

        ...erityisesti, vaan kommentoin aihetta. Riku Korhonen on ok.

        Kritisoin sitä, että väkipakolla pyritään saamaan teksteistä keskenään samankaltaisia esimerkiksi juuri sillä, että se lähiympäristön kuvaus koetaan tärkeämpääkin tärkeänä. Siten esimerkiksi minua sisustuksesta kiinnostumattomana on "pakotettu" pistämään teksteihini sitä sisustusta.

        Miksi? Mittaa saa teksteihin muutenkin.


      • scarabaeus
        Sisustus on turhaa kirjoitti:

        ...erityisesti, vaan kommentoin aihetta. Riku Korhonen on ok.

        Kritisoin sitä, että väkipakolla pyritään saamaan teksteistä keskenään samankaltaisia esimerkiksi juuri sillä, että se lähiympäristön kuvaus koetaan tärkeämpääkin tärkeänä. Siten esimerkiksi minua sisustuksesta kiinnostumattomana on "pakotettu" pistämään teksteihini sitä sisustusta.

        Miksi? Mittaa saa teksteihin muutenkin.

        ... joo
        mulla oli eilen jotenkin äkkiväärää, en aina pysy näissä Teidän jutuissanne samalla akselilla, vai miten sen nyt...

        saas nähdä mitä tää päivä...


    • jankkku

      Sen vaan ajattelin sanoa, että jos kirjoitat wordilla, niin sehän on a4 paperin koko, joten ei sellaisen pituisia kirjoja olekaan! joten jos joskus kirjasi kauppoihin tulee, niin kyllä se on varmasti pienisivuisempi, ja siinä tulee lisää sivuja ;)

      onnea kirjoittamiseen, itsekin kirjoittelen kirjaa.
      ja sama ongelma :D

      • Hyvä kun tuo kirjan pituus otettiin esiin. Graafista suunnittelua opiskelleena tiedän, että yhden rivin suositeltu merkimäärä on n. 67 merkkiä. Rivejä sivussa on n. 30. Ainakin omassa Wordissani rivin pituus heittää vähän yläkanttiin. Rivien määrä / sivu taas heittää ihan kunnolla. Se tosin saattaa myös johtua fontistani, joten ne kannattaa itse tarkistaa omilla asetuksillaan.

        Pointtini on, ettei sitä kirjan pituutta kannata säikähtää. Ensin tarkistaa paljonko sivuja siinä "oikeasti" on, sitten alkaa miettimään, tarvitseeko se oikeasti mitään lisää. Olen itsekin aika ajoin pohdiskellut tätä pulmaa, vaikka useammin ongelmani on ollut vallan vastakkainen. Kuten täällä muut jo sanoivatkin miksi muuttaa jotakin, mikä on jo sellaisenaan hyvää, oli se sitten minkä pituinen hyvänsä? Sopiva määrä kaikkea ja parille kaverille luettavaksi (sellaisille tietenkin, jotka osaavat ilmaista mielipiteitä aiheesta) ja ei kun kokeilemaan onneaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      5420
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      223
      2787
    3. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      41
      2405
    4. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      43
      2141
    5. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      33
      2076
    6. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1727
    7. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      13
      1480
    8. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      38
      1330
    9. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      164
      1292
    10. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      65
      1257
    Aihe