Arvattavissa oli että tämä tulee eteen kun perussuomalaiset nuoret julkisesti vaati suomea yksikieliseksi, kotkassa kaavaillaan seuraavaa:
"Venäjä voisi olla puolipakollinen
Suomalaisten surkea venäjän kielen taito ja koulujen kieltenopetus
ovat nousseet jälleen puheenaiheiksi. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja
Pentti Hyttinen kysyi kolumnissaan (Helsingin Sanomat 18.10.),
käännämmekö selkämme niille kaikille kaupallisille ja kulttuurisille
mahdollisuuksille, joita 140 miljoonan asukkaan Venäjä Suomelle
tarjottimella ojentaa.
Kun vain aniharva suomalainen osaa venäjää, Suomen asema polkuna
Venäjälle tai siltana EU:n ja Venäjän välillä on pelkkää korupuhetta.
Puhumattakaan siitä, että suomalaiset itse pystyisivät verkottumaan
venäläisten kanssa Venäjällä.
Huolimatta venäläisten vaikutuksen lisääntymisestä Suomessa venäjän
opiskelu ei edelleenkään kiinnosta nuoria. Päinvastoin
ylioppilaskokeessa venäjän kirjoittaneiden määrä on puoliintunut
neljännesvuosisadassa.
Venäjän kielen aseman kohentamiseksi Hyttinen ehdottaa pakkoruotsin
rinnalle vaihtoehdoksi pakkovenäjää peruskoulun 7. luokalta alkaen.
Ehdotus ruotsin kanssa vaihtoehtoisesta venäjästä B1-kieleksi on
kannatettava, eikä enää tarvitsisi puhua pakkoruotsista.
Puolipakollinen venäjä lisäisi paitsi valinnanvapautta myös tasa-arvoa
maan eri osien välillä. Miksi itärajan tuntumassa asuvien on pakko
opiskella ruotsia, vaikka strategisesti tärkeämmän venäjän taito olisi
hyödyllisempi?
Kielitaito alkaa konkretisoitua ensimmäisen kerran silloin, kun nuori
alkaa etsiä kesätyöpaikkoja. Kotkan-Haminan-seudulla venäjän taitoa
tarvitaan palveluammateissa päivittäin, ruotsia ei juuri lainkaan.
Ydinkysymys lienee se, miten venäjä saadaan markkinoitua
houkuttelevana tulevaisuuden mahdollisuutena. Kun venäjän kieli on
valinnaisena aineena kouluissa, siihen tarttuminen jää alakoulussa
pääasiassa vanhempien aktiivisuuden ja näkemyksen varaan.
Yläkouluikäisellä on jo vankemmat omat mielipiteet asioista, mutta ne
eivät yleensä suosi vieraisiin kieliin ja kulttuureihin tutustumista.
EIJA ANTTILA"
Tähän voisi Eijalle vaikka vastata seuraavasti:
Eihän sotaveteraanien työ ollut turhaa?
Huoli Venäjän koronevasta asemasta Suomessa huolestuttaa monia suomalaisia, joista mainittakoon: Tonttikaupat, venäläisväestön kasvaminen ja voimakas suomalaisten venäläismyönteisyys.
Mikä on kansan mielipide asiaan? Mikä on meidän tavallisten työntekijöiden mielipide? Kuunnellaanko kansaa, vai mennäänkö eteenpäin ja ollaan esimerkkejä? Esimerkkejä mille? Esimerkkikö sille miten pieni taipuu aina suuren edessä. Tällä en tarkoita, että venäläiset olisivat sitä vaatineet, mutta venäläisten voimakas "lisääntyminen" Suomessa on saanut aikaan meissä tämänkaltaisia ajatuksia. Eikö itsenäinen Suomi ole enää arvossaan? EU-presidentti viran myötä meni presidentiltämme arvo, ei anneta seuraavaksi viedä arvoa suomalaisuudelta. Suomea pidetään maailmalla sisukkaana kansana, joka on aina tapellut venäjän uhkaa vastaan. Mitä meistä ajatellaan kun kuultaisiin, että olemme kotvasen kuluttua myös venäjänkielinen maa? Entä miten siihen reagoidaan, kun maassamme asuu voimakas venäläis-yhteisö? Emmehän halua kuitenkaan antaa kuvaa, että olemme avokätisesti antamassa itseämme Venäjälle?
"Venäjä voisi olla puolipakollinen
Suomalaisten surkea venäjän kielen taito ja koulujen kieltenopetus
ovat nousseet jälleen puheenaiheiksi. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja
Pentti Hyttinen kysyi kolumnissaan (Helsingin Sanomat 18.10.),
käännämmekö selkämme niille kaikille kaupallisille ja kulttuurisille
mahdollisuuksille, joita 140 miljoonan asukkaan Venäjä Suomelle
tarjottimella ojentaa.
Kun vain aniharva suomalainen osaa venäjää, Suomen asema polkuna
Venäjälle tai siltana EU:n ja Venäjän välillä on pelkkää korupuhetta.
Puhumattakaan siitä, että suomalaiset itse pystyisivät verkottumaan
venäläisten kanssa Venäjällä.
Huolimatta venäläisten vaikutuksen lisääntymisestä Suomessa venäjän
opiskelu ei edelleenkään kiinnosta nuoria. Päinvastoin
ylioppilaskokeessa venäjän kirjoittaneiden määrä on puoliintunut
neljännesvuosisadassa.
Venäjän kielen aseman kohentamiseksi Hyttinen ehdottaa pakkoruotsin
rinnalle vaihtoehdoksi pakkovenäjää peruskoulun 7. luokalta alkaen.
Ehdotus ruotsin kanssa vaihtoehtoisesta venäjästä B1-kieleksi on
kannatettava, eikä enää tarvitsisi puhua pakkoruotsista.
Puolipakollinen venäjä lisäisi paitsi valinnanvapautta myös tasa-arvoa
maan eri osien välillä. Miksi itärajan tuntumassa asuvien on pakko
opiskella ruotsia, vaikka strategisesti tärkeämmän venäjän taito olisi
hyödyllisempi?
Kielitaito alkaa konkretisoitua ensimmäisen kerran silloin, kun nuori
alkaa etsiä kesätyöpaikkoja. Kotkan-Haminan-seudulla venäjän taitoa
tarvitaan palveluammateissa päivittäin, ruotsia ei juuri lainkaan.
Ydinkysymys lienee se, miten venäjä saadaan markkinoitua
houkuttelevana tulevaisuuden mahdollisuutena. Kun venäjän kieli on
valinnaisena aineena kouluissa, siihen tarttuminen jää alakoulussa
pääasiassa vanhempien aktiivisuuden ja näkemyksen varaan.
Yläkouluikäisellä on jo vankemmat omat mielipiteet asioista, mutta ne
eivät yleensä suosi vieraisiin kieliin ja kulttuureihin tutustumista.
EIJA ANTTILA"
Tähän voisi Eijalle vaikka vastata seuraavasti:
Eihän sotaveteraanien työ ollut turhaa?
Huoli Venäjän koronevasta asemasta Suomessa huolestuttaa monia suomalaisia, joista mainittakoon: Tonttikaupat, venäläisväestön kasvaminen ja voimakas suomalaisten venäläismyönteisyys.
Mikä on kansan mielipide asiaan? Mikä on meidän tavallisten työntekijöiden mielipide? Kuunnellaanko kansaa, vai mennäänkö eteenpäin ja ollaan esimerkkejä? Esimerkkejä mille? Esimerkkikö sille miten pieni taipuu aina suuren edessä. Tällä en tarkoita, että venäläiset olisivat sitä vaatineet, mutta venäläisten voimakas "lisääntyminen" Suomessa on saanut aikaan meissä tämänkaltaisia ajatuksia. Eikö itsenäinen Suomi ole enää arvossaan? EU-presidentti viran myötä meni presidentiltämme arvo, ei anneta seuraavaksi viedä arvoa suomalaisuudelta. Suomea pidetään maailmalla sisukkaana kansana, joka on aina tapellut venäjän uhkaa vastaan. Mitä meistä ajatellaan kun kuultaisiin, että olemme kotvasen kuluttua myös venäjänkielinen maa? Entä miten siihen reagoidaan, kun maassamme asuu voimakas venäläis-yhteisö? Emmehän halua kuitenkaan antaa kuvaa, että olemme avokätisesti antamassa itseämme Venäjälle?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Aina parempi mitä useampi osaa venäjänkieltä. Kaikille on etua siitä kun puhumme samaa kieltä, ajatelkaame sitä, että maahamme muuttaa tulevaisuudessa kymmeniätuhansia venäläisiä työvoimapulaa paikkamaan miten paljon se auttaa kun puhumme samaa kiletä eritoten tämä on tärkeää terveydenhoitoalalla. Lisäksi maahanmuuttajan syrjäytymisriski on pienempi kun ympärillä puhutaan tuttua kieltä. Kouluissa pakko rutsi on vaihdettava heti pakko venäjäksi.
Mahtavaa sarkasmia! (Sikäli mikäli tämä kommentti oli Eijalle suunnattu...)
ja venäjä tilalle,,siitä on sentää jotai hyötyä toisin ku ruotsista
Tietty olisi hyvä mutta että puolipakolliseksi? Mitenkäs nuo saksat, ranskat ja muut jotka ovat eurooppalaisia yleiskieliä joiden osaamisesta on hyötyä siellä monessa muussakin maassa maailmassa. Portugaliakin puhuu 200 miljoonaa – ruotsia ei puhuta kuin Ruotsissa ja venäjää Venäjällä. EU kuitenkin on tosiasia, joka tuskin kovin helposti on miksikään muuttumassa.
Jotta voisimme palvella venäläisturisteja entistä paremmin täytyy meidän kehittää kielitaitoamme! Samaa pätee kaupankäyntiin venäjän kanssa. Maailmassa venäjää puhuu yli 175 miljoonaa ihmistä joten siihen kieleen on satsattava.
Siis edelleen painoitan että kyllä tietenkin on hyvä satsata, mutta ei pakolla. Venäjää pystyy opiskelemaan suurimmassa osassa ylä-asteita ja kaikissa ammattikouluissa vapaa-ehtoisilla kielikursseilla. Ja venäjän kieltähän puhuu arviolta 275miljoonaa ihmistä.
minulla kävi näppäilyvirhe. Kyllä se venäjän kielenopetus täytyisi olla pakollista sillä muuten se ei onnistu, koska typerät suomalaiset ovat ottaneet niin negatiivisen asenteen venäläisiä vastaan.
Nuo suomalaiset vissii luuloot asuvase Amerikas. Mut eikä mitä, täälhä hyö assuut Vennäi vieres niiko myökii. Vennäi kieltä kannattoa toisinnoa osata vaikkei ain nii nakrattaiskoa.
Kyllä venäjä ehdottomasti pakolliseksi kaikkien opiskella. Voimme ottaa mallia naapurimaa Virosta jossa menee todella lujaa näiden idänihmeiden ansiosta. Voimme vain kateellisena katsoa Viron huimaa nousukiitoa maailman talousmahdiksi kun siellä on osattu ottaa näitä naapureita jelppimään.
jos meinaavat tänne pysyvästi muuttaa. Elekieli toimii eli keskisormi ja luuvitonen.