tässä itsesyytösten alhossa menemällä metsään: siellä olikin mukavaa: pyssyt paukkuivat kahdella suunnalla ja minä siinä välissä hipsin sienten perässä toivoen että ei pahasti osu. Tiedoksenne: siellä on edelleen sientä enemmän kuin jaksaa käsitellä. Parissa tunnissa poimin seitsemisen litraa suppiksia ja ehdin siinä välissä vähän ottaa kuviakin. Isoja olivat, kauheita molluskoita, eivät edes tuntuneet enää suppiksilta. Osa oli kyllä pilallisia, mutta uusia suppiksia nousee edelleen reippaina maasta.
Nyt ne on käsitelty ja lauteilla kuivumassa. En siis pääse löylyyn tänään. Yritän olla toistamatta mokaa jonka tein edellisellä kuivauskerralla: nukahdin, kun sauna oli päällä ja samanmoinen erä suppiksia paloi karrelle.
Nyt ne on käsitelty ja lauteilla kuivumassa. En siis pääse löylyyn tänään. Yritän olla toistamatta mokaa jonka tein edellisellä kuivauskerralla: nukahdin, kun sauna oli päällä ja samanmoinen erä suppiksia paloi karrelle.
Vastaukset 18
Vanhimmat
ja syötykin. Suppiksille kannattaa tehdä samoin kuin mustatorvisienille, että kuumalla pannulla paahtaa veden pois, ja sitten pakkaseen.
molemmat: ei ne mun pakkaseen mahdu. Rouskut, tatit ja kantarellit täyttää pakastimen, nuo helposti kuivattavat saavat olla hyllyssä. Ne on mukavan näkösiäkin: purkki purkin vieressä metsän herkkuja siinä lieden vieressä.
yleensä ne vain viikonloppuisin siellä paukuttelee, viikolla voisi olla rauhallisempaa.
Kuinkas se emäntä sinut yksin sinne uskalsi päästää.
olisi uskaltanut? meinaatko että näin epäluotettavaa miestä ei nurkan taakse päästetä? Toisaalta kun etänä seurustellaan niin ei tuo kovin paljon asioita muuta, olinpa metsässä vai pihalla.
tonttulakki päässä, etteivät ammu?
Hyvähän niitä suppiloita on keräillä, kun asuu asteilla, joilla niitä on. ;) Täällä on pian lumi maassa ja katolla.
lähteä ilman kirkuvan punaisia tekstiilejä. Minä asun Uudellamaalla, täällä ei talvea vielä näy. Mutta suppikset kestävät pakkasta hyvin: jos eivät ole lumen alla piilossa, niin niitä voi poimia jäätyneinäkin, eivät mene pilalle.
ottaa käyttöön joulupukin vaatetuksen, olisi ainakin punaista, niin kuin amerikkalaisittain pukeutuneilla pukeilla yleensä on. Ei mitään karvahattua, ja turkkia nurinpäin.
Meillä on aina ollut haaveena sieniretki etelään, saisi saaliiksi muutakin kuin kangasrouskuja.
No, toki on muitakin, mutta vähänlännästi.
Niin on vain retki vielä tekemättä.
pitäisi olla niin yleinen lähes koko Suomessa että pakko kysyä: mistä sun etelä alkaa?
alkaa jostain Jyväskylän seuduilta? Siellä on ihania vehreilä lehtoja, joissa varmaan kasvaa sieni poikineen.
Suppuja kasvaa kai lähes kaikkialla, mutta niiden runsaus lieneekin sitten ihan eri asia?
käsin on vaikea nähdä, mitä siellä pohjoisessa kasvaa, joten uskon sua kun sanot. Eikö siellä muuta poimittavaa ole kuin kangasrouskuja? Nekin on hyviä, itse tykkään niistä ja niistä tulee paras sienisalaatti mielestäni. Mutta on se kiva että saa vähän muutakin...
tykkään eniten täällä karvarouskuista ja haperoista. Niitä kun poimii, lopputulokseksi jää enemmän, kuin vain yksi paistinpannullinen. Toki kerran poimin sangollisen voitatteja, mutta kun niistä tykkää möyhäntönkijätkin, lopputulos oli kovin köykäinen.
Tattejakin tavataan, jos hyvä onni on.
Ei kangasrouskutkaan ihan huuhaata ole, antavathan ne pirtsakkaa makua vaikkapa jauhelihataikinaan, ja salaattina mitä mainioimpia.
Missä on sinun pohjoisesi?
Luntahan meillä jo. Kyllä metsät ovat syksyisin täynnä sieniä. Kesällä juhannuksen aikaan korvasieniä, syksyllä tatteja ja muita sieniä. Yllätys onkin että parikymmensenttisessä tatissakaan ei ole yhtään matoa. Porotkin "tankkaavat" talven varalle sienillä ja kiiltävät ylensyöneinä!
olisi suunnilleen Raahe - Iisalmi - Nurmes -rajan yläpuolella. Nuo ei taida olla ihan linjassa, mutta aika pohjoisilta kuulostavat korvaani.
maantieteelliset tietomme ovat ainakin jotenkuten kohdallaan. :)
Voisivat tietenkin ihan ääripäissä asuvia huvittaa?
Minä kun en osaa sienestää ollenkaan. Syynä kai se, että kotona sieniä pidettiin elukanruokana. Vain net evakot, joita kylällä oli, kävivät sienessä. Huvittavaa on, että oikeastaan ainoa sieni, minkä nuoruudessa opin tuntemaan, on punainen kärpässieni. Niin siis, että se on myrkyllinen. Mulle vasta muutama vuosi sitten selvisi, että se on oikeastaan ainoa suomessa luonnonvaraisesti elävä huumekasvi. Noh, en kyllä käytä huumeita muutenkaan, se ja sama siis.'
Ihmeesti muuten on vaiettu yksi kohu. Hesari oli esitellyt sieniä jossain artikkelissa. Ja sen jälkeen tuli suurin sienimyrkytysepidemia maassa ikinä. Niillä kun oli ollut kuva valkoisesta kärpässienestä ja alla teksti "sienet pitää poimia tuoreena" tms. Tokikin hesari sitten urakalla pesi käsiään, eikäpä se oo oikeuteen joutunut. Mutta ihme ajoitus sienimyrkytyksillä.
Ja siitä sitten sujuvasti rajan taa. Venäläiset syö paljon sieniä. Siellä mäkin lopullisesti höpsähdin sieniin. Vaikkakin suomessa nyt yleisin sieni mun tuntuman mukaan on tölkitetty herkkusieni, kyllä mä joskus ostan oikeitakin sieniä. Oli barsin asevelihintaan kesemmällä virolaista, just suppilavahveroa myynnissä. Ostin sen verran kun rahaa sattui olemaan. Paistelin, kastikkeita jne. Mutta nyt tuli hienoa säilykettäkin. Kanelia, sinapinsiementä jne etikkaveteen ja sinne sienet kieuhauttaen. Oikken hyvää, eilen viimmeksi vähän söin.
Pitäisi kyllä opetella sieniä. Suolasienet on tosi hyviä, ne vaan maksaa kaupassa maltaita.
Ai niin kuivattamisesta. Ei kande latoa lauteita täyteen sieniä ja alkaa dokaamaan, siinähän voi tulla tulipalo. Haeskele jostain kierrätyksestä lisää uunipeltejä sähköuuniin ja kuivaa siellä. Mun tietojen mukaan kuivaaminen onnistuu nykyuuneissa hyvin, matala lämpö ja kiertoilma.
Mä muuten oon soitellut parillekin kamulle kotipuoleen, vanhasta jääkaapista, ite erehdyin viemään kaikki vanhat rojut jäteasemalle. Siis kun pitäis se kylmäsavustin rakennella. Tosin sen nyt voi tehdä melkein mistä tahansa kyhätystä laatikosta, mutta kun jääkaapissa olisi valmiina net ritilätkin. Jatkan asian suunnittelemista...
AJaa-a, pitänee joskus viikolla tehdä sienikeittoa, pussista :(
=DW=
ottaa mitään puolukkamehua väkevämpää nukahtaakseni pystyyn iltaisin. Sähkösauna toimii hyvin kuivurina, mutta ei senkään kanssa saa tupeksia, kuten tein. Kiertoilmauunista mulla ei ole kokemusta, kuinka hyvin lämmön saa säädettyä. Näissä vanhan mallisissa uuneissa kuivaaminen ei kylläkään onnistu oikein mitenkään.
Jos mulla olisi isompi talo, kuivaisin ihan huoneessa, mutta ei tänne mahdu levittelemään sieniä.
Yleisimmät sienet on siitä hyviä että niissä ei kovin paljo opettelemista ole. Suppis, kantarelli, kangasrousku ja karvarousku on tosi yleisiä, ja niitä on aika vaikea sekottaa mihinkään muuhun, kun opettelee helpot perustuntomerkit. Noillakin lajeilla saa pakastimen täyteen. Enemmänkin ne vaativat maastontuntemusta, että osaa mennä oikeisiin paikkoihin. Sitten kun siellä on, niin kyllä ne sienetkin löytyy.
Jääkaapin yläpuolella on yleensä tyhjää tilaa ja sopiva virtaus ja lämpö.
Kolmessa vuorokaudessa siellä suppilot kuivuu.
jos olisi tuommonen normiratkaisu, mutta ei ole. Entisessä talossa oli tulisijoja useampia ja niiden päällä kuivui sienet kivasti. Nyt ei oíkein ole muuta paikkaa kuin sauna missä kuivata.
Niitä suppiksia vain riittää: tänään työmatkalla pysäytin tuohon männikön laitaan ja puolessa tunnissa keräsin pari litraa heti tien vierestä :-)