"Kaikilla on joskus vaikeita aikoja.", kirjoitti Tuula Stenius Päivämiehessä.
http://freepathways.wordpress.com/2009/10/25/ilman-rakkautta/
http://freepathways.wordpress.com/2009/10/25/ilman-rakkautta/
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Onko kirjoittaja Stenius joku psykologi?
Ei tarvii olla psykoloogi ymmärtääkseen yksinäisyyttä.
Se on käynyt tutuksi.
Aiheellinen kysymys Steniukselta. Onko se ihan oikein oikeastaan, että herätysliike puuttuu niinkin henkilökohtaisene asiaan kuin elämänkumppanin valintaan?
Ei tästä kukaan aidosti piittaa. Kysehän on vaan ns. vanhojenpiikojen asiasta.
ole mitään nokankoputtamista oman ystävänsä valintaan. Tämähän on aivan päivänselvä asia, koska meidän jokaisen tulee kilpailla toinen toistemme kunnioittamisessa ja meidän ystävämme ovat tässä asiassa oikein mallikelpoisia läheisiämme. Me saamme jokainen ystävämme Jumalalta ja tämä on lahjaa ja vain lainassa vähän aikaa.
Tiedän tapauksia joissa aivan ulkopuoliset ja "uskovaisen" nimikkeellä, ovat valistaneet heidän "läheisiään" puolison valinnassa milloin milläkin "kauheudella", vaikka molemmat seurustelevat nuoret ovat olleet vl-uskovaisista kodeissa kasvaneita ja uskoa tunnustavia.
Että monenlaista kengänkuluttajaa kyllä mahtuu "vl-uskovainen" nimikkeenkin alle.
Kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti.
kannattaa pysyä sinkkuna.
Tosiaan, et kai väitä että Jumala olisi antanut naiselle vain huonot vaihtoehdot?
Mitä huonoa vanhanpiian elämässä on? On vapaa ja itsenäien menemään ja tulemaan!
sen takia jaksaa kilvoitella SRK:n laittamassa osassaan.
Jumala on kuitenkin säätänyt ihmisen avioliittoon ja siitä kiitos Hänelle.
ettei saa puolisoa, asia olisikin helpompi. :-)
Mutta kun se on SRK-ihmisopista kii!
niin sinä olisit tehnyt niin, vaikka raamatussa ei niin opeteta.
Niin yksinkertaista se on, kun alistuu ja antaa toisten päättää elämästään.
Odotatko lupaa SRK:lta avioliittoosi?
..nai tässä Jeesuksen Kristuksen jälkeisessä maailmanajassa. Sen Raamattu todistaa. Muutoin toisella kuolemaala on valtaa.
1. Moos.
Herra Jumala sanoi: "Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänen avukseen."
Entäs jos haluaa parisuhteen muttei lapsia? Aika äärimmäiset vaihtoehdot käytettävissä.
Katso evankeliumeista esim. Luuk.20:34 eteenpäin ja Ilm.20:6. Ylösnousemuksesta osalliset eivät nai eikä heihin ole toisella kuolemalla lainkaan valtaa.
Oletko erityisasemassa?
Höh! Miten tuo muka kieltää naimisiinmenon sen kanssa josta tykkää? Ei sen tarvi just smalla lailla olla vl vaan että luonteet sopii yhteen... En ymmärrä miten sää raamattua tulkitset. Taisit ihan itte keksii.
Se on tosiasia että Raamatussa ei kielletä menemästä naimisiin vaikka toinen olisi erilailla uskovainen.
Kyllä puhujilla on tästä erilainen käsitys.
Luulisi että puhujan pitäisi tuntea Raamattu.
Näin on minunkin käsitykseni ja omakohtainen kokemukseni. Kihalttuni ei ole vl, eikä minulta tämän vuoksi ole vl-uskovaisuuttani kielletty tai erityisemmin puhuteltu jättämään minulle osoitettua (näin olen vahvasti itse kokenut) puolisoa. En kiellä, ettenkö olisi kuullut kehoituksia kihlautua vasta kun seurustelukumppanini ymmärtää parannuksen armon. Toisaalta olen vl:ien puolesta kuullut myös lohdutusta (jopa erään puhujan suunnalta), ettei meillä ihmisilä ole virka tuomita ketään vaan se on Jumalan asia.
Kehoitus olla aviotumatta ei-uskovan kanssa nousee vl:ien tapakultttuurista, "uskon varjelemiselta maailman vaikutuksilta" ja ns. perinnäissäännöistä, ja tämä kehoitus elää niin kauan kuin siitä aktiivisesti saarnataan (ja yksityiset vl:t elämässään totetuttavat). Raamatussa asiasta lukee kuitenkin, oman ymmärrykseni mukaan, toisin esim. 1. Kor. 7:12-16.
Olen samaa mieltä. Meilä ei ole vara lähteä ketään tuomitsemaan. Jumala osoittaa aviopuolison ja voi osoittaa hänet myösepäuskoisten keskuudesta.
julkaistaan kirjoitus, jossa hieman surkutellaan omaa osaa ja samalla kirjoitetaan muillekin saman kohtalon omaaville aivan SRK-jumalan oppia - unohdetaan vain hakea muutosta lahkoon tai hajottaa se, kun vanhatpiiat yms lähtevät kävelemään vl-talkoista ja kollehteja maksavista elämään ihmiselämää
Tuntemani vanhatpiiat ei lähde minnekkään. Minne he menisi? Ovat jo keski-iässä eikä ole mitään muuta ystäväverkostoa. irrottautuminen on keski-iässä täys mahdottomuus. Tätä mahdottomuutta on kuvattu hyvin Omat Polut -blogissa:
http://freepathways.wordpress.com/2009/10/28/vapaan-pudotuksen-hetki/
mutta ei mahdotonta.
Mutta entä kun ahistaa ja pelottaa...?
Yhteisön menettäminen, vai mikä?
Tuntuu että "siellä" ovat kaikki ihmiset niin erilaisia kuin itse. Ei löydy mitään juteltavaa. Miten saa ystäviä? En ole ihan nuori enää...
Kyllä silti vapaus ajatella itse omilla aivoillaan on sen arvoista.
vaikea aika:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1746895
http://www.youtube.com/watch?v=uQWA6B3MAqI
http://www.youtube.com/watch?v=K38Za5Q6N4s&feature=related
jotka valitsevat syystä tai toisesta sinkkuuden, myös tavalliset ihmiset. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu kuitenkin toisen ihmisen läheisyys, seksuaalisuus, kosketus jne. Uskon että uskonsa vuoksi suuri osa vl-sinkuista luopuu tästä elämän yksiin peruselementteihin(arvostuksesta, hyväksytyksi tulemisesta, ruoasta, unesta, seksuaalisuuden toteuttaminen jne.) kuuluvista asioista eli seksuaalisuudesta, toisen ihmisen kosketuksesta ja lähellä olemisesta.
Eikä se ei varmasti tunnu aina hyvältä. Jokainen kuitenkin tekee itse omat valinnat elämässään ja toivottavasti jokainen uskaltaa tehdä ne valinnat omien tarpeiden mukaan eikä täyttäen muiden toiveita, joilla ei ole näiden ulkopuolisten toivojien elämässä mitään virkaa, muuta kuin pahan tai luullun hyvän tarkoittaminen.
Olen samaa mieltä kanssasi, että jokaisen pitää itse tehdä oman elämän ratkaisut, meneekö avioliittoon vai elääkö yksin.
Tähän asti SRK on määrännyt, että eronneen ja eritavalla uskovan kanssa ei saa mennä naimisiin, joten paljon vl-naisia on jäänyt naimattomaksi pakon edessä.
Kuitenkaan ne naiset, jotka ovat uhranneet elämänsä SRK:n opin takia, eivät pysty syyttämään ketään muuta kuin itseään elämättömästä elämästään.
Joikainen on itse vastuussa loppuviimeksi omasta elämästä, muistakaapa se!
Kuinka olisi mahdollista että niin moni nainen luopuis ihan vapaaehtoisesti mahdollisuudesta saada omia lapsia? Ja sitten joskus lapsenlapsia?? Jos joku yksitätinen erikoisuus olisikin, mutta kun heitä on TUHANSIA.
Miten he käsittelee psyykkisesti sitä tosiasiaa että ovat ITSE lupuneet rakkaudesta ja lapsista... omasta perheestä?
Miten he käsittelee psyykkisesti sitä tosiasiaa että ovat ITSE lupuneet rakkaudesta ja lapsista... omasta perheestä?
Moni tajuaa sen liian myöhään, kun biologinen kello on tikittänyt jo liian pitkälle ja miehiäkin on siinä' vaiheessa vaikea löytää.
Taivaan portilla he sitten sanovat Jumalalle, tein sen minkä pyysit, elin naimattomana päästäkseni taivaaseen.
He voivat yllättyä, kun Jumala sanoo, että en ole pyytänyt ketään elämään naimattomana, vaan olen luonut ihmiselle avun, ettei hänen tarvitse elää yksinään.
"Mieti, mistä nautit ja tee sitä."
Tekstin lopussa oli tällainen lause. Jos hän nyt juuri haluaa sen puolison ja nauttii siitä niin sitä hän ei kuitenkaan voi tehdä?
Eri monta kertaa meikäläisyydessä perustellaan sillä että "eihän se elämä ole kenelläkään aina helppoa". Tällä perustellaan esim. e-asiaa. Että Jumala vaatii ehkäisemättömyyttä... Kuiteskin vastuu esimerkiksi viidentoista lapsen elämästä on aina suurempi kuin vastuu vaikkapa neljän ihmistaimen elämästä.
Miksi ihmisen pitäisi uskon takia ottaa vastuulleen viidentoista uuden ihmisen kasvattaminen?
että kun ehkäisy on syntiä ja ihmisen tulee ottaa vastaan niin monta lasta kuin tulee.
Itselläni ei tule muuta mieleen kuin onpa ankara Jumala kun haluaa vanhemmille tuollaista ja lapsille myös.
Jumala on Taivaallinen Isä! Ihminen ei tehdä itse yhtään mitään, saadakseen kohdalleen Taivaan Isän rakkauden. Lasten tekokaan ei auta.
Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti. :-(
sananlasku ei pidä paikkansa, koska sairas voi hajoittaa vahvankin ja pitkään kestäneen seurustelusuhteen - on kysymys ns. hoitoperkeleestä.
Jumalaan ja hänen johdatukseseensa. Tällöin on helppo hyväksyä kaikki mitä tapahtuukin Jumalan tahdoksi ja sallimukseski. Täällä me kaikki ihmiset olemme syntiin taipuvaisia ja joutuvia, olimmepa sitten missä joukossa tahansa. Uskovaisina me kuitenkin tehdä matkaa toisten Jumalan lasten kanssa ja antaa aivan etulahjana läheisillemme anteeksi heidän rikkomuksensa. Näin taivallinen Isämme on luvannut antaa myös meidän omat rikkomuksemme anteeksi.
...on uskovainen, jolle pitäisi antaa etu- ja takalahjana kaikki anteeksi.
...synneistään toisen tuli tehdä parannusta. Asia on vielä kesken, mutta keskustelut ovat hyvällä alulla.
...hoitajien joiden anteeksiannolla ei ole mitään merkitystä kenenkään autuaaksitulemisen - kai sen jo vihdoin ymmärrät.
"Jumalaan ja hänen johdatukseseensa. Tällöin on helppo hyväksyä kaikki mitä tapahtuukin Jumalan tahdoksi ja sallimukseski. Täällä me kaikki ihmiset olemme syntiin taipuvaisia ja joutuvia..."
Väitätkö Perkeleen töitä Jumalan sallimukseksi. Lisäksi kirjoitat kaikista ihmistä - Suomessa on kuitenkin muutamia juoruakkoja/-äijiä, joilla samaa paskaa valuu molemmista päistä.
kuvasi kauniisti hoitokokousjulmuuksia. Vastaa kaikkien hoitomiesten henkeen.
puhujaveljeen ihmiseen synitien anteeksi saarnaamisessa!
Ihminen ku ei ole edes promillen vertaa Jumalasta.
On jo tullut monta kommenttia tähän. Lisään kuitenkin vieä että sitä ei ihminen voi itse päättää. Että saako aviopuolison.
ymmärretään ja uskotaan. Täällä ajassa ja ajan takana kaikki ovat Jumalan kädessä ja sallimuksessa. Ihminen voi täällä välillä napista omaa kohtaloaan, mutta luottamus Jumalan johdatukseen antaa voimia jokaiselle päivälle ja tulevaisuuteen. Meille kaikille on kuitenkin annettu hyvät neuvot elämämme päiville: "Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttansa, niin kaikki muu sen ohessa annetaan."
Huvittavaa, tätä ei voi nauramatta lukea. Muka joku yliluonnollinen olento ohjaisi joka ikisen 6,7 miljardin maapallolla elävän ihmisen kohtaloita!! ja kaikkien ihmisten, aina Neandertalilaisista alkaen, niinnkö? Kuinkahan tuo olento mahtaa ohjailunsa käytännössä toteuttaa?
Totta, ihminen ei voi itse päättää, saako puolisoa, mutta ihminen voi itse vaikuttaa siihen, ottaako hän vastaan hänelle osoitetun puolison. Itse iloitsen tulevasta aviomiehestäni ja kiitän Jumalaa, että hän on vastannut rukouksiini. En ole aivan nuori, ja minulle on annettu mahdollisuus perustaa oma perhe! Yksi jos toinenkin vl-yhteisöstä saattaa ajatella, että ei uskovainen avioidu "epäuskoisen" kanssa. Itse koen tilanteen elämäni johdatuksena ja myös tulevan mieheni elämän johdatuksena. Minua on haavoittanut sanat, että avioliittoa ei voi solmia ennen kuin kihlattuni on "ymmärtänyt parannuksen armon" ja "eikö aviopuolisoa ole omasta joukosta löytynyt". Haavoittumiseltani olen yrittänyt ajatella, että ei taida tuolla toisella olla usko Jumalaan sen vahvempi. Vaikka, ei uskon määrän tai vahvuuden mittaamisesta kukaan kostu. Kukin tulee kuitenkin yksin viime kädessä käymään "tilinteon" Jumalansa kanssa.