Kulttuuripääkaupunki 2011 saa rahaa

Turun on pistetttävä sekä omat että varastetut kulttuurikaupunkivuoteen, ollakseen kansalaisten silmissä edes jotenkuten uskottava.

Mutta mitä tulee tapahtumaan vuoden 2011 jälkeen kulttuurin saralla? On selvää, että kaupunki joutuu julmasti kiristämään ruuveja kulttuurin joka sektorilla. Ensi vaiheesa kiristetään rahoitusta pitkiksi ajoiksi kaikilta kultuurilaitoksilta ja jopa koulutuksesta.

Yksi kaupungin viime vuosien parhaista sijoituksista kulttuuriin on ollut konservatorion sijoittaminen vanhalle telakka-alueelle, maailmalla suurta ihastusta herättäneellä tavalla kunnostettuihin vanhoihin historiallisiin teollisuustiloihin: Sigynsaliin ja pohjoismaiden pisimpään rakennukseen, köysitehtaaseen. Nyt kaupungin ylin johto on aloittanut laaja-alaisen kampanjan taideoppilaitosten siirtämiseksi taannoin hullulla kaupankäynnillä saatuihin konttorirotillekin käyttökelvottomiksi käyneisiin tiloihin Kupittaan aseman takamaastoon! Niiden tilojen korjaaminen käyttökelpoiseksi vie jo niin paljon rahaa, ettei häntää näy!

Turkulainen kulttuuri putoaa juhlavuoden jälkeen sudenkuoppaan, jota ei tänään todeksi edes uskota! Siinä konkurssissa eivät paljoa auta vuoden 2011 odotettua pienemmiksi jäävät sponsoroinnitkaan...

Jälestä? kirjoitti:

Turun on pistetttävä sekä omat että varastetut kulttuurikaupunkivuoteen, ollakseen kansalaisten silmissä edes jotenkuten uskottava.

Mutta mitä tulee tapahtumaan vuoden 2011 jälkeen kulttuurin saralla? On selvää, että kaupunki joutuu julmasti kiristämään ruuveja kulttuurin joka sektorilla. Ensi vaiheesa kiristetään rahoitusta pitkiksi ajoiksi kaikilta kultuurilaitoksilta ja jopa koulutuksesta.

Yksi kaupungin viime vuosien parhaista sijoituksista kulttuuriin on ollut konservatorion sijoittaminen vanhalle telakka-alueelle, maailmalla suurta ihastusta herättäneellä tavalla kunnostettuihin vanhoihin historiallisiin teollisuustiloihin: Sigynsaliin ja pohjoismaiden pisimpään rakennukseen, köysitehtaaseen. Nyt kaupungin ylin johto on aloittanut laaja-alaisen kampanjan taideoppilaitosten siirtämiseksi taannoin hullulla kaupankäynnillä saatuihin konttorirotillekin käyttökelvottomiksi käyneisiin tiloihin Kupittaan aseman takamaastoon! Niiden tilojen korjaaminen käyttökelpoiseksi vie jo niin paljon rahaa, ettei häntää näy!

Turkulainen kulttuuri putoaa juhlavuoden jälkeen sudenkuoppaan, jota ei tänään todeksi edes uskota! Siinä konkurssissa eivät paljoa auta vuoden 2011 odotettua pienemmiksi jäävät sponsoroinnitkaan...

Ihmismassoja
TS
http://www.ts.fi/online/lahialue/83533.html

Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin tämä jää?

Boikottiin kaikki, Turun osuuskauppa listallani on jo ennestäänkin.

http://www05.turku.fi/ah/kh/2004/0308006x/934402.htm

Ulkopuolisen rahoituksen osuus usein jopa kaksi kolmasosaa

Ennen varsinaisen hankesuunnitelman valmistumista on kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaiskustannusten arviointi vaikeaa. Aikaisempien kulttuuripääkaupunkien budjetit toimivat kuitenkin suuntaa antavina esimerkkeinä. Budjettien suuruus on vaihdellut riippuen mm. hankkeen kokoluokasta ja tavoitteista sekä siitä, sisällytetäänkö mahdolliset rakennus- ja restaurointihankkeet budjettiin vai ei. Toteuttamisen kannalta selkeintä on, että kulttuuripääkaupunkihankkeen budjetti sisältää ainoastaan vuoden 2011 valmisteluun ja markkinointiin sekä tapahtumien järjestämiseen tarvittavat kulut.

Viime vuosina useimpien kulttuuripääkaupunkien keskimääräinen budjetti on ollut n. 50-60 miljoonaa euroa. Kustannuksista ohjelman osuus on ollut yleensä n. 70-75%, tiedotuksen ja markkinoinnin n. 20%, hallinto- ja muiden kulujen n. 5%. On tärkeää huomioida, ettei kyseessä ole lisärahoitus esim. kulttuuritoimen alaisille kulttuurilaitoksille, vaan nämä osallistuvat kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumien järjestämiseen pääsääntöisesti omilla budjeteillaan.

Rahoitus on rakentunut yleensä pääasiassa kansallisten ja paikallisten viranomaisten sekä yksityissektorin yhteistyölle. Esim. Helsingin kulttuurikaupunkivuoden (2000) noin 58 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta Helsingin ja naapurikuntien osuus oli n. 34%, valtion osuus n. 29%, EU:n osuus yhteensä eri ohjelmien kautta 4%, yritysyhteistyön osuus reilu 14%, yksityisten lahjoitusten lähes 5% ja lippu- sekä muiden myyntitulojen osuus n. 14%. Bergenissä vuonna 2000 kuntasektorin rahoitusosuus jäi peräti alle 25%:n, mikä on kuitenkin hyvin poikkeuksellista.

Kulttuuripääkaupunki houkuttelee ulkopuolisia investointeja

Kulttuuripääkaupunkihanke houkuttelee seudulle ulkopuolisia investointeja. Tämänkaltainen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tapahtuma kerää niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin huomion koko maassa. Hankkeen saaman suoran, kaupungin ulkopuolisen rahoituksen lisäksi monet organisaatiot ajoittavat restaurointi- ja rakennushankkeitaan tukemaan tapahtumaa - näin tapahtui esimerkiksi Helsingin kulttuurikaupunkivuotta valmisteltaessa. Turku voi itse edesauttaa ulkopuolisten investointien kohdistumista seudulle omia investointejaan keskittämällä.

Mikäli kulttuuripääkaupungiksi 2011 nimetään jokin toinen suomalainen kaupunki kuin Turku, on epätodennäköistä, että Turkuun kohdistetaan tämänkaltaisia ulkopuolisia investointeja useaan vuoteen huomion keskittyessä kulttuuripääkaupunkiin.

Hankkeella suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia seudulle

Kulttuuripääkaupunkivuodella on paljon vaikutuksia, joille voidaan mitata rahallinen arvo. Esim. 5,4 miljoonaa kävijää saavuttaneella Helsingin kulttuurikaupunkivuodella oli huomattavaa merkitystä työllisyyteen ja talouteen: kulttuurivuoden työllisyysvaikutukset olivat välittömästi ja välillisesti noin 1500 henkeä. Kulttuurikaupunkisäätiön osuus henkilötyövuosista oli seitsemän prosenttia ja jokaista säätiössä tehtyä työvuotta kohti luotiin muualle 13 henkilötyövuotta. Kulttuurivuoden vaikutukset kansantuotteen muodostumiseen olivat noin 67 M€.

Kulttuuripääkaupunkivuodella on myös paljon merkittäviä vaikutuksia, joiden taloudellisen arvon mittaaminen on vaikeaa. Tällaisia vaikutuksia ovat mm. kaupungin julkisen kuvan kehittyminen sekä asukkaiden viihtyvyyden ja elämän laadun parantuminen. Nämä vaikutukset ovat usein luonteeltaan pitkäaikaisia, esim. Helsingin kulttuurikaupunkivuoden vaikutus kaupungin ulkoiseen kuvaan sekä kaupungista löytyvään osaamiseen jatkuu edelleen.

Ennen kaikkea kulttuuripääkaupunkihanke ja kaupungin siihen tekemä taloudellinen panostus on pitkäaikainen investointi kaupungin kehittämiseen sekä kaupungin asukkaisiin, heidän viihtyvyyteensä ja elinkeinoihinsa. Suorien ja välillisten taloudellisten vaikutusten lisäksi investoinnilla on myös muita positiivisia vipuvaikutuksia koko seudulle.

50 miljoonaa velkaa kirjoitti:

http://www05.turku.fi/ah/kh/2004/0308006x/934402.htm

Ulkopuolisen rahoituksen osuus usein jopa kaksi kolmasosaa

Ennen varsinaisen hankesuunnitelman valmistumista on kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaiskustannusten arviointi vaikeaa. Aikaisempien kulttuuripääkaupunkien budjetit toimivat kuitenkin suuntaa antavina esimerkkeinä. Budjettien suuruus on vaihdellut riippuen mm. hankkeen kokoluokasta ja tavoitteista sekä siitä, sisällytetäänkö mahdolliset rakennus- ja restaurointihankkeet budjettiin vai ei. Toteuttamisen kannalta selkeintä on, että kulttuuripääkaupunkihankkeen budjetti sisältää ainoastaan vuoden 2011 valmisteluun ja markkinointiin sekä tapahtumien järjestämiseen tarvittavat kulut.

Viime vuosina useimpien kulttuuripääkaupunkien keskimääräinen budjetti on ollut n. 50-60 miljoonaa euroa. Kustannuksista ohjelman osuus on ollut yleensä n. 70-75%, tiedotuksen ja markkinoinnin n. 20%, hallinto- ja muiden kulujen n. 5%. On tärkeää huomioida, ettei kyseessä ole lisärahoitus esim. kulttuuritoimen alaisille kulttuurilaitoksille, vaan nämä osallistuvat kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumien järjestämiseen pääsääntöisesti omilla budjeteillaan.

Rahoitus on rakentunut yleensä pääasiassa kansallisten ja paikallisten viranomaisten sekä yksityissektorin yhteistyölle. Esim. Helsingin kulttuurikaupunkivuoden (2000) noin 58 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta Helsingin ja naapurikuntien osuus oli n. 34%, valtion osuus n. 29%, EU:n osuus yhteensä eri ohjelmien kautta 4%, yritysyhteistyön osuus reilu 14%, yksityisten lahjoitusten lähes 5% ja lippu- sekä muiden myyntitulojen osuus n. 14%. Bergenissä vuonna 2000 kuntasektorin rahoitusosuus jäi peräti alle 25%:n, mikä on kuitenkin hyvin poikkeuksellista.

Kulttuuripääkaupunki houkuttelee ulkopuolisia investointeja

Kulttuuripääkaupunkihanke houkuttelee seudulle ulkopuolisia investointeja. Tämänkaltainen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tapahtuma kerää niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin huomion koko maassa. Hankkeen saaman suoran, kaupungin ulkopuolisen rahoituksen lisäksi monet organisaatiot ajoittavat restaurointi- ja rakennushankkeitaan tukemaan tapahtumaa - näin tapahtui esimerkiksi Helsingin kulttuurikaupunkivuotta valmisteltaessa. Turku voi itse edesauttaa ulkopuolisten investointien kohdistumista seudulle omia investointejaan keskittämällä.

Mikäli kulttuuripääkaupungiksi 2011 nimetään jokin toinen suomalainen kaupunki kuin Turku, on epätodennäköistä, että Turkuun kohdistetaan tämänkaltaisia ulkopuolisia investointeja useaan vuoteen huomion keskittyessä kulttuuripääkaupunkiin.

Hankkeella suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia seudulle

Kulttuuripääkaupunkivuodella on paljon vaikutuksia, joille voidaan mitata rahallinen arvo. Esim. 5,4 miljoonaa kävijää saavuttaneella Helsingin kulttuurikaupunkivuodella oli huomattavaa merkitystä työllisyyteen ja talouteen: kulttuurivuoden työllisyysvaikutukset olivat välittömästi ja välillisesti noin 1500 henkeä. Kulttuurikaupunkisäätiön osuus henkilötyövuosista oli seitsemän prosenttia ja jokaista säätiössä tehtyä työvuotta kohti luotiin muualle 13 henkilötyövuotta. Kulttuurivuoden vaikutukset kansantuotteen muodostumiseen olivat noin 67 M€.

Kulttuuripääkaupunkivuodella on myös paljon merkittäviä vaikutuksia, joiden taloudellisen arvon mittaaminen on vaikeaa. Tällaisia vaikutuksia ovat mm. kaupungin julkisen kuvan kehittyminen sekä asukkaiden viihtyvyyden ja elämän laadun parantuminen. Nämä vaikutukset ovat usein luonteeltaan pitkäaikaisia, esim. Helsingin kulttuurikaupunkivuoden vaikutus kaupungin ulkoiseen kuvaan sekä kaupungista löytyvään osaamiseen jatkuu edelleen.

Ennen kaikkea kulttuuripääkaupunkihanke ja kaupungin siihen tekemä taloudellinen panostus on pitkäaikainen investointi kaupungin kehittämiseen sekä kaupungin asukkaisiin, heidän viihtyvyyteensä ja elinkeinoihinsa. Suorien ja välillisten taloudellisten vaikutusten lisäksi investoinnilla on myös muita positiivisia vipuvaikutuksia koko seudulle.

Yhtä on kaunista sanahelinää kuin kaupungin muutkin kauniit suunnitelmat. Turku on täynnä ihmekirjailijoita, jotka saavat kaikki suunnitelmat täyttämään kaikki hyvät tarkoitusperät. Jopa kaupunginvaltuusto hyväksyi viime kokouksessaan maireasti kaksi toistaan rajusti korvalle lyövää hanketta: henkilöautoilun vähentämistavoitteen ja henkilöautoilun lisäämistavoitteen - molemmat "kestävään kehitykseen" vedoten!

Täytyy sanoa, että jotain Turusa sentää osataan: luoda mielikuvia positiivisista vipuvaikutuksista!? Mutta kenen rahoilla ja millä hinnalla? Kannattaisiko tulevaisuuden turkulaisen jo nyt vetää johtopäätöksiä? Ei kansa ole niin tyhmää kuin johtajat ylimielisyydessään luulevat.

Jaahas! kirjoitti:

Yhtä on kaunista sanahelinää kuin kaupungin muutkin kauniit suunnitelmat. Turku on täynnä ihmekirjailijoita, jotka saavat kaikki suunnitelmat täyttämään kaikki hyvät tarkoitusperät. Jopa kaupunginvaltuusto hyväksyi viime kokouksessaan maireasti kaksi toistaan rajusti korvalle lyövää hanketta: henkilöautoilun vähentämistavoitteen ja henkilöautoilun lisäämistavoitteen - molemmat "kestävään kehitykseen" vedoten!

Täytyy sanoa, että jotain Turusa sentää osataan: luoda mielikuvia positiivisista vipuvaikutuksista!? Mutta kenen rahoilla ja millä hinnalla? Kannattaisiko tulevaisuuden turkulaisen jo nyt vetää johtopäätöksiä? Ei kansa ole niin tyhmää kuin johtajat ylimielisyydessään luulevat.

Toivon koko sydämestäni onnea ja menestystä joulu- ja kulttuuripääkapunkihankkeiden puuhamiehille! Tehtävät nimittäin näyttävät toivottoman vaikeilta.

onnea! kirjoitti:

Toivon koko sydämestäni onnea ja menestystä joulu- ja kulttuuripääkapunkihankkeiden puuhamiehille! Tehtävät nimittäin näyttävät toivottoman vaikeilta.

Valitettavasti näistä ei tuurilla selvitä, vaan todellisen vastuun kantaa veronmaksaja. Hmmm. taisin juuri keksiä mitä se poliittinen vastuunkanto tarkoittaa. Politiikko töppää ja äänestäjä maksaa.

Jaahas! kirjoitti:

Yhtä on kaunista sanahelinää kuin kaupungin muutkin kauniit suunnitelmat. Turku on täynnä ihmekirjailijoita, jotka saavat kaikki suunnitelmat täyttämään kaikki hyvät tarkoitusperät. Jopa kaupunginvaltuusto hyväksyi viime kokouksessaan maireasti kaksi toistaan rajusti korvalle lyövää hanketta: henkilöautoilun vähentämistavoitteen ja henkilöautoilun lisäämistavoitteen - molemmat "kestävään kehitykseen" vedoten!

Täytyy sanoa, että jotain Turusa sentää osataan: luoda mielikuvia positiivisista vipuvaikutuksista!? Mutta kenen rahoilla ja millä hinnalla? Kannattaisiko tulevaisuuden turkulaisen jo nyt vetää johtopäätöksiä? Ei kansa ole niin tyhmää kuin johtajat ylimielisyydessään luulevat.

Turussa ei ole oikea käsi koskaan tiennyt mitä vasen tekee. Poliitikot parkuvat suureen ääneen rahan vähyyttä tai suorastaan olemattomuutta kun pitäisi jotenkin turvata palvelujen saatavuus kuntalaisille, mutta mättävät toisesta suupielestä suorastaan suokuokalla rahaa tällaiseen täysin tyhjänpäiväiseen hankkeeseen.

Kun verorahat eivät enää riitä edes kaikkein välttämättömimpään, niin ilmapiiri on kaikkea muuta kun otollinen tällaisen hömpötyksen maksatukseen. Martin kaupunginosassa on tuhansia ihmisiä, jotka ovat todella katkeria lähikirjaston, sen tutun ja turvallisen, lakkautuksesta. Joten kyllä haitaripainit jäävät minun osaltani kokematta,takuuvarmasti.