vai mahdollisuuksien mukaan muuttaa muualle työn perässä? Itse olen päätynyt muuttamaan vakituisen työn perässä vaikka Helsinkiin.
Akateemiset työttömät, aiotteko jäädä tänne
logi03
7336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos yleensä haluaa joskus työllistyä vakinaisesti, niin on otettava ensimmäinen vähänkin omaan alaan sopiva paikka vaikkapa Varpaisjärveltä. Tänne ei kannata jäädä roikkumaan, jos ei työpaikkaa ala löytyä. Silloin ei ainakaan koskaan työllisty. Kun ensin saa kokemusta muualta vaikkapa vaatimattomastakin paikasta, niin ainahan tänne takaisin pääsee, jos täällä sattuisi myöhemmin tärppäämään.
Koko Suomessa on ennätysmäärä akateemisia työttömiä, yli 30 000 ja Jyväskylässä pelkästään maistereita työttömänä 1000!
Jostain pitäisi töitä saada, kun täällä ei ole!
t. Työtön DI maisteri
AKAVA:
Akavalaisten työttömyys -katsaus
Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2009
Työttömyyden kasvu jatkuu
Heinäkuun 2009 lopussa työttömänä oli 15 364 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuosi sitten määrä oli 13 605 ja se oli silloinen kaikkien aikojen ennätys. Vuodessa on siis tullut melkein 1 800 työtöntä lisää, mikä on prosenteissa noin 13. Kahden vuoden kasvuksi kirjataan lähes 3 000 henkilöä.
Työttömien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden lukumäärä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen se on pysynyt käytännössä muuttumattomana tai korkeintaan aavistuksen laskenut. Jo vuoden 2008 toukokuusta lähtien työttömien määrä on ollut taas noususuunnassa. Kasvu alkoi siis puolisen vuotta yleisen työttömyyskehityksen edellä. Työttömyyden kasvutrendi jatkuu todennäköisesti tulevinakin kuukausina, koska talouden suhdannetilanne on edelleen heikentynyt.
2. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet
2.1. Suhdannetilanne
Työttömyys on tällä hetkellä selvästi nopeammassa kasvussa kuin ylemmällä korkeakouluasteella. Heinäkuun lopussa 2009 työttömänä oli 16 490 alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, mikä on uusi kaikkien aikojen ennätys. Vuotta aiemmin työttömien määrä oli 12 504, joten kasvua vuodessa on siis tullut melkein 4 000 henkilöä, mikä prosenteissa on vajaat 32.
Työttömien alemman korkeakouluasteen suorittaneiden lukumäärä kasvoi vuoteen 2005 saakka, jonka jälkeen se on laskenut melko tasaisesti. Viime vuoden vaihteessa lasku pysähtyi, ja nyt työttömien määrä on noussut ennätystasolle. Se on myös kasvanut selvästi yleistä työttömyyden kasvunopeutta kovemmalla tahdilla.
3. Tutkijakoulutuksen suorittaneet
3.1. Suhdannetilanne
Työttömyys on tyypillisesti kasvussa ja nyt aika ripeässä sellaisessa. Heinäkuun lopussa työttömänä oli 852 tutkijakoulutuksen suorittanutta (yl. lisensiaattia tai tohtoria), mikä onkin uusi kaikkien aikojen ennätys. Vuotta aikaisemmin työttömien lukumäärä oli 745, joten kasvua vuoden aikana tuli yli 100 henkilöä, mikä on prosenteissa reilut 14.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna työttömien tutkijakoulutuksen suorittaneiden lukumäärä kasvoi 1990-luvun laman aikana selvästi alle 100 henkilön tasolta vuosikymmenen loppupuoliskolle mennessä 500-600 henkilön tasolle, jolta se laski 2000-luvun alkuvuosina hetkeksi noin 400-500 henkilöön. Tämän jälkeen se nousi ripeästi vuoteen 2005 saakka, jolloin määrä vakiintui noin 600–700 työttömän tasolle. Kasvu nykyisiin ennätyslukemiin alkoi vuoden 2008 aikana.
Yliopistot ovat määrärahasyistä yrittäneet kouluttaa paljon tohtoreita. Tästä on ollut seurauksena, että koulutusputkeen on joissakin paikoissa haalittu myös huonommin menestyneitä, jotka sitten eivät löydäkään työtä. Lisäksi moni työpaikka karsastaa tohtoreita, vaikka työt olisivatkin sellaisia, missä korkeampi sivistys olisi hyödyllistä.
Esimerkiksi maistereista, diplomi-insinööreistä ja tohtoreista on tehty tutkimuksia koskien työllistymistä. Niiden mukaan ns. keskinkertaisesti opiskeluissaan menestyneet työllistyvät helpoiten ja huonot ja hyvät/erinomaiset opiskelijat työllistyvät heikoiten!
Siis usein jos maisterin paikkaa hakee es. 100 hakijaa, karsitaan epäpätevät ja ylikoulutetut, es. tohtorit ensiksi pois. Sitten karsitaan huonot ja hyvät/erinomaiset maisterin paperit omaavat pois ja tämän jälkee keskinkertaisia laletaan vertailla...Toki, jos on suhteita, ei opiskelumenestyksellä ole merkitystä...
väitteesi, että ne ovat juuri ne ns. huonommin menestyneeet tohtorit, jotka eivät löydä töitä? Onko mututietoa?? Oletko lukenut tutkimuksia?
Ketä kiinnostaa nämä akateemiset työttömät nyt kun suomessa on monta sataa hyödyllistäkin ihmistä työttömänä!!