Mistähän aloittaisin. 10vuotiaasta alkaen kärsinyt ahdistuksesta ja paniikkihäiriöistä.
Nyt on taas alkanut huolettamaan sydämmen kunto. pituus on 180cm painoa 84kg, kuntosalilla olen käynyt että jonkin verran lihastakin mutta on myös läskiä vähän. Vyötärön ympäry jotain n. - 90cm Tämmöisiä pahentuneita oireita olen kokenut viimeaikoina:
Lähes jatkuvaa hapen loppumisen tunnetta ja samalla jotain pientä rintatuntemusta ehkä vähänkuin painoa mutta ei kipua. Hapenpuutteen tunne tuntuu lisääntyvän pienistäkin kotiaskareista.
Verenpainetta olen mitannut levossa n. 120/60, mutta kun nousen ylös seisaalteen ja edes vähän liikun lukema on ollut heti parhaimmillaa 160/100.
Lepopulssini on välillä näyttänyt 45 ja 47 (keskimäärin varmaan jotain 50 kuitenkin) ja tällä hetkellä tunnen olevani aika rapa kunnossa eli hyvästä kunnosta ei alhaisen sykken pitäsi johtua. syke tuntuu kuitenkin nousevan normaalisti mutta ehkä vähän liiankin herkästi.
Syädän tuntuu jotankin lyövän lujasti ei nopeasti mutta kovasti niin kovasti että tuntuu et koko rintalasta heiluu, vasemmalla kylellä välillä mahdoton nukkua.
Lisäksi tuntuu kuin jonkulainen pala olisi jossain syvällä kurkussa tai ruokatorvessa ja kuin sitä ehkä vähän jomottaisi ei kipua kuitenkaan.
jatkuva jännittävä tunne vastsan seudulla
Tuon hengenahdistuksen takia olen jo 6kertaa joutunut itselleni ambulasnsssin soittamaan mutta aina onvat vain paperipussia antaneet ja ja perus elintoiminnot kattoneet eikä kuulemma mittään erikoista näy ei ekgssä kään.
Lääkärissä sitten otettiin verikokeet ja ekg:n kaikki oli kuulemma normaalia eikä poikkeavuuksia, mutta silti nämä oireet vaivaa ja ahdistaa mieltä.
Mitä seuraavaksi?
Nyt on taas alkanut huolettamaan sydämmen kunto. pituus on 180cm painoa 84kg, kuntosalilla olen käynyt että jonkin verran lihastakin mutta on myös läskiä vähän. Vyötärön ympäry jotain n. - 90cm Tämmöisiä pahentuneita oireita olen kokenut viimeaikoina:
Lähes jatkuvaa hapen loppumisen tunnetta ja samalla jotain pientä rintatuntemusta ehkä vähänkuin painoa mutta ei kipua. Hapenpuutteen tunne tuntuu lisääntyvän pienistäkin kotiaskareista.
Verenpainetta olen mitannut levossa n. 120/60, mutta kun nousen ylös seisaalteen ja edes vähän liikun lukema on ollut heti parhaimmillaa 160/100.
Lepopulssini on välillä näyttänyt 45 ja 47 (keskimäärin varmaan jotain 50 kuitenkin) ja tällä hetkellä tunnen olevani aika rapa kunnossa eli hyvästä kunnosta ei alhaisen sykken pitäsi johtua. syke tuntuu kuitenkin nousevan normaalisti mutta ehkä vähän liiankin herkästi.
Syädän tuntuu jotankin lyövän lujasti ei nopeasti mutta kovasti niin kovasti että tuntuu et koko rintalasta heiluu, vasemmalla kylellä välillä mahdoton nukkua.
Lisäksi tuntuu kuin jonkulainen pala olisi jossain syvällä kurkussa tai ruokatorvessa ja kuin sitä ehkä vähän jomottaisi ei kipua kuitenkaan.
jatkuva jännittävä tunne vastsan seudulla
Tuon hengenahdistuksen takia olen jo 6kertaa joutunut itselleni ambulasnsssin soittamaan mutta aina onvat vain paperipussia antaneet ja ja perus elintoiminnot kattoneet eikä kuulemma mittään erikoista näy ei ekgssä kään.
Lääkärissä sitten otettiin verikokeet ja ekg:n kaikki oli kuulemma normaalia eikä poikkeavuuksia, mutta silti nämä oireet vaivaa ja ahdistaa mieltä.
Mitä seuraavaksi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
minulla. Tuollaisia oireita oli minulla kun rintarangan luitten liitoskohdat olivat tulehtuneet. Luulin että sydämmessä oli vikaa. Syön nyt burana 800 mg aamuin illoin ja pikkuhiljaa rintakivut vähentynyt. Pulssini oli välillä hirmuinen ja luulin saavani sydärin koko ajan. Laukkasin lekurilla,enkä millään uskonut ettei sydämmessä ole vikaa. En tiedä mikä sinulla on, mutta jos sydänfilmi on normaali anna tohtorin tehdä painallustesti rintarankaan niin juttu voisi selkiintyä.
Sama vika mulla. Kärsin paniikkihäiriöstä jo yli kymmenen vuotta, mutta nyt on tullut uusia oireita. On ollut vasen kylki niin kipeä, että tuskin kättä voi nostaa, tänään tuli paniikkikohtaus. Rinnasta/sydämestä puristaa. Normaalisti paniikkikohtaus tunnissa ohi, mutta nykyään puristaa rinnasta koko yön. Eli tämä yö valvotaan ja aamu nukutaan, kun vihdoin taju lähtee...
Googlasin tässä ja löysin tiedon, että selkärangan tietyt osat (olikohan nikamat) vaikuttaa suoraan sympaattiseen hermostoon eli jos niissä on vikaa. Sympaattinen hermosto vaikuttaa suoraan paniikkikohtauksen oireisiin mm. palelee jne. Eli Huomenna aloitan säännölliset venyttelyt ja kehon huollot... Sun viestistä kävi ilmi paniikkihäiriöön kuuluva jatkuva omien oireiden tarkkailu ja niiden aiheuttama huolestuneisuus, mikä taas johtaa kohtaukseen ja pussiin puhaltamiseen. Itse teen ihan samaa. voimia sulle ja muille paniikista kärsiville. Ehkä teksti on vähän sekavaa, mutta niin on oma olokin...
Jos käytät kofeiinia, lopeta se kokonaan, se aiheutti minulle just samat oireet, ja paljon muuta, yli 20 vuoden ajaksi, nyt ovat poissa.
http://qmies.blogit.fi/
En väitä, että tässä olisi ratkaisu koko ongelmaan, mutta ehkä sen suuntainen.
Oireesi ovat kuin äidilläni leskeksi jäätyään, ja kuin minulla eläkevuosien alussa. Sain avun yllättävästä lähteestä.
Kerran sydänlääkäri tunnusteli rintakehäni lihaksia ja totesi ne kireiksi. Päädyin sitten kokeneelle fysioterapeutille, joka totesi vaivani olevan aika yleinen. Selässä suht lähellä vasenta lapaluuta, on kohta, jonka käsittely vaikuttaa moneenkin sisäelimeen, keuhkoihin, suolistoon ja sydämeen. Opin itsekin nojaamaan sopivaan kovaan ulokkeeseen ja hieromaan sen avulla tätä pistettä. Se löytyy juuri sillä perusteella, että osuminen siihen tekee "makeaa".
Koeta löytää fysioterapeutti, joka kuuntelee ja ymmärtää, ja kuvaile vaivasi. Henkinen palautuminen on sitten oma juttunsa. Tsemppiä ja onnistumista sinulle.
Oli nimittäin todella raskasta aikaa ja ressi oli hirmuinen.....läheisten kuolemia jne jne.Saatoin aamuyöstä käydä vessassa ja sänkyyn tullessa sydän löi niin kovaa rinnassa,että jouduin hetken rauhoittumaan.....en voinut esim maata vatsallaan.Rintakipuja kesti puolisen vuotta lähes pävittäin ja rytmihäiriöitä muutama per päivä.Univaikeudet olivat myös jatkuvat,nukuin ehkä yhden normaalin yöunen viikossa.Verenpaine oli hieman koholla 150/92.Sain tuona aikana noin vajaat kymmenen paniikkikohtausta ja olin jatkuvasti ahdistunut.
Kävin myös lääkärissä ottamassa sydänfilmit ja verikokeet.Kaikki näytti tietenkin normaalilta,koska eihän stressiä saa noilla kokeilla selvitettyä.
Nyt tänä päivänä ressit on pois ja nukun kuin tukki.
Sellanen vielä tuohon kofeinistin kommenttiin,että olen käyttänyt kofeiinia 15 vuotta ja käytän edelleen,enkä ole kärsinyt enää mistään paniikkikohtauksista tai univaikeuksista.Tosin minun "päiväanokkseni" on ehkä noin 50mg.Voin kuitenkin yhtyä siihen,että olisi ihan hyvä pidättäytyä alkoholista ja kofeiinista silloin kun kärsii ahdistuksesta tai paniikista......ainakin suuret määrät voi tehdä hallaa.
Voisin neuvoa,että tutkisit vähän omia stressitekijöitä,jotka voivat tulla ulkoapäin tai sitten omia sisäsisä vaatimuksia itseä kohtaan.Tai kuinka paljon teet asioita elmässäsi pakosta ja velvollisuudesta.......kuinka pajon käytät aikaa niihin asioihin,joita haluat tehdä ja joissa tunnet unohtavasi itsesi ja tempaudut ns toimintaan innoissasi.
Myös voi miettiä onko joku läheinen ihmissuhde vaikea ja kuluttaa energiaasi,etkä tunne saavasi tilanteeseen ratkaisua vaan elät jatkuvassa ressitilassa tässä sosiaalisessa suhteessa tämän imisen/ihmisten kanssa.
Sitten on nämä ristiriidat,että toteutatko elämässäsi omia arvojasi.Tuhlaatko rahaa vaikka haluaisit olla säästeliäs? Ylensyötkö vaikka haluaisit elää terveesti? Opiskeletko väärää alaa väkisin? Tunne on paras mittari puntaroidessa näitä asioita,looginen älyllistäminen ei välttämättä toimi ratkaisijana.