Kohosi mäellä pieni
kirkko hyljätty,
oli ikkunat ja ovet
sen teljetty.
Pihassa sen seisoi hautakivet
jo rapistuneet,
kauan sitten sinne
unohtuneet.
Astuin mä pihaan sen.
Luulin pyhälle maalle,
ylistystä hoin taivaalle.
En tiennyt,
oli paikka
kirottu,
samaan kohtaloon
kaikki kuolleet
siellä sidottu.
Nousi maasta käsi
ja toinen.
Mistä johtui,
en tiennyt,
moinen.
Nousi maasta
mies resuinen,
johtaja näiden kuolleiden.
Perääni lähtivät
nuo ihmiset elottomat,
kalman kalpeat sieluttomat.
Mä kompuroiden pakenin,
apua anoin
rukoilin.
Vaan perässäni ne laahasivat,
jalkojansa raahasivat.
Päitänsä roikottivat,
mua nälkäisinä tuijottivat.
kirkko hyljätty,
oli ikkunat ja ovet
sen teljetty.
Pihassa sen seisoi hautakivet
jo rapistuneet,
kauan sitten sinne
unohtuneet.
Astuin mä pihaan sen.
Luulin pyhälle maalle,
ylistystä hoin taivaalle.
En tiennyt,
oli paikka
kirottu,
samaan kohtaloon
kaikki kuolleet
siellä sidottu.
Nousi maasta käsi
ja toinen.
Mistä johtui,
en tiennyt,
moinen.
Nousi maasta
mies resuinen,
johtaja näiden kuolleiden.
Perääni lähtivät
nuo ihmiset elottomat,
kalman kalpeat sieluttomat.
Mä kompuroiden pakenin,
apua anoin
rukoilin.
Vaan perässäni ne laahasivat,
jalkojansa raahasivat.
Päitänsä roikottivat,
mua nälkäisinä tuijottivat.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jotenkin kirkko kuin korppikin sopii hyvin
yhteen - tunnelmaltaan - luonnontilassa.
Runossasi paljon Hengen sanomaa jota tuo
tyylisi vielä korostaa ajattomuudellaan.
olisi se pitänyt aavistaa
eikä kirkolle suin päin rynnistää
paikka kirotuille pystytetty on
siellä viihtyy vain sieluton
öisin menokin uskomaton
niin karkuun loikin minkä kerkesin
hikiä pyyhkien taakseni kurkistin
perässä huohotti joukko sieluton
oloni oli väsynyt toivoton
edessä tie synkkä loppumaton
pelastusta anoin rukoilin
suunnankin siinä kadotin
lysähdin maahan edessä portin
vedin hihasta viimeisen kortin
kauppasin sielun pirulle
pääsin mukaan yöllisille jatkoille
Hienoa ystäväiseni!
Sinun runot alkavat elämään mielikuvituksessani ja en sitten malta palautteessani olla asiallinen...
anteeksi. Oikeasti sinun runot on todella hyviä, ne on välillä aika karmaisevia ja koska en tunne sinua tai taustaa runoillesi en halua kauhean syvällisesti pohtia runojesi sanomaa. Tästä syystä palautteeni on vähän huuhaata... voit huoleti kertoa, jos palautteeni ärsyttää tai et muuten tykkää sellaisesta palautteesta.
Hei!!!! Sanoin hienoa!!! Ei palautteesi ärsytä, ei suinkaan. Hauskaa, että joku lähtee mukaan. JA hienoa kuulla, että runoni saa mielikuvituksen laukkaamaan! Jatka mukana kulkemista lentelyä.
Älä enää pyydä anteeksi. Tarkoitin mitä sanoin, hienoa.
Tulipas outo viesti....Tarkoitin mukana lentelyä.
Tuli kiire korjata väärinkäsitys
Ystäväni, sun huomaan mua
seuraavan,
siis mukanani lennäthän.
Läpi pimeyden ja salojen sen,
kuljemme rinnatusten.
Kauheita mielikuvia,
hirveitä painajaisunia.
Mut älä pelkää,
tää on vain pimeää
valoa väistävää.
mielelläni rinnallasi lentelen
läpi pimeyden painajaisunien...
Kuten aikaisemmassa palautteessani sanoinkin, niin pidän runoistasi ja varmaan siinä suhteessa seurailen ja "kanssasi lentelen"...sinulta on ilmestynyt pari uuttakin runoa, joita en ole ehtinyt vielä kommentoimaan, lukenut toki olen ne, mitenkäs minä muuten rinnallasi lentelisin.
Valitsin nimimerkiksi Harakka*, et sitten pistele alkupaloiksi.. :))