Kertokaa salausohjelma

Tuolla jotain ohjetta:

http://keskustelu.afterdawn.com/t.cfm/f-122/tiedostojen_salaaminen_muilta_kayttajilta-799012/#4835812

Käyttäjätilit?

Salaus on vaikea laji ja täynnä sudenkuoppia, jonne nokkelakin voi pudota. Pelkästään jonkin hakemiston salaus ei paljon auta koska käyttöjärjestelmillä/ohjelmilla on tapan sirotella väliaikaistiedostoja pitkin levyä. Lisäksi uteliaalla on mahdollisuus asentaa vakoiluohjelma koneelle, jos vai käsiksi pääsee.

Netti on pullollaan toinen toistaan huonompia salausohjelmia, jotka luovat vain valheellisen tunteen turvasta. Parempi on olla käyttämättä salausta kuin käyttää huonoa. Hyvän ohjelman perusedellytykset ovat avoin lähdekoodi ja tunnetut algoritmit. Avoin lähdekoodi takaa sen että osaavat voivat tarkistaa että ohjelma tekee sen mitä pitääkin eikä mitään muuta. Salauksessa käytettävät algoritmit taas pitää olla tunnettuja siksi että niitä on paljon testattu ja yritetty löytää heikkouksia parhaiden matemaatikkojen toimesta. "Kotitekoiset" salaukset eivät ole minkään arvoisia.

Linuxissa valinta on helppo. Linux-levyllä on standardina LUKS. Nykyiset jakelut tukevat LUKSia automaattisesti ja asennuksen jälkeen käyttäjän tarvitsee antaa vain salasana käynnistyksessä. Muuten koko systeem in käyttäjälle aivan huomaamaton.

Windowsissa vastaavaa ei ole mukana mutta netistä löytyy vaatimukset täyttäviä ohjelmia. Ainakin Freeotfe ja Truecrypt. Molemmat vieläpä ilmaisia. Suomenkielinen kielipaketti taisi löytyä ainakin Truecryptille.

Salasana onkin heikoin kohta hyvää salausta käytettäessä. Yleisesti mainitaan että 25 merkkinen salasana vastaisi vahvuudeltaan nykyisiä salausmenetelmiä. Periaatteessahan vasta 100 merkkinen salasana sisältäisi tarpeeksi satunnaisuutta. Mutta minähän en ole mikään matemaattinen nero ja ehkä myös salasanan vahvennuksella on jotain tekemistä asian kanssa.

Myös varmuuskopiot täytyy pitää salaisena. Onneksi samat työkalut salaavat myös USB-tikun tai -levyn. Koneen voi myös laittaa muistamaan tikun/levyn salasanan, jolloin riittää vain johto USB-tökkeliin kiinni ja kaikki pelaa kuin salaamattomanakin.

Salausalgoritmeillä ei oikein paljoa väliä ole. Aivan huoletta voi käyttää suositeltua yhdistelmää. Minä käytän aes-xts-bebi systeemiä 512 bittisellä avaimella (ei ole sama kuin salasanan pituus).

AES siksi että monissa kannettavissa, jopa miniläppäreissä, on erillinen piiri joka huolehtii AES-myllytyksestä niin ettei prosessoria tarvitse kuormittaa.

XTS taas mahdollistaa rinnakkaisen prosessoinnin ja se pitäisi ainakin periaatteessa lisää nopeutta verrattuna perinteiseen cbc menetelmään, joka täytyy aina ajaa pötkössä. Siitä taas ei ole tietoa tuoko se todellista tehonlisäystä.

BENBI taas on pelkkää mahtailua. Alkuperäinen PLAIN on 32-bittinen little-endian laskuri ja BENBI on samanlainen 64-bittinen bigendian. Se kehitettiin LWR moodia (melkein kuin XTS) varten eikä sillä tietääkseni ole tietoturvan kannalta merkitystä.

Kunnollisessa salauksella on myös vielä yksi lisäulottuvuus. Poliisin tekniikka ei edes lähtenyt yrittämään purkamista kun muistikortin LUKS headerissa oli salaukseksi ilmoitettu aes-cbc-essiv:sha256. Kunnollisella salauksen toteutuksella on myös ennaltaehkäisevä vaikutus.