70v. isoäitini on aivan julmetun vihainen minulle, kun olen mennyt puuttumaan hänen asioihinsa :-(
Muutaman vuoden aikana hän on alkanut höpertyä. Suurempi ongelma ovat pahat kuuloharhat ja vaikutuselämykset, jotka ovat jo päivittäisiä ja liittyvät naapureiden toimintaan ja siihen että häntä vainotaan.
Asia on kriisiytynyt ja soitin sitten isoäidin omalääkärille tilanteesta. Nyt isoäiti oli käynyt lääkärillä ja saanut kuulla asiasta. MINULLA EI OLE KUULOHARHOJA, hän huusi puhelimessa. En saa kuulemma puuttua hänen asioihinsa. Hän aikoo jatkaa asiointia talon isännöitsijän kanssa.
(Huokaus). Sanoin, että hoida sitten itse asiat niin kuin parhaaksi näet, minä en puutu niihin enää.
Muutaman vuoden aikana hän on alkanut höpertyä. Suurempi ongelma ovat pahat kuuloharhat ja vaikutuselämykset, jotka ovat jo päivittäisiä ja liittyvät naapureiden toimintaan ja siihen että häntä vainotaan.
Asia on kriisiytynyt ja soitin sitten isoäidin omalääkärille tilanteesta. Nyt isoäiti oli käynyt lääkärillä ja saanut kuulla asiasta. MINULLA EI OLE KUULOHARHOJA, hän huusi puhelimessa. En saa kuulemma puuttua hänen asioihinsa. Hän aikoo jatkaa asiointia talon isännöitsijän kanssa.
(Huokaus). Sanoin, että hoida sitten itse asiat niin kuin parhaaksi näet, minä en puutu niihin enää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En tiedä onko isoäisilläsi kyse muistisairaudesta vai mistä, ja niitäkin on monenlaisia ja etenevät yksilöllisesti. Onko isoäidillesi tehty ihan perusmuistitesti? Voisitko soittaa isoäidin paikkakunnan kotipalveluohjaajalle ja kysyä neuvoa, tai kotisairaanhoitoon, pyytää jotakuta kotikäynnille arvioimaan tilannetta? Vaikkei hän olisikaan nyt kotihoidon piirissä, silti. Isommilla paikkakunnillahan on myös yksityisiä muistiklinikoita. Kuulo-ongelmat voivat lisätä harhoja, kuulolaite olisi hyvä olla. Ymmärrän että olet väsynyt ja kyllästynyt, mitäs muut omaiset, onko heitä ja ovatko puuttuneet asiaan? Jos heitä on, asia kuuluisi heillekin. Älä hylkää isoäitiäsi, sairaus voi tehdä hankalaksi - ajatuskin oman itsemääräämisoikeuden menettämisestä tekee kipeää...se on ymmärrettävää. Mutta kyllä isoäitisi pitäisi saada kunnon lääkärintutkimuksiin, aivokuvauskin olisi hyvä. Saada diagnoosi ja järjestellä asioita kun hän itse vielä tajuaa edes jotain ja saa ilmaistua mielipiteensä. Ehkä hän ei huomaa olevansa sairas. Hankala tilanne. Koita nyt vielä auttaa, soita tosiaan jollekin ulkopuoliselle...myös Muistiliittoon voi soittaa anonyymisti ja jutella tilanteesta. Tsemppiä sulle.
hankalaa, näinhän se on monessa kohtaa, niin ainakin muistisairauden alussa nim.merk. kokemusta on:)
Kuitenkaan sinun ei kannata heittää kirvestä kaivoon, eikä hylätä isoäitiäsi, vaan puhua kaikessa ystävyydessä ja rauhallisesti hänen kanssaan asiasta...tiedän että asia ei ole mitenkään helppo, mutta hänen täytyy saada selvyys noihin oireisiin ja saada hänet tutkimuksiin.
Muisthoitaja on varmaan lähes joka kunnassa, sinne muistitestiin ja jos jotain muitissa ilmenee sitämyöten kuvauksiin ja tarkempiin testeihin.
Oletko ainut omainen joka huolta kantaa isoäidistäsi?
Jos et, niin miettikää porukalla mikä olisi paras keino saada isoäiti näihin tutkimuksiin!
Ihmettelen kyllä lääkärin käytöstä, jos hän on sanonut että olet soittanut isoäidin asioissa, meillä ainakin on ollut lääkärin kanssa aina tämän sairauden aikana, että lääkäri soittaa minulle mitä vastaanotolla on juteltu yms. ja nytten olen aina mukana.
Ainakin kuulostaa niiiin tutulta nuo oireet, voihan olla tietenkin, että kyseessä on aivan muu sairaus esim. aivokasvain, joten siksikin olisi ajoissa mentävä tutkimuksiin ja jos on muistisairaus kyseessä aina on parempi mitä aikaisemmin diagnoosin saa, lääkkeillä saa lievitettyä sairautta aika hyvin...joten tuumasta toimeen....tsemppiä ja jaksamisia!