sisällä meillä 68%, talvellakin yleensä lähempänä 6 kymppiä kuin 5iittä. Sopii minulle ja emännälle hyvin, ei ole yskää eikä nuhaa ollut vuosikausiin.
suhteellinen kosteus
eikuiva
24639
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Meillä nyt 40% sisällä. Ulkona enemmän.
Ei ole vaivannut kuppa eikä tippuri vuosikausiin. Emännästä en tiedä.
Ja osoitit tällä sen, että kosteusmittarisi ei toimi, vai mikä oli kirjoituksesi tarkoitus?
tarkoitus oli ilmoittaa ettei suurempi kosteus mitenkään haitaksi ole, ainakaan kaikille, esim meille.
Kosteusmittari on erittäin epätarkka, jos sitä ei ole mitenkän kalibroitu. Suosittelen kalibroimaan sen esim suolan avulla ja ilmoittamaan millainen kosteusmittari. Sitten vasta uskon täällä ilmoitettuja kosteuslukemia.
Tämä ei ole mikään hyökkäys alkuperäistä kohtaan, vaan yleinen toteamus tällä palstalla esiintyvien huonekosteuksien ilmoittamisista..
pieni omakotitalo, kok neliöt 84. Emäntä tykkää kukista, tällä hetkellä lähemmäs sata ruukkukukkaa ja märkää multaa asunnossa arviolta 200-300kiloa: En kylläkään tiedä kuinka suuri osuus tuolla märällä mullalla on suhteelliseen kosteuteen, mutta luulen että ihan merkittävä kuitenkin?! (en viitsi kokeilla kantamalla kukat yöksi ulos, paleltuvat, eukko heittäisi minut ulos lopullisesti)......noh teen tuota suolatestiä parhaillaan mittarille, näyttäisi kyllä ettei mittari erityisemmin valehtele.
Kyllä tuolla jotain on vaikutusta, mutta eipä paljoakaan. Voit vaikka päätellä jotain sen perusteella paljonko kasteluun menee vettä vuorokaudessa. Tätä sitten suhteutat muuhun kosteuteen.
Jos pyykkiä kuivataan sisällä tulee jokaista koneellista kohden joitakin litroja.
Ruuanlaitto tuottaa luokkaa litraan/vrk
Henkilö hikoilee vuorkokaudessa litran/vrk
Henkilön hengitysilman mukana tulee n. 1/5 litraa/vrk
Suihkussakäynnistä litra/vrk
Talosi on todella pieni, joten puutteellisella ilmanvaihdolla tuollainen kosteus kyllä saadaan aikaiseksi. Suosittelisin tuulettamista, että ilma vaihtuisi.
84 neliötä korkeus n 2,5, tekee 210 kuutiota ilmaa sisällä. suhteellisen kosteuden ollessa 100% lämpötilassa 21 astetta, vettä on 0,0182 kg/ kuutio. Joten meillä ilmaan mahtuisi tuossa lämpötilassa vain 3,82 kiloa vettä, siis jokaista suhteellisen kosteuden 10% muutosta kohti pitää vähentää, tai lisätä 382 grammaa vettä!!! (Oletuksena tietenkin ettei tuuletettaisi ollenkaan). Meillä kukkia kastellaan arviolta kymmenellä litralla viikossa, noin 1,5 litraa päivässä siis, jos se määrä kaikki haihtuu sisäilmaan, vaikutus suhteelliseen kosteuteen olisi noin 40%..... jos ilma siis ei vaihtuisi ollenkaan. Siis helpostikin meillä saavutettaisiin täysin "tiiviissä" tilassa kastepiste sisälle tuossa 21 asteen lämpötilassa, ihan kukkia kastelemalla, suihkussa käymällä ja vaikkapa hikoilemalla, kaikella on merkityksensä. Tuuletusehdotuksesi on ihan hyvä, ajattelin kuitenkin hakea vielä lisäksi ilmankuivaimen bauhaussilta ensi viikolla, pyykin ja pesuhuoneen/saunan kuivatuksen takia. Liikaahan meidän ei kannata suhteellista kosteutta pyrkiä laskemaan, se aiheuttaa vain lisäkastelun tarpeen kukille, ehkä jossain 50-60% välissä olisi hyvä, sanoisin.
En itse viitisnyt noita alkaa laskemaan, mutta tässä jotain nopeasti.
Sinänsä olet hieman harhateillä, että vaikka yhdellä kukalla saadaan 100% kosteus, jos tila on suljettu (mitä se ei luonnolliseti ole). ja eiköhän tuo kaikki kukkienkasteluvesi ilmaan haihdu, jos teillä ei ole mustuneita jälkiä parketissa.
Jos teillä vettä haihtuu ilmaan n. 6ltr/vrk muutenkin ja kukista tulee 1,5 ltr/vrk lisää, niin ei nuo kukat niin tajuttomasti tuota kosteutta enään lisää aiheuta.
Kosteuden nousu riippu veden määrästä (yllä 7,5 ltr/ vrk) ja
Sisätilan kosteudesta
Ulkoilman kosteudesta
Tuuletuksen määrästä
Sisälämpötilasta
Jos oletetaan sisälämpötilaksi 21 astetta ja talvipäivän -20 ja suhteellinen kosteus 90%, sekä ilmanvaihtomääräksi kerran kahteen tuntiin (kuutiot 80 x 2,5 = 200m3).
Pakkasella ilmassa on vettä n. 1g/m3.
Sisäilmaan tulee kosteutta 7,5kg/ 12 = 625g, eli kuutiota kohden 3,13g. (12 saatu siitä, että ilma vaihdetaan kerran kahdessa tunnissa).
Sisäilman ollessa 21 astetta ilmankosteus on 17%. Aika paljon eroa tuohon 60% mitä mainostit.
Jos mittarisi pitää paikkansa (tuskin pitää) ja teillä ilmankosteus on 60%, ilmassa pitää olla vettä 11g/m3.
Tämä vaatisi vettä lisää koko taloon 2,2 litraa. Jos kerran vettä tulee vuorokaudessa 7,5 ltr, niin teidän ilmanne vaihtuu tällöin 7,5/2,2 = 3,4 kertaa vuorokaudessa, eli kerran seitsemässä tunnissa, kun suositus on kerran kahdessa tunnissa.
Suosittelisin ilmanvaihdon lisäämistä. Teidän pitäisi vaihtaa ilmaa peräti 3,5 kertaa enemmän kuin mitä nyt tapahtuu.
Kuivaimenkin voit toki hankkia, mutta tällä ei ilmaa vaihdeta.
En tarkastanut laskuja, mutta oikean suuntaisilta vaikuttivat.
näitä laskeskella osaan, vaikka päässä, ei se siitä ole kiinni. Meillä ei nyt vaan ole koneellista ilmanvaihtoa eikä lämmön talteen ottoa, joten ei kannata liian paljoa tuuletella kun ei tuosta ole ollut sisäilman kanssa suurempaa haittaa, siis hengitysmielessä. Katsos kun se tuuletus vie lämpöenergiaa paljon ulos, sekään ei ole vaikeaa laskea, kosteuden poistaja jättää energiansa sisälle.
suositus kerran kahdessa tunnissa,100 kuutiota tunnissa, 130 kiloa tunnissa. ilman ominaislämpökapasiteetti 4,19 kJ/kg c. näillä nollakeleillä lämpötilan muutos 21 astetta, siis 130x4,19x21 kj/h,11440 kJ/h, 274560kJ/vrk(275 MJ) . Kevyen polttoöljyn tehollinen lämpöarvo noin 40 MJ/kg. Polttoöljyä siis kuluisi kuutisen litraa vuorokaudessa ilmanvaihdon takia näillä nollakeleillä(suositusten mukaisen ilmanvaihdon takia). Tyydyn tuohon "laskemaasi 6/3,5" kulutukseen joka on alle 2 litraa. Noh, en lämmitä pelkästään öljyllä, puulla myös ja ilmalämpöpumpulla......
Tottahan tuo on, että ilmanvaihto vie energiaa. Joskus tosin hämmästelen sitä mikä on ihmisille paljon ja mikä vähän.
Torppasi on niin pieni, että suurempikin kuin kerran kahdessa tunnissa olisi suositeltavaa.
Mutta toisaalta energiaahan tuossa palaa. Ilmanvaihtosi maksaisi öljyllä n. vitosen vuorokaudessa ja ILP:llä n. 1,5 juuroa vuorokaudessa. Nyt sinulla kuluu ILP.llä vain 0,5 juuroa, eli säästät euron päivässä. Monille tämä euro päivässä puhtaasta ilmasta on vähän, toisille paljon.
Itse ei onneksi tarvitse kyseisen ongelman kanssa pähkäillä.
Aivan näin vinkkinä, että ei tuota ilmaa vaihdeta kosteuden vuoksi, vaan ilmanpuhtauden. Jos kosteus olisi se ainoa syy, niin mainitsemasi kuivaaja tekisi homman paljon energiaystävällisemmin. Toisaalta voithan aina tuosta nykyisestäkin ilmanvaihtoa pienentää.
tiedäthän että nämä jutut ovat periaatteellisia, tai sitten se vaan riippuu mistä roikkuu. Asumiskustannukset ovat hyvä esimerkki näistä, jotkut pihtaavat sitä euroa niissä mutta samalla vetävät pari askia röökiä päivässä. Meilläkin eräässä tuttavaperheessä molemmat aikuiset polttavat, menee helposti 4 tonnia vuodessa rahaa ja sitten kiroilevat lämmityskustannuksia jotka eivät todellisuudessa ole puoltakaan tuosta tupakkamenosta.
Itsellä ei olisi tietenkään tuosta eurosta parista kiinni vaikken mikään varakas olekaan, mutta mutta..... niin ja tosiaankin haluan vain vähentää hiukan kosteutta. Torppamme on tosiaankin vain torppa, mutta kahdelle ihmiselle riittävän iso.
> 100 kuutiota tunnissa, 130 kiloa tunnissa.
Sisäilman tiheys on noin 1,2 kg/m²
> ilman ominaislämpökapasiteetti 4,19 kJ/kg c
On kylläkin veden ominaislämpökapasiteetti.
lasit puuttui nenältä, noh jaa neljällä niin pääset lähemmäksi totuutta, tämä oli pieni virhe minulle, mutta suuri....kenelle, armstrongilleko?. Tuo ilman tiheys lasketaan 1,3ksi olipa se sisällä tai ulkona.
tuolle nimim "aivan terve" mainitsi minulle (väärän laskelmani perusteella) ilmanvaihtamisen kerran kahdessa tunnissa maksavan noin euron vuorokaudessa. Todellisuudessa siis maksaisi sen neljäsosan, elikkä 25 centtiä!!!
Tästä herääkin kysymys, mitä järkeä on lämmön talteenotolla kun tuosta 25 centistä saisi maksimissaan sen 90% elikkä 22,5 centtiä, joka on yhden vaivaisen tupakan hinta esim! Täytyy siis olla melkoinen lukaaali ennen kuin kannattaa asentaa tuo lto????
> Todellisuudessa siis maksaisi sen neljäsosan, elikkä 25 centtiä!!!
> Tästä herääkin kysymys, mitä järkeä on lämmön talteenotolla kun tuosta 25 centistä
> saisi maksimissaan sen 90% elikkä 22,5 centtiä, joka on yhden vaivaisen tupakan hinta
> esim! Täytyy siis olla melkoinen lukaaali ennen kuin kannattaa asentaa tuo lto????
Nyt alkaa olla laskelmat oikealla hehtaarilla - ja johtopäätökset kanssa. Ihan raa'asti pelkkiä kustannuksia ja säästöjä laskettaessa ei LTOssä ole mitään järkeä, vaikka sitä kovasti tykätäänkin myydä nimenomaan energiansäästöllä!
Mutta kolikossa on toinenkin puoli ... ne systeemit, missä lämmöntalteenottoa ei ole, esim. karmirakoventtiilit tai ihan vaan perinteinen "korvausilma lattialista raosta" tuppaavat aiheuttamaan vetohaittaa. Eli se LTO onkin mukavuusvaruste ja jokaisen pitää sitten itse miettiä, paljonko on vedottomuudesta & tuloilman paremmasta suodatuksesta (painovoimaiseen ilmanvaihtoon ei saa kunnollisia suodattimia) valmis maksamaan.
Käytännössä LTO ei säästä lainkaan energiankuluissa, koska niissä taloissa, joissa lämmöntalteenottoa ei ole, tingitään aina ilmanvaihdosta kylmillä säillä just niiden vetohaittojen vuoksi. Eli homma meneekin oikeasti niin päin, että LTO-systeemi on kalliimpi hankkia ja sen kanssa kuluu talteenotosta huolimatta yhtä paljon energiaa kuin ilma, mutta vetohaitat ovat pienempiä ja/tai ilmanlaatu parempi, koska ilmanvaihtuvuus on 2x sen mitä muissa taloissa. Aikamoinen etu on myös se, että makuuhuoneissa ilma vaihtuu myös silloin, kun oven pitää kiinni.... ja niille oven aukipitämisen autuudesta selittäville voi aina heittää kysymyksen, että miksi se ovi edes pitää olla olemassa, jos sitä ei ikinä tarvita?
selvisipä tuokin asia, on tästä netistä paljon hyötyä. Itseasiassa en ole aiemmin pohtinut koko asiaa, koska ei ole ollut aikomustakaan vanhaan, 70-luvulla rakennettuun taloomme koneellista ilmanvaihtoa laittaa. Olin vahvasti siinä USKOSSA että lto laitetaan nimenomaan energian säästön/kukkaron takia....niin ne faktat vaan selviävät tällaiselle yli 5kymppisellekin.
Niin ja iästä huolimatta silloin tällöin meillä on tarvetta sulkea se makkarin ovi!
Ilmanvaihdolla tosiaankin parannetaan asuinmukavuutta. Varsinkin vanhaan taloon LTO:n asentamissa ei taloudellisessa mielessä ole kannattavaaa.
Uudessa talossa LTO kannattaa asentaa, tai oikeasti jo pakkokin.
Veto on epämiellyttävän tuntuista ja ymmärrän, että tämän takia ilmanvaihdosta tingitaan, mutta kustannusmielessä en. Kovassa vain on energiakriisien ajoilta oleva käsitys tuuletuksen energiantuhlauksesta.
ja kuinka kauan?
Esim. hengitysliitto Heli suosittelee kesäaikaan RH 40...60% ja talveksi 20...40%.
Talviajan 60% kosteus on melkoinen riski rakenteille. Kosteus voi kondensoitua väärään kohtaan seinässä ja yläpohjassa ja aiheuttaa aikaa myöten kosteusongelmia.
Ilmanvaihtoa on syytä tehostaa tai käyttää kuivainta. Heti.
Perinteinen kosteussuluton hirsirakenne saattaisi kestää noin korkeita ilmankosteuksia.
nyt tuuletellut taloa kun tuo kustannuspuoli "selvisi" tässä keskustelujen aikana, siis lämmön harakoille antaminen onkin kohtuullisen edullista, joten luonnon ystävänä ilahduin tästä kovasti.
Rakenteista minä olenkin hiukan ollut huolestunut, en hengitysilman laadusta, toistaiseksi talo on kunnossa, yläpohjassa on läpivientien kohdalla pientä haittaa, 70-luvulla kun on vaan puhkaistu reilu reikä höyrysulkuun, huomasin tämän kun uusin keväällä ilmanvaihtoputken (painovoimaisen).
Asun lounais suomessa ja talvet ovat olleet jo kauan pelkkää vesisadetta, kuten kesätkin välillä. Talvea , siis pakkasta, on ehkä viikko pari tammi-helmikuussa, joten talon kuivattelu ja kuivana pitäminen on hankalaa näillä alueilla. Luin tuossa taannoin, kirjoittajaa en muista mutta asiantuntija kuitenkin, artikkelinsa jossa hän oli sitä mieltä ettei eteläSuomen rannikoalueille enää kannattaisi puutaloja rakentaa ollenkaan, eivät kestä nykyisiä täällä olevia sääolosuhteita, siis jatkuvaa märkää. Tulevaisuudessa tilanne vaan pahenee kasvihuoneilmiöstä johtuen?!
Vielä tuosta kosteudesta, miten ihmeessä tuon kesäajan kosteuden saa pysymään alle tuon 60%n, kun ulkona on koko ajan enemmän ja lämmitystarvetta ei ole?
pääosin alle 50% koko kesän, yllättävää mutta totta.
Meillä on saunan pesuhuoneessa ja yk kylppärissä kosteusmittarit (vallox), jotka asetellaan kesäksi 50...55% arvoon. Eivät ne tehosta koneellista ilmanvaihtoa kuin suihkua käytettäessä ja saunapäivinä. No ehkä joskus sangen harvoin ihan ulkoilman kosteuden takia. Talviaikainen RH-asetus on 40...45%.
Ja talo sijaitsee Kotkan seutuvilla.
Toinen tärkeä ilmanvaihdon kriteeri on hiilidioksidipitoisuus. Esim. makkarin hiilidioksidi pysyy kurissa (alle 1500 ppm), kun raitisilmamäärä on 5 litraa per nenä. Suositeltava määrä on 5 L/sierain...
Ilmanvaihto ½xh täyttää normaalisti tuon vaatimuksen.
mitä halutaan, muistelen Eero Mäntyrannan kotona pienen pirtin tuvassa nukkuneen 12 henkilöä ilman erityistä ilmanvaihtoa mitä nyt uunin kautta ulos ja nurkista sisään, vastasi nykyajan alppimajaa jota hiihtäjät käyttävät. Eerolla olikin erittäin korkea hemoglobiini.....olennaista lienee että ihminen nukkuu hyvin ja on tyytyväinen olotilaansa, suosituksista huolimatta, eikö niin.
Meni yksi artikkeli tuonne ylös väärällä nimimerkillä, eli "ei kuiva" ja otsikollä "Näin on".
Tämä on sinänsä mielenkiintoista. Muistan aina kun kototalossani oli/on painovoimainen ilmaanvaihto ja lapsena mökillä sitten aina nukkui hyvin. Vasta myöhemmin tajusin, että hyvä nukkuminen johtui siitä, että vanhempieni talossa ei ilma kiertänyt.
Voidaanhan aina uskotella säästämisen nimissä jotain. Takan pellitkin kannattaa sulkea, vaikka on pieni liekki vielä pesässä. Nukkuu sitten paremmin.
Ihminen on varsin sitkeä eläin ja elää missä vain. Eipä se henkeä vie vaikka tuo ilma ei määräyksien mukaan kierräkkään.
Yksi mielipide on, että viileässä nukkuu paremmin. Käytännössä pidetään ikkunaa auki keväällä ja syksyllä. Ettei vain olisi kuitenkin ollut niin, että sen paremman nukkumisen aiheutti kuitenkin raikas ilma?
Vanhemmilleni sain aikoinani laskemalla ja perustelemalla perille, että ilmaa kannattaa vaihtaa. Jo pitkän aikaa he ovat esim. pitäneet takan peltiä auki (takkaa ei ole poltettu viimeiseen 30 vuoteen). Suihkuhuoneen ja vessojen ilmanvaihtoräppänät täysin auki, kun ennen olivat n. 1/2 senttiä raollaan. Ikkunoista on poistettu pala tiivistettä ulkoikkunoiden alaosasta ja sisäikkunoiden yläosista. Jne.
"olennaista lienee että ihminen nukkuu hyvin ja on tyytyväinen olotilaansa, suosituksista huolimatta, eikö niin. "
Ja kun ihminen ei tiedä paremmasta, niin sitä ei kannata myöskään kertoa hänelle, koska hän ei sen jälkeen enään ole tytyväinen. Eikö niin.
PS Kokeile nukkua ikkuna raollaan muutama yö. Mieti onko eroa, vai ei. Avonaisen ikkunana kautta voi tulla häiritseviä ääniä, mutta muuten kokeile ja vertaa oletko virkeämpi aamulla. Jos eroa ei ole, niin eipä kai tuolla sitten ole niin väliäkään.
asia lienee niin että viileässä nukahtaa paremmin, unen tuleminen edellyttää tai siihen sisältyy pieni ruumiin lämmön lasku.Luulen että tästä syystä viileässä uni tulee todella hyvin, mutta pian herää kun on kylmä (ruumiin lämmön laskusta johtuva?). Tässä asiassa siis vielä tehtävää ilmastoinnin suunnittelijoille?! Anturit mittaamaan unen tilaa ja lämpötilan säätö sen mukaan.
Kyllä mekin ikkuna auki nukutaan kesäisin, lisäksi olen laittanut kaksi korvausilmaventtiiliä seinän läpi, saunassa puukiuas jonka luukku jätetään auki tuulettumisen vuoksi, pesuhuoneen puolelle laiton pienen kanavapuhaltimen puhaltamaan seinäventtiilin läpi, kesäisin pyörii välillä yötä päivää....vessasta on painovoimainen poisto, toimii nykyään hyvin myös kesäisin johtuen jatkuvista tuulista. Ei mekään sentään ihan hapettomissa tiloissa nukuta.
Koneellinen ilmastointi on tietysti uudisrakennuksissa paras, sehän on selvä.
> Toinen tärkeä ilmanvaihdon kriteeri on hiilidioksidipitoisuus. Esim. makkarin hiilidioksidi pysyy kurissa (alle 1500 ppm),
Nykyisten ohjeiden (D2) mukaan minimi-ilmavirta pitää kylläkin olla 6 l/s nuppia kohti ja CO2 -maksimipitoisuus on 1200 ppm, mikä toteutuukin juuri ja juuri em. 6 l/s ilmavirralla, kun puhutaan nukkuvasta ihmisestä. Valveilla oleva tarviikin sitten litran, kaksi, enemmän ...siis minimitasosta puhuttaessa. Onhan jo 1000 ppm pitoisuuskin varsin tunkkainen...
Kunnollisesta ilmanvaihdosta voidaankin siis puhua vasta 8-15 l/s per nuppi -ilmamäärillä.
> Ilmanvaihto ½xh täyttää normaalisti tuon vaatimuksen.
Ei välttämättä. Esim. 40 m² kaksiossa koko asunnon tuloilmavirta olisi 0,5 1/h -mitoituksella vain 14 l/s ... eli OK, jos kaikki tulo/korvausilma johdettaisiin 2 hlö makuuhuoneeseen, mutta näinhän se ei yleensä mene, vaan tavanomaisessa tapauksessa suurin osa ilmasta tulee ihan muualle, olohuoneeseen (parvekkeen oven välistä), eteiseen postiluukusta tms.
Ja vielä hullummaksi menee tietysti silloin, kun sitä makuuhuoneenkin ilmanvaihtoa yritetään mitoittaa 0,5:n mukaan. 2,6 m x 14 m² = 36 m³ huoneeseen riittäisi tällä perusteella 5 l/s eli 2,5 l/s nuppia kohti...
...toki tällaiset ilmamäärät ovat todellisuutta valtaosassa rakennuskantaamme, mutta ongelmahan korjataan yleensä pitämällä ovi auki. Sitä vain en tajua, miten jotkut uudisrakentajatkin vannovat tuon ovien aukipitämisen varaan. Miksi edes laittaa ovia, jos edelleen pitää rakentaa niin vammaisia systeemejä, ettei niitä ole varaa sulkea? Voisi säästää senkin rahan...