ymmärretään väärin, että he ajattelisivat sekarotuisten koirien olevan alempiarvoisia ja jopa vihaisivat niitä. Luulen että suurin osa heistä ajattelee kuten minä: Eli, koira on itse yhtä arvokas oli siinä yhtä rotua tai kymmentä, mutta paikka jossa ne kasvatetaan ja kasvatuksen motiivit ovat erilaisia. Sekä puhdasrotuiset että sekarotuiset sairastavat, mutta rotukoirilla (vastuuntuntoiset) kasvattajat pyrkivät vähentämään sairauksia tutkimalla pentueen vanhemmat ennen pennutusta. Jos sekarotuisilla tehdään sama, tarkastetaan terveys ettei tule yllättäen sairauksia on sekarotuiset varmasti melkein kaikkien mielestä ok. Jos taas rotu-tai sekarotuisia koiria teetetään ilman terveystarkastuksia, se ei ole hyväksyttävää. Valitettavasti juuri sekarotuisilla usein puuttuu terveystarkastukset ja niitä usein pentutehtaillaan koska niitä voi teettää kuinka paljon vaan eikä kukaan tiedä kun niistä ei ole rekisteriä.
Olen huomannut että monet jotka sanovat että kannattaa hankkia
paperillinen koira,
31563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
on yhtä hyvä kuin rotukoira mutta ihminen joka sen pennun on teettänyt on se jota arvostellaan. Välinpitämätön rotukoirien kasvattaja on sama kuin pentutehtailija, ja sekarotuisia vastuuntuntoisesti teettävä on kuin vastuullinen rotukoirien kasvattaja. Eli toivottavasti ymmärsitte pointin, en usko että kukaan joka pitää rotukoirista inhoaisi sekarotuisia:D jotkut ehkä haluavat hienostella mutta suurin osa varmaan pitää vain koirista:)
Jos ensimmäinen kirjoittaja voisi vastata. Miten olet kartoittanut epäilyksesi, että sekarotuisia ei terveystarkasteta?
Minulla on ajatuksena, että kun lemmikin on itselleen ostanut, se on omistajilleen tosi tärkeä perheen jäsen.
Jos on aihetta, lääkäriin viedään.Yleensä ne ovat terveempiä kun ei ole rasitteena rotukohtaiset sairaudet, sisäsiittoisuus aiheuttaa ongelmia, kasvatetaan vastuuntuntoisesti sairaita rotuja aina vaan, vaikka se tiedetään.
Niillä paperikoirilla on lääkärissä käyntejä enemmän kuin sekarotuisella.
Syy miksi sekaiset koirat hoidetaan hyvin on se, että nämä ihmiset ostavat tarkoituksella vaan sekarotuisen.
Kun hyvän löytää, saa se varmasti kaiken ja vähän päälle.
Miten kasvattajat muka pyrkivät vähentämään sairauksia rotukoirilla, kun osa roduista on sairas rotu ja siinä ei auta vaikka kuinka tutkailisi vanhempia.
Molemmilla oli todella hyvät kirjoitukset.
mietteeni. Meillä talossa asuu paperillisia koiria ja nyt kesällä taloon muuttanut sekarotuinen koira (jonka lapseni osti itselleen ihan omatieenaamillaan rahoilla). Tämä pieni sekarotuinen on ainakin meidän talossa ihan samanarvoinen kuin nuo paperilliset koiratkit ja sitä hoidetaan ihan samalla arvolla kuin noita paperillisia. Tämä sekarotuinen on hankittu "vahinkopentueesta". "Kasvattaja" kelpo ihminen ja hoitanut asiansa mallikelpoisesti alusta loppuun asti... pennuista otti hintaa sen verran, että sai omat kulunsa pois.
Ehkä pointti on siinä, että jotkut tekevät noita pentuja ihan vain rahan takia, eikä siinä ole mitään eroa, että onko ne paperillisia, paperittomia, rotukoiria tai sekarotuisia. Silloin kun pentujen tekemisessä ei ole mitään inhimillistä tulee pennuista kauppatavaraa, joka unohdetaan kun rahat on kourassa ja perävalot ei näy.
Jokaisen, joka pentuja tekee tai vahinkoja tulee, tulisi kuitenkin tehdä asiaa terveen järjen kera ja vastuunsa kantaen. Silloin epäpura ehkä ainakin lievenisi näiden asioiden suhteen.
Totuus on kuitenkin se, että myös niille sekarotuisille löytyy omistajia tästä maailmasta =O) Kuten esimerkiksi lapseni, joka on kouluttanut sekarotuisensa varsin mallikelpoiseksi koiraksi ;O)
en ole aloittaja mutta vasan silti :)
tässä ensin vähän lukemista. Ei ole paljon tekstiä, hyvin jaksat lukea..
http://fi.wikipedia.org/wiki/PEVISA
Elikkä jos haluaa rekkauttaa tulevan pentueen niin JOUTUU suorittaa pentueen vanhemmille tietyt terveys tutkimukset ennen kuin narttu astutetaan. Esimerkiksi saksanpaimenkoira kuuluu lonkkien ja kyynernivelien osalta kennelliiton PEVISA-ohjelmaan, nämä joudutaan siis kuvauttamaan ja viralliset tiedot lähetetään kennelliittoon. Myös Labradorinnoutajilla kuuluu olla virallinen lonkka- ja kyynärnivellausunto sekä vielä silmätarkastuslausunto. HUOM! nämä viat ja sairaudet eivät välttämättä näy ulospäin. Koiralla voi olla todella huonot lonkat, eikä koiran omistajan tarvitse huomata yhtään mitään.
Sekarotuisilta ei vaadita mitään terveystarkastuksia, siksi moni omistaja niistä luistaakin ja vievät koiransa kuvauttavaksi vain jos alkavat oireilemaan. Kun sitten risteytetään kaksi sairasta koiraa (vaikka sakemanni ja labbis joilla on samanlaisia perinnöllisiä sairauksia) niin todella suurella todennäköisyydellä jälkeläisetkin ovat sairaita.
pentujen terveys riippuu pitkälti pentujen vanhempien terveydestä. Mistä voit tietää että koirallasi ei ole lonkkavikaa jos et ole sitä tutkinut? Jokainen joka suunnittelee koiralleen pentuja pitäisi käydä tutkituttamassa koiransa perinnöllisten sairauksien varalta. Jos tietää että omassa koirassa on labukkaa ja sakemannia ja haluaa teettää tällä koiralla pennut, tulisi mielestäni tämän koiran lonkat ja nivelet kuvauttaa. Samoin sitten isäehdokaskin pitää tarkastuttaa. Ja sairailla koirilla ei sitten pidä teettää pentuja.
Sekarotuiset viedään eläinlääkäriin vasta siinä vaiheessa kun näkyviä oireita ilmaantuu. Esim. silmäpeilausta ei suoriteta ennenkuin koira on jo mahdollisesti sokeutunut, ja sillä on jo voitu teettää pennut, mitkä ovat saaneet silmäsairauden perintönä. Ystävälläni on rotweiler-labbis-kultainennoutaja -sekoitus, joka joutui kyynärleikkaukseen alle kahden vuoden iässä. Eläinlääkäri diagnosoi perinnöllisen nivelrikon. Tämän koiran kärsimykset olisi voitu välttää käyttämällä vanhemmat röntgenissä ennen astutusta, mutta "eihän niitä tarvi, kun sekarotuiset on aina terveitä!!!"
Miksi sitten Pevisaan kuuluu vain murto-osa roduista? Suurin osa ei siihen kuulu ja täten suurimmalta osalta roduista ei vaadita yhtään mitään tutkimuksia. Unohdit tuon asian joko tarkoituksella tai sitten et sitä tiennyt. Lisäksi hyvin harvalle rodulle tehdään kattavia tutkimuksia. Silmien ja polvien tutkiminen ei kerro lonkkien kunnosta mitään.
Pevisaan kuuluu tällä hetkellä noin 120 rotua, joihin kuuluu määrällisesti enemmistö Suomen koirayksilöistä. Pevisassa on kerrottu vain pakolliset tutkimukset, mutta vastuulliset rotukoirakasvattajat tutkituvat yleensä enemmän kuin vaaditaan, jonka voi koiranetistä nähdä.
Kerrotko paljonko koirayksilöitä pevisaan kuuluvissa roduissa on verrattuna niihin, jotka siihen eivät kuulu?
Tuohon sanontaan "vastuulliset rotukoirankasvattajat" on helppo paeta kun ei oikein ole mitään sanottavaa.
Niin.. Pevisaan kuuluu ~1/3 FCI:n hyväksymistä roduista, 2/3 rouduista ei siis vaadita mitään tutkimuksia. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä että sekarotuisilta ei vaadita mitään. Miltään sekoitukselta ei vaadita yhtään mitään terveystutkimuksia, kukaan ei valvo kasvatusta. Sekarotuisen kasvattaja (jos edes hän) on ainoa joka tietää koiransa terveyden tilan.
Monen rotuyhdistyksen sivulla kehoitetaan tarkistuttamaan koira tiettyjen sairauksien ja vikojen varalta vaikka rotu ei kuulusikaan pevisaan. Se on sitten omistajasta kiinni noudattaako ohjeita vai ei. Aivan samoin kuin sekarotuisten kasvattajien kohdalla.
kasvattajaa joka rekkaa koiransa kennelliittoon on helpompi valvoa, kuin sekarotuisia kasvattavaa kasvattajaa..
Helppohan se on sekarotuisiakin sanoa "terveiksi" kun ei ole mitään konkreettisia tilastoja mihin viitata.
Pevisalla on saatu kitkettyä perinnöllisiä sairauksia varsin kiitettävästi. Otetaan esimerkiksi aiemmin viestiketjussa mainittu saksanpaimenkoira. Vielä 90-luvun puolivälissä kyseisen rodun kuvatuista yksilöistä 85% oli lonkkavikaisia, siis B tai sitä huonommilla lonkilla. Vuonna 2008 luku oli enää 55%. Eli tällä hetkellä jo puolet saksanpaimenkoirista on täysin tervelonkkaisia, siis A-lonkkaisia. Täytyy muistaa, että C tai D lonkkainenkaan ei vielä välttämättä oireile, eli siis on "sekarotuisten mittapuun" mukaan terve. Sekarotuisiltahan lonkkia ei perinteisesti kuvata, ennenkuin jalat pettävät alta. Saksanpaimenkoirista tällaisia koiria, eli D tai huonommilla lonkilla, oli enää 9%, eli alle joka kymmenes.
Itselleni on koiraa valitessa äärimmäisen tärkeää, että vanhemmilta löytyy kattavat ja luotettavat terveystarkastustulokset, sekä hyväksytty luonnetestitulos tai tuloksia sellaisesta harrastuksesta jota aion itse koirani kanssa alkaa harrastamaan. Näillä kriteereillä olen löytänyt itselleni vuosien saatossa useita terveitä ja hyväpäisia rotukoiria. Niin kauan kuin sekarotuisille ei tehdä yhtä kattavia tutkimuksia ennen jalostuskäyttöä, aion pysytettlä rotukoirissa. Ystäväpiirissä on ilmennyt liian monta yllätystä sekarotuisten pentujen kasvaessa vanhemmiksi.
Tyypillisen rotukoiraintoilijan tapaan etsit tilastoista itsellesi mahdollisimman sopivat kohdat. Lue tuolta tilastoja vähän tarkemmin ja pyri käsittelemään asioita puolueettomasti.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveystilastot.aspx?R=166
Vaikeaa näyttää olevan vastaaminen esitettyyn kysymykseen.
Kyllä, samat faktatiedot löytyy myös koiranetistä. Nyt haluaisin puolestaan nähdä faktoja sekarotuisten ylivoimaisesta terveydestä.
Vuonna 2008 Suomessa rekisteröitiin 53 000 koiraa. Pevisaan kuuluvia koiria tässä joukossa on reilu 29 000, eli enemmistö.
Miksi minun pitäisi sellaisia esittää? Puutuin vain tarkoitushakuiseen ja vääristelevään tapaasi tulkita tilastojen kertomaa.
Tilastoja saa jokainen tulkita haluamallaan tavalla, tieto on vapaasti jokaisen käytössä. Ja sitäpaitsi en pyytänyt sinulta nimimerkki ... mitään, kirjoitin passiivissa.
Edelleenkin haluaisin nähdä oikeaa tutkimustietoa sekarotuisten terveydestä, jos jollakulla sellaista on tarjolla, tai jos joku tietää henkilön joka on tehnyt tutkimusta asiasta, tieto julkiseksi, kiitos.
Tämä nimimerkki Sulttinan eilen lisäämä tieto lämmittää mieltä: "Vuonna 2008 Suomessa rekisteröitiin 53 000 koiraa. Pevisaan kuuluvia koiria tässä joukossa on reilu 29 000, eli enemmistö." Odotan mielenkiinnolla, miten tämäkin tieto voisi olla "vääristeltyä".
hyvää tekstiä sinulta joka puhuit pevisasta ja sekoitusroduista ja niiden piilevistä sairuksista.
itse olen samaa mieltä.
olen huomannut että nykyään seropit on usein kahden eri rodun risteytyksiä eikä enään vanhan ajan puhtaita sekarotuisia joissa ei ollut tiedossa enään mitään rotua. Nämä olivat todennäköisesti niitä "terveitä" sekarotuisia eikä nykyajan seropeja joilla voi olla tosiaan huonot perimät.
Olisi hienoa että näillekin tulisi kattojärjestö joka katsoisi perään mikäli seropissa on pevisaan kuuluvia rotuja sekä tiedottaisi emon ruokinnasta rokotuksista madotuksista etc sekä rekisteröisi x-rekisteriin seropit jotta tiedettäisiin tehdäänkö koiralla liian usein pentuja varsinkin esim.tiedän kääpiökoirasekoituksia joita pennutetaan tiuhaan hyvän rahan toivossa ja sakemannisekoituksen jota ei tutkittu lonkkien vuoksi saati annettu lisäkalkkia raskauden aikana ..jne. Laiminlyöntejä tuntuu olevan paljon.
Poikani osti isolla rahalla Suomalaisesta kennelistä rekisteröidyn koiran.Vanhemmat tutkittu ja kaikki piti olla kunnossa. Koiralla olikin epilepsia ja alkoi saada kohtauksia alle vuoden ikäisenä. Lääkärikuluja on mennyt jo enemmän kuin koira maksoi. Kennelin omistajan kunniaksi sanottava,että palautti osan hinnasta takaisin. Piti olla vielä pentujen teko oikeus kennelin omistajalla koiraan,entä jos sairaus olisi havaittu vasta astuttamisen jälkeen? Pojallani on samaa rotua oleva vanhempi koira,eri kennelistä, täysin terve.
Itselläni on sekarotuinen koira joka on täysin terve, ihana luonteeltaan ja on myös rotukoiria.
Sanoisin, että suo siellä vetelä täällä.
Pentutehtailu ei ole hyväksyttävää, mutta sekarotuiset vahinkopennut voivat olla aivan terveitä ja ihania perheenjäseniä niille jotka niitä haluavat.
Koskaan ei tiedä mitä saa!
Sekarotuistani on käytetty lääkärin tarkastuksissa samoin kuin rotukoiriani, on piikit ja muut hoidettu aivan samalla tavoin.
Sekarotuisten koirien omistajat eivät ole sen holtittomampia omistajia kuin rotukoiran omistajatkaan(paitsi ne jotka ovat sitä molemmissa ryhmissä)Sitäpaitsi niin meidän kissakin joka on
ihan sekarotuinen maatiaiskissa ja lääkärissä tarkistetaan ja piikit saanut.
En yhtään epäile, etteikö sekarotuisia käytetä eläinlääkärissä. Tämän keskustelun pointti on, että jalostukseen käytettäville yksilöille ei tehdä tutkimuksia mahdollisten piilevien sairauksien osalta. Nämä tutkimukset käsittää mm. koko luuston kuvauksen röntgenillä, silmäpeilauksen ym. Eihän läheskään kaikkia rotukoiriakaan kuvauteta, mutta ainakin ne tutkitaan, joita käytetään jalostukseen. Sekarotuisia harvoin tutkitaan, vaikka niillä teetettäisiin pentuja.
Meidän koiran kasvattaja kustantaa jokaiselle pennunostajalle terveystutkimukset tietyn ikäisenä, jotta hän saa itse tietoa jalostuksestaan. Eli siis koirallemme on tehty terveystutkimukset, vaikka sitä ei edes aiota käyttää jalostukseen.
Mielestäni sitä, että eläinlääkäri tarkistaa koiran hampaat ja kivekset ennen rokotusta, ei voi sanoa terveystutkimukseksi. Ei se kerro, onko koiralla vaikkapa alkava silmäsairaus.
Koiralla, kuten ihmiselläkään, epilepsia ei ole aina perinnöllistä. Jos koiran suvussa ei esiinny epilepsiaa, se ei luultavasti ole perinnöllistä, ja silloin on turha moittia kasvattajaa. Jos kyseessä oli vielä sijoituskoira, en voi uskoa että kasvattaja olisi voinut edes epäillä sairautta.
Se tahtoo olla tuurista kiinni minkälaisen seka- tai rotukoirayksilön saa. Sekarotuisetkaan eivät ole automaattisesti terveitä, sekarotuinen on aina esi-isiensä rotujen summa. Pahimmassa tapauksessa sekarotuisella on monen eri rodun perinnölliset sairaudet.
Voihan tosiaan tilastoista etsiä omaa mielikuvaansa tukevia yksityiskohtia, jos ei ole aikomustakaan pyrkiä asialliseen keskusteluun.
Miksi nimimerkki Sutinan kertoma lämmittää mieltäsi? Odotan mielenkiinnolla vastaustasi.
Me hankimme juuri tallinnasta koiranpennun jonka emoa tai isää emme nähneet, ei aavistustakaan mitä rotuja koirassa on, mutta ainakin 4 eri rotua. Koira ostettiin naiselta joka kiertelee maaseutua etsien pentuja joita myydä, täysin vastuuton paska ihminen siis? Itse näen että nainen tekee todella hyvää työtä koirien hyväksi. Pentueet jotka muutoin menisivät säkissä jorpakkoon nainen ostaa/ottaa itselleen, käyttää kaikki pennut eläinlääkärissä ja hankkii heille EU passit, rokottaa ja hoitaa pari viikkoa kotonaan perheenjäseninä ennen myyntiä suomeen, eikä vaadi samanlaisia naurettavia summia kuin kääpiöseropeista suomessa pyydetään.
Pentumme on todella ihana, sosiaalinen, kiltti, vilkas ja tervekin tuo on (ainakin toistaiseksi, mutta sehän ei kerro jos sairastuu myöhemmällä iällä) tällä hetkellä 6kk vanha. Aivan mahtava pentu saatiin vahinko pentueesta joka olisi muutoin mennyt jorpakkoon kun eläkemummo ei olisi jaksanut hoitaa.
Miksi ihmeessä olisimme ostaneet pentutehtailijata (eli kasvattajalta joka tekee pentuja vain rahan takia) kalliilla hinnalla vain sen takia että sen emolla ja isällä on "hieno" rotu joka on jalostettu niin pitkälle että suuri osa jälkeläisistä kärsii sairauksista jne. Se että vanhemmilla ei ole mitään tauteja ei muuten takaa ettäkö pennulla ei olisi, tiedoksi vain. Ja se että ostaa kasvattajalta pennun ei takaa mitään muuta kuin sen että pentu on rekisteröity, ja se takaa??? Ei mitään. Kyllä monet "kasvattajat" on itse niitä pentutehtailijoita jotka täällä sitten valittaa seropeista jne, kun itseltä lähtee tietysti ne naurettavat rahasummat pois kun kukaan ei ostakaan kalliita pentuja.
Todellakaan kaikki kasvattajat eivät ole rahanperään katsovia ihmisiä jotka sitten pitää pentuja ties millaisissa tiloissa, mutta osa valitettavasti on. Se että joku kutsuu itseään kasvattajaksi, tai se että pentu on rekisteröity ei takaa mitään. Se on vain keino huijata enemmän rahaa.
Mistä voit tietää, ettei koirasi ole pentutehtaalta, kun et ole nähnyt kasvatusoloja? Virossa tehtaillaan tällä hetkellä valtavasti pienikokoisia seropeja, kun ne ovat siellä muodissa ihan samalla lailla kuin Suomessakin.
Ei yksikään trokari toimi hyvää hyvyyttään eläinsuojelun nimissä. Ne hankkivat koirat sieltä mistä halvalla saa, ja myyvät sinne missä maksetaan hyvin, eli valitettavan usein rikkaille suomalaisille. Kauppa käy hyvin, kun kerrotaan keksitty tarina pennun surkeasta alkuperästä.
Suomen eläinsuojeluyhdistyksillä on koko ajan uutta kotia etsiviä seropeja, miksei siis tuettaisi Suomalaista eläinsuojelutyötä ja otettaisi koditon koira Suomesta? Minkä ihmeen takia on tullut muodiksi tuoda seropeja ulkomailta, ja tukea trokareiden toimintaa? En ymmärrä.
Moni kääpiökoiria tuovista haluaisi sen asuste-chihuahuan, mutta kun sellaista ei ole varaa ostaa, päädytään halpaan seropiin trokarilta ja päätöstä selitellään eläinsuojelullisilla syillä. Sädekehä päähän, kun ei kannateta Suomalaisia ahneita rotukoiratehtailijoita, joille syntyy vain sairaita pentuja!
Trokarille maksetaan pennuista hyvin ja kuitenkin päädytään halpaan seropiin. Kummin päin se lopulta menee?
Suomen eläinsuojeluyhdistyksillä ei juurikaan ole koiria tarjolla. Ainakaan pienikokoisia. Siksi niitä tuodaan ulkomailta.
500 euroa on virolaiselle trokarille iso raha, mutta suomalaisittain hinta on halpa.
Vai on 500€ maksava sekarotuinen mielestäsi halpa. No toki se riippuu sekoituksesta. Kääpiösekoitukseksi se voi olla melko edullinen. Käsittääkseni trokarit ovat melko usein suomalaisia, jotka hakevat koiria Virosta tai Venäjältä.
Nimimerkki "kettuuntunut" kertoo tuossa aiemmin ostaneensa kääpiöseropin tallinnalaiselta trokarilta. Siitä tässä keskustellaan. 500€ on käsittämättömän suuri hinta sekarotuisesta, enkä itse missään nimessä maksaisi tuollaista hintaa. No, seropin hankinta ei ole harkinnassakaan, aion pysytellä rotukoirissa.
Koiria sekarotuiset ovat siinä kuin rotukoiratkin. 500€ on varsin kohtuullinen hinta, jos sopiva koira kohdalle sattuu.
Suomalaiselta et saa kääpiöseropia alle 800e mikä on naurettava hinta mistä tahansa eläimestä, oli sitten rotukoira tai seropi. Joten luonnollista on että ihmiset ostavat sieltä mistä saa halvemmalla. Eli ei pitäisi valittaa niistä jotka myy halvalla vaan otetaan silmätikuksi nämä kennelit sun muuta jotka pyytää niin naurettavia hintoja rakeistaan ettei sellaista kukaan voi ostaa. Ja joo joo, kyllä koiran pitäminenkin maksaa, mutta on huomattavasti helpompaa laittaa koiraan 100e kuukaudessa kuin 800e kerralla (puhumattakaan rotukoiran 1500e).
Ja ihan samahan se on ostaako tallinnasta vaiko suomesta sen koiran pennun, en minä voi tietää jos menen pentua ostamaan, onko perhe oikeasti pennun oma perhe vai onko pentu tuotu vaikka tallinnasta suomeen ja myydään sitten sikahintaan tyhmille suomalaisille.
Sain paljon kuvia oman tallinnalaisen pentuni vanhemmista sekä kotoa mistä pentu oikeasti on. Enpä usko että ihminen joka hankkii koirat jostain pentufarmilta näkisi niin paljoa vaivaa yhden pentueen myymiseen että hankkii kuvia koirista jotka selkeästi ovat pentujen vanhempia etenkin kun pennut ovat eri-ikäisenä vahempiensa kanssa. Näissäkin asioissa voi käyttää järkeään. Se että joku myy pennun tallinnasta ei automaattisesti kerro että henkilö on paha pentutehtailija.
Jos ostan pennun suomesta ja näen vanhemmat, miten voin olla varma että pentu on juuri niistä vanhemmista? Seropeista kun ei aina voi tietää. Paljon kelvollisempi todistus minulle ovat valokuvat pitkin pennun elinkaarta omien vanhempiensa kanssa. Etenkin kun kuvat on otettu aina kivan näköisessä talossa taikka pihalla. Tuskin pentutehtailijat näkevät niin paljon vaivaa yhden pentueen vuoksi. Ja jos näkisivät sen huomaisi kyllä hinnassakin.
Ja niille jotka sanoitte että suomen eläinsuojeluyhdistyksestä saa koiria niin menkääpä ihan huvikseen etsimään niitä pelastuskoiria, nekin tulevat virosta ja pietarista kun ei niitä suomesta saa. Sitäpaitsi, jos eläinsuojeluyhdistyksellä sattuu olemaan koira maksaa sekin 300e. Maksan siis mielummin pennusta, jonka menneisyydestä tiedän millaisista oloista se tulee jne sen 200e enemmän, kuin jostain katukoirasta jonka aikaisemmista oloista en teidä yhtään mitään (tämä on siis vain oma mielipiteeni omasta tilanteestani, minusta katukoiran ottamisessa ei ole mitään väärää jos sellaisen haluaa!).