Mulla on hakkurin lähtövirta 2 A ja kelan induktanssi 40 uH. Ajattelin tiputtaa hakkurin toimintataajuutta kasvattamalla induktanssia yksinkertaisesti käämimällä sydämeen uuden pidemmän (enemmän kierroksia) käämin. Tarkka RLC-mittari 4-johtomittauksella löytyy eli voin mitata induktanssi (1 kHz:llä ja pienellä virralla).
Toimiiko tämä vai voiko kela kyllästyä? Jos kyllästyminen tapahtuu niin eikös hakkuritaajuus silloin jää isommaksi kuin mitä oli tavoite?
Kela on Partcon 40 uH 3 A -häiriönpoistokela. Onko tämän keltainen ferriitti ollenkaan sopiva hakkurikäyttöön?
Mulla on myös Partcon sinisiä ferriittejä. Pitäisikö tällaista käyttää ennemmin kuin tuota keltaista?
Toimiiko tämä vai voiko kela kyllästyä? Jos kyllästyminen tapahtuu niin eikös hakkuritaajuus silloin jää isommaksi kuin mitä oli tavoite?
Kela on Partcon 40 uH 3 A -häiriönpoistokela. Onko tämän keltainen ferriitti ollenkaan sopiva hakkurikäyttöön?
Mulla on myös Partcon sinisiä ferriittejä. Pitäisikö tällaista käyttää ennemmin kuin tuota keltaista?
Vastaukset 14
Vanhimmat
En tiedä, millainen hakkurikytkentä sulla on, mutta yleensä hakkuritaajuus tulee erillisestä ohjaimesta, eikä silloin hakkuritaajuus muutu tuota kelaa vaihtamalla. Ainoastaan itseoskilloivan (ns. sulkuoskillaattori)hakkurikytkennän taajuus muuttuu kelaa vaidettaessa.
on ohjainpiirinä eli vakiovirtaa syötellään. Speksitiedostosta näet miksi induktanssi vaikuttaa taajuuteen. Se Maximin Excel-laskuri toimii epäluotettavasti, paremmin saa laskettua speksin kaavalla.
Hakutoiminnolla täältä löytyy varmaan vanha viesti, kun kaveri taisteli muistaakseni saman piirin kanssa. Loppujen lopuksi selvisi, että kaveri oli valinnut vääräntyyppisen MOSFETin kytkentään. Eli suosituksia kannattaa noudattaa ja valita ominaisuuksiltaan mahdollisimman samanlainen fetti.
Häiriönpoistokuristin ei ehkä ole paras mahdollinen tuohon hommaan, vaan pitää valita ferriitti, mikä toimii vielä hyvin parin megahertsin taajuudella. En tiedä, tulisiko kelasta ilmasydämisenä liian isokokoinen?
Kyllä tuo toimii 47uH kuristimella, kun vain on muuten sopiva tuolle taajuudelle ja virralle. Ja kuten sanoin, oikeat speksit omaava fetti on tärkeä. Ei mitään ylitehoisia fettejä, missä gaten kapasitanssi on liian iso. Ja tuon kytkennän diodin on myös syytä olla oikeantyyppinen ja tarpeeksi nopea.
Yritä hakutoiminnolla etsiä se vanha viesti. En enää muista, mitä fettiä suosittelin ja se toimi sillä ihan hyvin.
Partco ei paljoa speksejä ilmoittele. Nää on näitä osta ja kokeile (ja osta uudelleen) -tyyppisiä juttuja.
Partcon 40 mikron (3A) keltaisessa häiriönsuodattimessa on 30 kierrosta.
Partcon vastaavan kokoiseen siniseen käämityt n. 40 kierrosta tuottaa 8,3 mH eli 830 mikroa (mitattuna pienellä virralla ja 1 kHz:n taajuudella).
Tietysti iso induktanssi laskee toimintataajuutta itsevärähtelevässä hakkurissa eli silloin tuo taajuusvaatimuskin muuttuu. Kuorma on melko vakio eli taajuus ei paljoa tästä heittele.
Kelan kyllästyminen on sitten ihan oma juttunsa. Tulkitsin tuon häiriösuodattimen siten, että 3 ampeeria ei vielä kyllästä sitä....
Fetti on ok.
http://www.epcos.com/web/generator/Web/Sections/ProductCatalog/Ferrites/Materials/PDF/PDF__N30
Pelittää alle puolen megahertsin alueella.
taisi tulla: "n. 40 kierrosta tuottaa 8,3 mH eli 830 mikroa"
8 300 µH lienee oikein.
Jos kerran ohjainpiiri kuumenee, se on merkki vääräntyyppisestä MOSFETistä kytkennässä. Eli luultavasti gate-kapasitanssi liian suuri. Laita sellainen, mitä valmistaja suosittelee tai mahdollisimman vastaava.
Ohjain voi olla jo rikkikin, jos se kuumenee liikaa. Eräs kaveri rikkoi monta ohjainta valitsemalla kytkentään täysin sopimattoman fetin...
http://www.stansontech.com/download/Trench MosFet/ST2306_v1.pdf
Tuollainen on Partcon valikoimassa. Kokeilen sitä, jos on heillä varastossa.
Luepa tuosta ketjusta, millä fetillä toimii:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6314021
Tällä ohjainpiiri toimii viileämpänä, mutta fetti käy tulikuumana. Tietenkään tehohäviön ei tarvitse olla kummoinenkaan, että tämän kokoinen komponentti kuumenee. Ei tuosta saa lämpöä pois kuin jalkojen kautta eli reippaasti tinaa.
Kelasta päätellen, kyseessä on step-down (buck) tai step-up -hakkuri. Topologian (toimintaperiaatteen) tietäminen on tärkeätä, jotta neuvot osuu kohdalleen.
Viestissäsi ei selviä kelan huippuvirta, 2 A:n lähtövirrasta päätellen se on todennäköisesti yli 3 A. Muita merkitseviä parametrejä ovat tulo- ja lähtöjännite sekä toimintataajuus. Koska en tunne niitä, on mahdotonta sanoa (laskea) onko kuristimesi sopiva ko. paikkaan. Vain mitoittamalla hakkurista saa toimivan.
Käytännön neuvona voin kertoa, että jos kuristin ja/tai tehokytkin kuumenee suuremalla kuormalla oletettua voimakkaammin, saattaa kyseessä olla kuristimen saturoituminen ts. kyllästyminen. Tapaukseesi liittyen, uskon, että sinun pitäisi induktanssin lisäämisen sijaan vähentää kierroksia. Tällöin induktanssi putoaa (kierrosten neliössä), mutta virrankantokyky kasvaa (kääntäen verrannollisesti kierroksiin). Esim. vähentämällä kierroksia 1/3-osan, induktanssiksi tulee noin 22 uH, virrankestoksi 4 A. Monessa hakkurissa kuristin on 5 - 30 uH, ja luulenpa, että sinunkin tapauksessa tuo voisi toimia jos ferriittisydämen energianvarauskyky on riittävä. Sen laskemiseen tarvittaisiin nuo puuttuvat parametrit.
Käyttämäsi ferriittimateriaalin toimimisesta en osaa sanoa, sitä pitäisi tutkia datoista tai testata.
Fetti vaikuttaa tehtävään pienitehoiselta, laita siihen 10 A tai suurempi "papu". Diodiksi laita nopeasti elpyvä, trr 50 ns tai parempi. Konkat low esr. Hakkuritaajuudeksi kannattaa laittaa 100 kHz.
Onnea rakenteluun!
Vaihdoin 0,1 ohmin vastuksen kahteen rinnankytkettyyn 0,22 ohmiseen (=0,11 ohmia). Virta siis tippui aivan pikkuisen, mutta enää mikään ei kuumene! Kestää tulojännitettä erittäin hyvin.
Jotain mätää oli tuossa 0,1 ohmisessa. Se oli Partcon myymää palamatonta mallia (koodi FRES). Liekö liikaa induktanssia joka notkui ja potki piirissä? Viisaammat valaiskoon...
Niin tosiaan, skooppi olisi kiva juttu.
Kytkentääsi en tiedä, mutta oletan että kyseessä on virranmittausvastus, joka määrää kelan läpi kulkevan hetkellisen maksimivirran. Käytännössä siis, suuremmalla vastusarvolla saadaan pienempi maksimikatkaisuvirta. Havaintosi (mikään ei kuumene enään) tukee arveluani, että 3A kuristin on lähellä saturaatiota, 0.11 ohm vastuksella hivenen sen alapuolella. Lisämällä kuormaa saturaatio tulee taas esiin.
Kuten sanoin, ota kierroksia kuristimesta pois, sillä saat virrankestoa lisää, ts. saturaatiopistettä siirettyä kauemmaksi. Se tietenkin tapahtuu induktanssin kustannuksella, mutta arvelen että sitä on varaa pienentää, se vaikuttaa hakkurin virtaramppiin ja lopulta toimintamoodiin (continous -> discontinous). Discontinous on helpompi saada stabiiliksi.
Skooppi on lähes välttämätön, mutta sinun tarvitsee tarkastella virtaa, eteenkin rampin lineaarisuutta virranmittausvastuksen yli. Siitä näkee kelan saturaation. Muut jännitemittaukset (pulssimuodot) ei juuri tässä asiassa avita.