admissibility-päätös

Koska asiantuntemukseni angloamerikkalaisesta oikeudesta on peräisin television opetusohjelmista, niin voin vain veikata, että admissibility-päätös tarkoittaa sitä, kun tuomari vastapuolen vastalauseen johdosta määrää, että jotain tiettyä seikkaa voi tai ei voi käyttää oikeudessa todisteena.

Mutta EU-oikeudessa tuo voi tarkoittaa sitten ihan jotain vallan muuta. En edes rupea arvailemaan.

M.P. kirjoitti:

Koska asiantuntemukseni angloamerikkalaisesta oikeudesta on peräisin television opetusohjelmista, niin voin vain veikata, että admissibility-päätös tarkoittaa sitä, kun tuomari vastapuolen vastalauseen johdosta määrää, että jotain tiettyä seikkaa voi tai ei voi käyttää oikeudessa todisteena.

Mutta EU-oikeudessa tuo voi tarkoittaa sitten ihan jotain vallan muuta. En edes rupea arvailemaan.

Kiitos vastauksista. Kyse nimenomaan eurooppalaisesta oikeudenkäytöstä. Hämäräksi siis jää, jos ei kenelläkään ole parempaa tietoa. Tuon linkkikirjoituksen lukemiseen ei ehkä taidot riitä, vaikka yrittää voin.

Tiedosta kiitollinen kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Kyse nimenomaan eurooppalaisesta oikeudenkäytöstä. Hämäräksi siis jää, jos ei kenelläkään ole parempaa tietoa. Tuon linkkikirjoituksen lukemiseen ei ehkä taidot riitä, vaikka yrittää voin.

tarkoittaa "tutkittavaksiotettavuus"päätöstä. Siis menettelyä, jossa asiat ikäänkuin esikarsitaan ja joukosta poistetaan täysin turhat, väärään paikkaan tehdyt jne. jutut.
Mahtaako olla enää edes käytössä EU:n tuomioistuimissa.

Tähän länsimaiseen oikeudenkäyttöön kun kuuluu kaiketi yleensä niinsanottu vapaa todistelu, eli tuomioistuin voi itsenäisesti päättää mitä kaikkea ottaa todistelussa huomioon.
Ja vastoin yleistä (amerikkalaista sarjoista peräisiolevaa) luuloa vastaan myöskin rikollisin keinoin hankittu todistusaineisto voi kelvata. Rikollinen hankintatapa sinällään ei meillä tee todistetta kelpaamattomaksi.
Erikseen sitten käsitellään se rikos, millä todiste on hankittu.

gtrgf kirjoitti:

tarkoittaa "tutkittavaksiotettavuus"päätöstä. Siis menettelyä, jossa asiat ikäänkuin esikarsitaan ja joukosta poistetaan täysin turhat, väärään paikkaan tehdyt jne. jutut.
Mahtaako olla enää edes käytössä EU:n tuomioistuimissa.

Tähän länsimaiseen oikeudenkäyttöön kun kuuluu kaiketi yleensä niinsanottu vapaa todistelu, eli tuomioistuin voi itsenäisesti päättää mitä kaikkea ottaa todistelussa huomioon.
Ja vastoin yleistä (amerikkalaista sarjoista peräisiolevaa) luuloa vastaan myöskin rikollisin keinoin hankittu todistusaineisto voi kelvata. Rikollinen hankintatapa sinällään ei meillä tee todistetta kelpaamattomaksi.
Erikseen sitten käsitellään se rikos, millä todiste on hankittu.

Kiitos vastauksesta. Näyttää olevan käytössä.

Tiedosta kiitollinen kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Näyttää olevan käytössä.

Lisään vielä, että käytössä on eräässä eurooppalaisessa instanssissa, jossa sitä on käytetty todella oudossa vaiheessa eli pitkän käsittelyn loppuvaiheessa.