– Olen varma siitä, että myös muualla Suomessa joudutaan Paras-hankkeen jälkeen siirtymään aikaisempaa järeämpiin rakenteellisiin uudistuksiin. En usko, että 20 000 asukkaan terveyspiirit voivat taltuttaa kustannuskehitystä samalla tavalla kuin täällä on tehty, Viirret arvioi.
Kainuun Sanomien pääkirjoitustoimittaja Raimo Viirret on seurannut hallintokokeilua sen syntysanoista lähtien.
Kokeilun huonon maineen syyt löytyvät hänen mukaansa organisaation sisältä. Henkilöstö on jätetty sivuun rakenteita muokatessa.
– On sama, mitä virkamiehet ja päättäjät ylätasolta sanovat, kun kainuulaiset arjessa kohtaavat aivan toisenlaisen todellisuuden lääkäreiden, hoitajien ja opettajien parissa. Onnistumisen takana on henkilöstö ja heidät on otettava mukaan prosessien kehittämiseen, päätoimittaja Viirret vaatii.
Lupauksia ei pidetty
Vuolijoen kunnallispolitiikassa aikaisemmin pitkään vaikuttanut Timo Krogerus on yksi näkyvimmistä hallintokokeilun kriitikoista. Edes väliraportin esittämä ajatus siitä, kuinka hallintokokeilu on pistänyt Kainuun kuntatalouden kuntoon, ei saa hyväksyntää.
–Taloudellinen säästö on perseestä revitty. Se lähtee olettamuksesta, ettei kunnissa olisi tehty mitään korjaavia liikkeitä, vaan kaikki olisi jatkunut ennallaan.
– Olisi niitä yhteistyökuvioita syntynyt ilman hallintokokeiluakin. Säästöistä suuri osa on syntynyt siitä, kun koko ajan on ollut 20 lääkärin virkaa täyttämättä, Kainuun sitoutumattomien listalta maakuntavaltuustoon valittu Krogerus latelee.
– Hallintokokeilun tarkoitus oli etsiä keinoja, joilla palvelut voitaisiin turvata asuinpaikasta riippumatta tilanteessa, jossa väki vähenee ja vanhenee. Toteutetut säästö ja leikkaustoimet ovat olleet juuri sitä, miltä hallintokokeilun piti Kainuu pelastaa, mies jatkaa.
Palvelujen uudistamisessa on Krogeruksen mielestä heitetty romukauppaan valmistelussa annetut lupaukset.
Hallintokokeilu lähti siitä, että kainuulaisille taataan tasapuoliset palvelut. Siinä kuntayhtymä on surkeasti epäonnistunut. Kehittäminen on ollut sitä, että laitos toisensa perään on pantu kiinni. Toimipisteiden sulkeminen on siirtänyt kustannukset kuntalaisten ja Kelan piikkiin.
Toimintaa kehitettävä
Alkaneella valtuustokaudella Krogeruksen asema muuttui kuntalaisesta päättäjäksi. Maakuntavaltuustopaikka irtosi melkoisella äänivyöryllä.
– Tällainen vanha raakki sai maakuntavaaleissa lähes 400 ääntä mainostamatta. Ja kaikki äänet sain sen takia, että ihmiset tietävät minun uskaltavan puhua näistä asioista ääneen.
Vaikka kritiikkiä tehdyistä päätöksistä irtoaa, Krogerus ei halua heittää hallintokokeilua romukoppaan.
– Kuntayhtymää ei pidä hajottaa, vaan sitä pitää kehittää. Meidän pitää etsiä uusia keinoja turvata sosiaali- ja terveyspalvelut vähenevälle väelle. Yksi keino voisi olla Kainuun Nuotan hahmottelemat kyläpalvelukeskukset, joissa kolmas sektori, yksityinen sektori ja kuntayhtymä tekisivät yhteistyötä.
– Lääkärit voi panna liikkumaan. Varustetaan bussi, joka liikkuu näillä pienillä kylillä terveyspalveluja tuoden. Ihmisten ei tarvitsisi lähteä ruuhkauttamaan päivystyksiä, kun tiedossa olisi, että lääkäribussi tulee ensi viikolla.
– Samassa autossa voitaisiin hoitaa laboratorionäytteet, Krogerus esittää.
Kainuun hallintokokeilun valmistelulle löi leimansa kiire. Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtajan paikalta rivivaltuutetuksi siirtynyt kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) myöntää suoraan, että kiireessä organisaatio nousi henkilöstön edelle.
– Satsasimme hyvin suuret panokset siihen, että saamme organisaation toimimaan. Henkilöstön hyvinvointiin ei pystytty kiinnittämään riittävästi huomiota. He ovat kuitenkin meidän tärkein voimavaramme. Heidän hyvinvointinsa näkyy myös ulospäin, Korhonen pohtii.
Sisäisen viestinnän kangertelu kostautui henkilöstön sitoutumisena. Paljon kritiikkiä lähti liikkeelle organisaation sisältä.
– Sitoutuminen ei sittenkään ollut niin vahvaa kuin sen olisi pitänyt olla. Kaikki eivät ehtineet muutokseen mukaan. Henkilöstö kokonaisuudessa ei vieläkään ole sisäistänyt sitä, miksi muutos tehtiin.
Kuntalehti 29.10.2009
Kainuun Sanomien pääkirjoitustoimittaja Raimo Viirret on seurannut hallintokokeilua sen syntysanoista lähtien.
Kokeilun huonon maineen syyt löytyvät hänen mukaansa organisaation sisältä. Henkilöstö on jätetty sivuun rakenteita muokatessa.
– On sama, mitä virkamiehet ja päättäjät ylätasolta sanovat, kun kainuulaiset arjessa kohtaavat aivan toisenlaisen todellisuuden lääkäreiden, hoitajien ja opettajien parissa. Onnistumisen takana on henkilöstö ja heidät on otettava mukaan prosessien kehittämiseen, päätoimittaja Viirret vaatii.
Lupauksia ei pidetty
Vuolijoen kunnallispolitiikassa aikaisemmin pitkään vaikuttanut Timo Krogerus on yksi näkyvimmistä hallintokokeilun kriitikoista. Edes väliraportin esittämä ajatus siitä, kuinka hallintokokeilu on pistänyt Kainuun kuntatalouden kuntoon, ei saa hyväksyntää.
–Taloudellinen säästö on perseestä revitty. Se lähtee olettamuksesta, ettei kunnissa olisi tehty mitään korjaavia liikkeitä, vaan kaikki olisi jatkunut ennallaan.
– Olisi niitä yhteistyökuvioita syntynyt ilman hallintokokeiluakin. Säästöistä suuri osa on syntynyt siitä, kun koko ajan on ollut 20 lääkärin virkaa täyttämättä, Kainuun sitoutumattomien listalta maakuntavaltuustoon valittu Krogerus latelee.
– Hallintokokeilun tarkoitus oli etsiä keinoja, joilla palvelut voitaisiin turvata asuinpaikasta riippumatta tilanteessa, jossa väki vähenee ja vanhenee. Toteutetut säästö ja leikkaustoimet ovat olleet juuri sitä, miltä hallintokokeilun piti Kainuu pelastaa, mies jatkaa.
Palvelujen uudistamisessa on Krogeruksen mielestä heitetty romukauppaan valmistelussa annetut lupaukset.
Hallintokokeilu lähti siitä, että kainuulaisille taataan tasapuoliset palvelut. Siinä kuntayhtymä on surkeasti epäonnistunut. Kehittäminen on ollut sitä, että laitos toisensa perään on pantu kiinni. Toimipisteiden sulkeminen on siirtänyt kustannukset kuntalaisten ja Kelan piikkiin.
Toimintaa kehitettävä
Alkaneella valtuustokaudella Krogeruksen asema muuttui kuntalaisesta päättäjäksi. Maakuntavaltuustopaikka irtosi melkoisella äänivyöryllä.
– Tällainen vanha raakki sai maakuntavaaleissa lähes 400 ääntä mainostamatta. Ja kaikki äänet sain sen takia, että ihmiset tietävät minun uskaltavan puhua näistä asioista ääneen.
Vaikka kritiikkiä tehdyistä päätöksistä irtoaa, Krogerus ei halua heittää hallintokokeilua romukoppaan.
– Kuntayhtymää ei pidä hajottaa, vaan sitä pitää kehittää. Meidän pitää etsiä uusia keinoja turvata sosiaali- ja terveyspalvelut vähenevälle väelle. Yksi keino voisi olla Kainuun Nuotan hahmottelemat kyläpalvelukeskukset, joissa kolmas sektori, yksityinen sektori ja kuntayhtymä tekisivät yhteistyötä.
– Lääkärit voi panna liikkumaan. Varustetaan bussi, joka liikkuu näillä pienillä kylillä terveyspalveluja tuoden. Ihmisten ei tarvitsisi lähteä ruuhkauttamaan päivystyksiä, kun tiedossa olisi, että lääkäribussi tulee ensi viikolla.
– Samassa autossa voitaisiin hoitaa laboratorionäytteet, Krogerus esittää.
Kainuun hallintokokeilun valmistelulle löi leimansa kiire. Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtajan paikalta rivivaltuutetuksi siirtynyt kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) myöntää suoraan, että kiireessä organisaatio nousi henkilöstön edelle.
– Satsasimme hyvin suuret panokset siihen, että saamme organisaation toimimaan. Henkilöstön hyvinvointiin ei pystytty kiinnittämään riittävästi huomiota. He ovat kuitenkin meidän tärkein voimavaramme. Heidän hyvinvointinsa näkyy myös ulospäin, Korhonen pohtii.
Sisäisen viestinnän kangertelu kostautui henkilöstön sitoutumisena. Paljon kritiikkiä lähti liikkeelle organisaation sisältä.
– Sitoutuminen ei sittenkään ollut niin vahvaa kuin sen olisi pitänyt olla. Kaikki eivät ehtineet muutokseen mukaan. Henkilöstö kokonaisuudessa ei vieläkään ole sisäistänyt sitä, miksi muutos tehtiin.
Kuntalehti 29.10.2009
Vastaukset 5
Vanhimmat
Täällä on tehty sopimukset juosten ja takki auki. Onkohan käynyt mielessäkään että voi ongelmiakin olla edessä? On ollut hyvät asiantuntijat. ei voi tulla ongelma.
ei ole sopimuksia- on vain suupuhelupauksia, jotka eivät ole pitäneet tähänkään asti. Aikoinaan, kun puhuttiin liitoksesta- meillehän luvattiin koko liitoskuntien johtaja. Sitten paras hankkeesta- meille luvattiin koko sosiaali- ja terveydenhoito johdettavaksi ja sitten puhuttiin kuntayhtymän johtajasta- meille l,uvattiin se ja talous- ja hallintopäällikön paikkaa haki täältä yksi- meille ei sitäkään annettu.Haapajärvelle molemmat virat ja vakanssit. Nyt alemmat talous/hallinto osastojen toiminta mukamas meille, mutta mitä se hallinta tarkoittaa. Ei ole kuin palkkasihteereitä, joista osa kulkee haapajärvellä ja haapajärveltä käyvät täällä. Miten se tuottaa tulosta ja kenelle. Että siinä ne takki auki juostut sopimukset- ne ovat allekirjoitusta vailla.
Onpa mennyt kainuussakin kuntayhtymä asiat hosumalla pilalle. Vaikka ne sai valtiolta miljoonapotin kokeilu houkuttimeksi. Luulisi että siellä oli käytettävissä puolueettomia asiantuntijoita mutta heikosti silti menee.
suomessa on liikaa kuntia jonka myötä byrökratiaa kyllä pitäs olla kunnan tai kaupungin asukasluku vähintään 50000 jos yrittäis edes järkevästi toimia pienet kunnat vaan kähmii niille joillekin ne edut jotka pitäs olla kuntalaisten käytettävissä voe teitä polosia
joo kyllä se 20.000 asukaspohja varmaan kohta nousee vähintään tuohon 50.000 een. Oikein neuvostomalliin.
Että siihen saa varautua että nämä on välivaiheita. 1939-1944 oli vähällä SOTE piiri laajentua heti kerralla. Ei nyt tarvihteis napilla pelata eikä valittaa.