Mikä on sinun säästövinkkisi?

Kiitos hyvästä kommentista
Olen ihan samaa ajatellut monta kertaa. Ja kuten mainitsit, tekniikka varmasti mahdollistaisi tämän. Nykyisten koneiden pesuaika on myös todella pitkä, ehkä tällä tavalla voisi sitäkin saada lyhyemmäksi.

Terveisin Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

Vattenfall_asiantuntija kirjoitti:

Kiitos hyvästä kommentista
Olen ihan samaa ajatellut monta kertaa. Ja kuten mainitsit, tekniikka varmasti mahdollistaisi tämän. Nykyisten koneiden pesuaika on myös todella pitkä, ehkä tällä tavalla voisi sitäkin saada lyhyemmäksi.

Terveisin Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

Lue lisää

Suomi on pieni marginaalimaa, ja pesukoneiden valmistajat toimivat pääosin globaalisti. Koska Euroopasta missään päin ei ilmeisesti kotitalouksista löydy lämmin- sekä kylmävesiliitäntää (eikä edes Suomessa), niin valmistajilla ei ole edes kiinnostusta tällaiseen innovaatioon. Varsinkin kun maailmalla pääosin lämmin vesi lämpiää sähköllä lämminvesiboilerissa, ei kaukolämmöllä.
Perus muna-kana-ongelma. Pitäisikö ensin tulla koneet missä on kaksi liitäntää, vai talot, missä on nämä liitännät? Selvää on, että kone missä on nämä kaksi liitäntää, kaksi vesiputkea, vedensekoittaja yms. on kalliimpi kuin yhdellä liitännällä oleva perinteinen kone. Myös koneiden tilantarve, vikaherkkyys, huolto ja korjauskustannukset lisääntyisivät.

Mielestäni fiksumpaa olisi tehdä pesukoneille kodinhoitohuoneeseen oma vedensekoittaja mihin pesukoneet liitettäisiin (mikäli ko. talon vesi lämmitetään muulla tavoin kuin suoralla sähkölämmityksellä). Taloyhtiöt taas eivät todennäköisesti kiinnostu tästä, koska ylimääräinen vedensekoittaja lisää hankinta- ja huoltokustannuksia.

Muutenkin kyllä epäilyttää mahtaakohan se veden lämpötila vaikuttaa mitenkään vanhojen pesukoneiden pesuaikoihin? Siinä tapauksessa vaikuttaa, että se veden lämmitys on se kriittinen pullonkaulakohta, minkä takia kone ei voi nopeammin pestä. Ja tämän myös kone tunnistaa, ja siirtyy heti seuraavaan ohjelmaan kunhan vesi on sopivan lämpöistä.. Olisi kiva kuulla tietääkö joku onko se näin tai ei? Tai onko joku kokeillut lyhentääkö valmiiksi lämmin vesi pesuaikaa kylmään veteen verrattuna? Varmasti on myös konekohtaista vaihtelua, mutta josko tästä joten osviittaa saisi.

Mutta jos haluaa vähentää pesuveden sähköllä tapahtuvaa lämmitystä, niin se onnistuu helposti muutamalla keinolla. Ensimmäinen keino on liittää pesukoneen tulovesiletku vaikkapa lavuaarin hanaan (joka rautakaupassa on näitä ´opiskelijakämppäliitäntöjä´), ja siitä lavuaarin sekoittajasta valita suunnilleen sopiva lämpötila (mielellää varmuuden vuoksi vähän alhaisempi kuin millä lämpötilalla ajattelit pestä) ja veden virtaus täysille. Näin ollen jos otat sekoittajasta 35 asteista vettä, ja haluat pestä 40 asteella, niin lämmitystarve on enää 5 astetta suoralla sähköllä. Ainakin teoriassa. Toinen vaihtoehto on käyttää pesuainetta, joka mahdollistaa alhaisempien pesulämpötilojen käytön. Näitä 30 asteen pesuaineita on parillakin pesuainevalmistajalla. Itse en kyllä ole koittanut, todennäköisesti toimivat ihan hyvin, mutta maksavat enemmän.

Mutta todellinen ratkaisu on tekninen kehitys. Maailmalla on saatu hyviä kokemuksia pesukoneesta, jolla pystyy noin desilitralla pesemään koneellisen vaatteita. Siinä lika sitoutuu rummussa pyöriviin muovilastuihin, ei veteen. Tämä siis vähentää veden kulutusta, veden lämmitystarvetta, harmaiden vesien määrää ja sähkönkulutusta. Miinuspuolena on niiden pesulastujen valmistus ja se, ettei tällaista konetta vielä pysty mistään ostamaan.. Mutta ehkäpä ovat tulossa päin kuitenkin.

Ylimääräisenä muistuksena vielä, että käyttäkää erittäin maltillisesti pesuainetta, ei huuhteluainetta (veden pintajännitys häviää myös luonnossa), kuivattakaa pyykit ulkona. Vielä parempana vinkkinä näin talvikaudella: tuulettakaa vaatteet ulkona. Harvoin aikuisten vaatteet edes ovat likaisia, ainostaan tunkkaisen hajuisia. Ulos tuulettumaan ja uudelleen käyttöön. Kustannus: 0€.

Jymppä kirjoitti:

Suomi on pieni marginaalimaa, ja pesukoneiden valmistajat toimivat pääosin globaalisti. Koska Euroopasta missään päin ei ilmeisesti kotitalouksista löydy lämmin- sekä kylmävesiliitäntää (eikä edes Suomessa), niin valmistajilla ei ole edes kiinnostusta tällaiseen innovaatioon. Varsinkin kun maailmalla pääosin lämmin vesi lämpiää sähköllä lämminvesiboilerissa, ei kaukolämmöllä.
Perus muna-kana-ongelma. Pitäisikö ensin tulla koneet missä on kaksi liitäntää, vai talot, missä on nämä liitännät? Selvää on, että kone missä on nämä kaksi liitäntää, kaksi vesiputkea, vedensekoittaja yms. on kalliimpi kuin yhdellä liitännällä oleva perinteinen kone. Myös koneiden tilantarve, vikaherkkyys, huolto ja korjauskustannukset lisääntyisivät.

Mielestäni fiksumpaa olisi tehdä pesukoneille kodinhoitohuoneeseen oma vedensekoittaja mihin pesukoneet liitettäisiin (mikäli ko. talon vesi lämmitetään muulla tavoin kuin suoralla sähkölämmityksellä). Taloyhtiöt taas eivät todennäköisesti kiinnostu tästä, koska ylimääräinen vedensekoittaja lisää hankinta- ja huoltokustannuksia.

Muutenkin kyllä epäilyttää mahtaakohan se veden lämpötila vaikuttaa mitenkään vanhojen pesukoneiden pesuaikoihin? Siinä tapauksessa vaikuttaa, että se veden lämmitys on se kriittinen pullonkaulakohta, minkä takia kone ei voi nopeammin pestä. Ja tämän myös kone tunnistaa, ja siirtyy heti seuraavaan ohjelmaan kunhan vesi on sopivan lämpöistä.. Olisi kiva kuulla tietääkö joku onko se näin tai ei? Tai onko joku kokeillut lyhentääkö valmiiksi lämmin vesi pesuaikaa kylmään veteen verrattuna? Varmasti on myös konekohtaista vaihtelua, mutta josko tästä joten osviittaa saisi.

Mutta jos haluaa vähentää pesuveden sähköllä tapahtuvaa lämmitystä, niin se onnistuu helposti muutamalla keinolla. Ensimmäinen keino on liittää pesukoneen tulovesiletku vaikkapa lavuaarin hanaan (joka rautakaupassa on näitä ´opiskelijakämppäliitäntöjä´), ja siitä lavuaarin sekoittajasta valita suunnilleen sopiva lämpötila (mielellää varmuuden vuoksi vähän alhaisempi kuin millä lämpötilalla ajattelit pestä) ja veden virtaus täysille. Näin ollen jos otat sekoittajasta 35 asteista vettä, ja haluat pestä 40 asteella, niin lämmitystarve on enää 5 astetta suoralla sähköllä. Ainakin teoriassa. Toinen vaihtoehto on käyttää pesuainetta, joka mahdollistaa alhaisempien pesulämpötilojen käytön. Näitä 30 asteen pesuaineita on parillakin pesuainevalmistajalla. Itse en kyllä ole koittanut, todennäköisesti toimivat ihan hyvin, mutta maksavat enemmän.

Mutta todellinen ratkaisu on tekninen kehitys. Maailmalla on saatu hyviä kokemuksia pesukoneesta, jolla pystyy noin desilitralla pesemään koneellisen vaatteita. Siinä lika sitoutuu rummussa pyöriviin muovilastuihin, ei veteen. Tämä siis vähentää veden kulutusta, veden lämmitystarvetta, harmaiden vesien määrää ja sähkönkulutusta. Miinuspuolena on niiden pesulastujen valmistus ja se, ettei tällaista konetta vielä pysty mistään ostamaan.. Mutta ehkäpä ovat tulossa päin kuitenkin.

Ylimääräisenä muistuksena vielä, että käyttäkää erittäin maltillisesti pesuainetta, ei huuhteluainetta (veden pintajännitys häviää myös luonnossa), kuivattakaa pyykit ulkona. Vielä parempana vinkkinä näin talvikaudella: tuulettakaa vaatteet ulkona. Harvoin aikuisten vaatteet edes ovat likaisia, ainostaan tunkkaisen hajuisia. Ulos tuulettumaan ja uudelleen käyttöön. Kustannus: 0€.

Lue lisää

Kiitos kommenteista ja lopussa olevista loistavista vinkeistä,
Energiankäytön tehostaminen on tosi yksinkertaista!
Pesuaineen annosteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Ei liikaa, eikä liian vähän, säästyy rahaa ja ympäristöä.
Ja ulkokuivatus, aina kun se vaan on mahdollista, on todella suositeltava vaihtoehto varsinkin koneelliselle kuivatukselle. Samalla pyykkiin saa myös raikkaan tuoksun.
Tuuletuksen teho on myös varmasti monilta unohtunut. Pirteä pakkassää ”raikastaa” tunkkaisen vaatteen. Varsinkin villa pitää pikku pakkasesta ja kosteasta ulkoilmasta!
Monessa kodissa vaatteita pestään liiankin usein - ainahan vaate myös kuluu pesussa. Käytön jälkeen vaatteet (ei koske alusvaatteita) kannattaa puistella kevyesti, jos mahdollista niin ulkona ja pistää ripustimelle oikenemaan. Näin säästyy myös tarpeettomalta pesulta ja silitykseltä.
Lisää vaatehuoltoon liittyviä vinkkejä osoitteesta www.vattenfall.fi/energianeuvonta

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

Jymppä kirjoitti:

Suomi on pieni marginaalimaa, ja pesukoneiden valmistajat toimivat pääosin globaalisti. Koska Euroopasta missään päin ei ilmeisesti kotitalouksista löydy lämmin- sekä kylmävesiliitäntää (eikä edes Suomessa), niin valmistajilla ei ole edes kiinnostusta tällaiseen innovaatioon. Varsinkin kun maailmalla pääosin lämmin vesi lämpiää sähköllä lämminvesiboilerissa, ei kaukolämmöllä.
Perus muna-kana-ongelma. Pitäisikö ensin tulla koneet missä on kaksi liitäntää, vai talot, missä on nämä liitännät? Selvää on, että kone missä on nämä kaksi liitäntää, kaksi vesiputkea, vedensekoittaja yms. on kalliimpi kuin yhdellä liitännällä oleva perinteinen kone. Myös koneiden tilantarve, vikaherkkyys, huolto ja korjauskustannukset lisääntyisivät.

Mielestäni fiksumpaa olisi tehdä pesukoneille kodinhoitohuoneeseen oma vedensekoittaja mihin pesukoneet liitettäisiin (mikäli ko. talon vesi lämmitetään muulla tavoin kuin suoralla sähkölämmityksellä). Taloyhtiöt taas eivät todennäköisesti kiinnostu tästä, koska ylimääräinen vedensekoittaja lisää hankinta- ja huoltokustannuksia.

Muutenkin kyllä epäilyttää mahtaakohan se veden lämpötila vaikuttaa mitenkään vanhojen pesukoneiden pesuaikoihin? Siinä tapauksessa vaikuttaa, että se veden lämmitys on se kriittinen pullonkaulakohta, minkä takia kone ei voi nopeammin pestä. Ja tämän myös kone tunnistaa, ja siirtyy heti seuraavaan ohjelmaan kunhan vesi on sopivan lämpöistä.. Olisi kiva kuulla tietääkö joku onko se näin tai ei? Tai onko joku kokeillut lyhentääkö valmiiksi lämmin vesi pesuaikaa kylmään veteen verrattuna? Varmasti on myös konekohtaista vaihtelua, mutta josko tästä joten osviittaa saisi.

Mutta jos haluaa vähentää pesuveden sähköllä tapahtuvaa lämmitystä, niin se onnistuu helposti muutamalla keinolla. Ensimmäinen keino on liittää pesukoneen tulovesiletku vaikkapa lavuaarin hanaan (joka rautakaupassa on näitä ´opiskelijakämppäliitäntöjä´), ja siitä lavuaarin sekoittajasta valita suunnilleen sopiva lämpötila (mielellää varmuuden vuoksi vähän alhaisempi kuin millä lämpötilalla ajattelit pestä) ja veden virtaus täysille. Näin ollen jos otat sekoittajasta 35 asteista vettä, ja haluat pestä 40 asteella, niin lämmitystarve on enää 5 astetta suoralla sähköllä. Ainakin teoriassa. Toinen vaihtoehto on käyttää pesuainetta, joka mahdollistaa alhaisempien pesulämpötilojen käytön. Näitä 30 asteen pesuaineita on parillakin pesuainevalmistajalla. Itse en kyllä ole koittanut, todennäköisesti toimivat ihan hyvin, mutta maksavat enemmän.

Mutta todellinen ratkaisu on tekninen kehitys. Maailmalla on saatu hyviä kokemuksia pesukoneesta, jolla pystyy noin desilitralla pesemään koneellisen vaatteita. Siinä lika sitoutuu rummussa pyöriviin muovilastuihin, ei veteen. Tämä siis vähentää veden kulutusta, veden lämmitystarvetta, harmaiden vesien määrää ja sähkönkulutusta. Miinuspuolena on niiden pesulastujen valmistus ja se, ettei tällaista konetta vielä pysty mistään ostamaan.. Mutta ehkäpä ovat tulossa päin kuitenkin.

Ylimääräisenä muistuksena vielä, että käyttäkää erittäin maltillisesti pesuainetta, ei huuhteluainetta (veden pintajännitys häviää myös luonnossa), kuivattakaa pyykit ulkona. Vielä parempana vinkkinä näin talvikaudella: tuulettakaa vaatteet ulkona. Harvoin aikuisten vaatteet edes ovat likaisia, ainostaan tunkkaisen hajuisia. Ulos tuulettumaan ja uudelleen käyttöön. Kustannus: 0€.

Lue lisää

> Suomi on pieni marginaalimaa, ja pesukoneiden valmistajat toimivat pääosin globaalisti. Koska Euroopasta missään päin ei ilmeisesti kotitalouksista löydy lämmin- sekä kylmävesiliitäntää (eikä edes Suomessa), niin valmistajilla ei ole edes kiinnostusta tällaiseen innovaatioon.

Ilmeisesti jotain päin löytyy, kun mm. Whirlpoolin halpiskoneessa oli persuuksissa liitännät kylmälle & kuumalle vedelle. Tätä meidän marginaalimaatamme varten mukana tilu myös haaroituskappale, jolla se ainokainen kylmävesiletku saatiin liitettyä molempiin liittimiin.

Laitospesukoneissahan "kaksineuvoinen" liitäntä on Suomessakin ihan vakiosuoritus.

> Mutta jos haluaa vähentää pesuveden sähköllä tapahtuvaa lämmitystä, niin se onnistuu helposti muutamalla keinolla. Ensimmäinen keino on liittää pesukoneen tulovesiletku vaikkapa lavuaarin hanaan (joka rautakaupassa on näitä ´opiskelijakämppäliitäntöjä´), ja siitä lavuaarin sekoittajasta valita suunnilleen sopiva lämpötila (mielellää varmuuden vuoksi vähän alhaisempi kuin millä lämpötilalla ajattelit pestä) ja veden virtaus täysille.

Ei helvetti. Et yhtään tajua mitä olet tekemässä. Tavallisessa hanassa ei ole takaisinimusuojausta eli vesijohtoverkon paineiden hävitessä esim. vuodon seurauksena voi paskavedet lurahtaa koneesta vesijohtoverkkoon. Lisäksi hanoja ei ole suunniteltu juoksuputkessa vallitsevaa vastapainetta silmälläpitäen, jolloin hanan ollessa säädetty johonkin väliasentoon (ei siis 100 % kylmälle tai kuumalle) pääsee kuumaa vettä virtaamaan hanan kautta kylmävesijohtoon tai päinvastoin, riippuen siitä, kummassa johdossa sattuu just silloin olemaan korkeampi paine.

Etenkin kuuman veden pääsy kylmän joukkoon on hyi hyi, koska kuuma vesi voi olla saastunutta (legionellabakteereja tai sitten mitälie myrkkyjä, jos on vaikka lämmönvaihtimessa pieni vuoto ja lämpimän veden joukkoon vuotaa kaukolämpöverkon vettä) ja kylmän pitäisi taas olla juomakelpoista.

Näitä pellevirityksiä tosiaa tulee kerrostaloissa silloin tällöin esiin - oireina mm. sellainen ihmellisyys, että kylmävesihanasta tulee (muissa huoneistoissa!) ajoittain lämmintä vettä...

naapureillesi kirjoitti:

> Suomi on pieni marginaalimaa, ja pesukoneiden valmistajat toimivat pääosin globaalisti. Koska Euroopasta missään päin ei ilmeisesti kotitalouksista löydy lämmin- sekä kylmävesiliitäntää (eikä edes Suomessa), niin valmistajilla ei ole edes kiinnostusta tällaiseen innovaatioon.

Ilmeisesti jotain päin löytyy, kun mm. Whirlpoolin halpiskoneessa oli persuuksissa liitännät kylmälle & kuumalle vedelle. Tätä meidän marginaalimaatamme varten mukana tilu myös haaroituskappale, jolla se ainokainen kylmävesiletku saatiin liitettyä molempiin liittimiin.

Laitospesukoneissahan "kaksineuvoinen" liitäntä on Suomessakin ihan vakiosuoritus.

> Mutta jos haluaa vähentää pesuveden sähköllä tapahtuvaa lämmitystä, niin se onnistuu helposti muutamalla keinolla. Ensimmäinen keino on liittää pesukoneen tulovesiletku vaikkapa lavuaarin hanaan (joka rautakaupassa on näitä ´opiskelijakämppäliitäntöjä´), ja siitä lavuaarin sekoittajasta valita suunnilleen sopiva lämpötila (mielellää varmuuden vuoksi vähän alhaisempi kuin millä lämpötilalla ajattelit pestä) ja veden virtaus täysille.

Ei helvetti. Et yhtään tajua mitä olet tekemässä. Tavallisessa hanassa ei ole takaisinimusuojausta eli vesijohtoverkon paineiden hävitessä esim. vuodon seurauksena voi paskavedet lurahtaa koneesta vesijohtoverkkoon. Lisäksi hanoja ei ole suunniteltu juoksuputkessa vallitsevaa vastapainetta silmälläpitäen, jolloin hanan ollessa säädetty johonkin väliasentoon (ei siis 100 % kylmälle tai kuumalle) pääsee kuumaa vettä virtaamaan hanan kautta kylmävesijohtoon tai päinvastoin, riippuen siitä, kummassa johdossa sattuu just silloin olemaan korkeampi paine.

Etenkin kuuman veden pääsy kylmän joukkoon on hyi hyi, koska kuuma vesi voi olla saastunutta (legionellabakteereja tai sitten mitälie myrkkyjä, jos on vaikka lämmönvaihtimessa pieni vuoto ja lämpimän veden joukkoon vuotaa kaukolämpöverkon vettä) ja kylmän pitäisi taas olla juomakelpoista.

Näitä pellevirityksiä tosiaa tulee kerrostaloissa silloin tällöin esiin - oireina mm. sellainen ihmellisyys, että kylmävesihanasta tulee (muissa huoneistoissa!) ajoittain lämmintä vettä...

Lue lisää

Kiitos kommenteista
Pesukoneiden asennusohjeita pitää noudattaa ehdottomasti, eikä ryhtyä tekemään omia virityksiä. Seuraukset voivat olla tosi hurjat, kuten edellinen kirjoittaja kuvailee.
Niin pyykkiä kuin astioita pestäessä kannattaa noudattaa muita energiatehokkuustoimia, joita löytyy täältä:
http://www.vattenfall.fi/www/vf_fi/vf_fi/1635158energ/1641450sinun/1641472keitt/1641564vaate/index.jsp

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

naapureillesi kirjoitti:

> Suomi on pieni marginaalimaa, ja pesukoneiden valmistajat toimivat pääosin globaalisti. Koska Euroopasta missään päin ei ilmeisesti kotitalouksista löydy lämmin- sekä kylmävesiliitäntää (eikä edes Suomessa), niin valmistajilla ei ole edes kiinnostusta tällaiseen innovaatioon.

Ilmeisesti jotain päin löytyy, kun mm. Whirlpoolin halpiskoneessa oli persuuksissa liitännät kylmälle & kuumalle vedelle. Tätä meidän marginaalimaatamme varten mukana tilu myös haaroituskappale, jolla se ainokainen kylmävesiletku saatiin liitettyä molempiin liittimiin.

Laitospesukoneissahan "kaksineuvoinen" liitäntä on Suomessakin ihan vakiosuoritus.

> Mutta jos haluaa vähentää pesuveden sähköllä tapahtuvaa lämmitystä, niin se onnistuu helposti muutamalla keinolla. Ensimmäinen keino on liittää pesukoneen tulovesiletku vaikkapa lavuaarin hanaan (joka rautakaupassa on näitä ´opiskelijakämppäliitäntöjä´), ja siitä lavuaarin sekoittajasta valita suunnilleen sopiva lämpötila (mielellää varmuuden vuoksi vähän alhaisempi kuin millä lämpötilalla ajattelit pestä) ja veden virtaus täysille.

Ei helvetti. Et yhtään tajua mitä olet tekemässä. Tavallisessa hanassa ei ole takaisinimusuojausta eli vesijohtoverkon paineiden hävitessä esim. vuodon seurauksena voi paskavedet lurahtaa koneesta vesijohtoverkkoon. Lisäksi hanoja ei ole suunniteltu juoksuputkessa vallitsevaa vastapainetta silmälläpitäen, jolloin hanan ollessa säädetty johonkin väliasentoon (ei siis 100 % kylmälle tai kuumalle) pääsee kuumaa vettä virtaamaan hanan kautta kylmävesijohtoon tai päinvastoin, riippuen siitä, kummassa johdossa sattuu just silloin olemaan korkeampi paine.

Etenkin kuuman veden pääsy kylmän joukkoon on hyi hyi, koska kuuma vesi voi olla saastunutta (legionellabakteereja tai sitten mitälie myrkkyjä, jos on vaikka lämmönvaihtimessa pieni vuoto ja lämpimän veden joukkoon vuotaa kaukolämpöverkon vettä) ja kylmän pitäisi taas olla juomakelpoista.

Näitä pellevirityksiä tosiaa tulee kerrostaloissa silloin tällöin esiin - oireina mm. sellainen ihmellisyys, että kylmävesihanasta tulee (muissa huoneistoissa!) ajoittain lämmintä vettä...

Lue lisää

"Ei helvetti. Et yhtään tajua mitä olet tekemässä. Tavallisessa hanassa ei ole takaisinimusuojausta eli vesijohtoverkon paineiden hävitessä esim. vuodon seurauksena voi paskavedet lurahtaa koneesta vesijohtoverkkoon. Lisäksi hanoja ei ole suunniteltu juoksuputkessa vallitsevaa vastapainetta silmälläpitäen, jolloin hanan ollessa säädetty johonkin väliasentoon (ei siis 100 % kylmälle tai kuumalle) pääsee kuumaa vettä virtaamaan hanan kautta kylmävesijohtoon tai päinvastoin, riippuen siitä, kummassa johdossa sattuu just silloin olemaan korkeampi paine."
- Jaahas, ja miten? Kysyn vaan, että millainen takaisinimusuojaus on sinun kylmävesiliitännässä, minkä laitat pesukonetta varten? Eli jos sieltä häviää paineet, niin minne paskavesi sitten menee? Hanoja ei ole tähän alunperin suunniteltu, mutta hyvin siinä toimivat. Hassua, että jos näin vaarallisia ovat, niin miten niitä saakaan Suomessa jokapaikassa myydä? Miten tilanne eroaa, että pesukoneliitäntä jonka venttiili on täysin auki (=kylmävesiputken paine) tai kraanasta valittuna hana täysin auki ja kylmällä (=kylmävesiputken paine). Tai jos väität siis, että paine-ero voisi olla niin suuri, että lämmin/kylmä vesi vastapaineesta kääntää suuntansa, ja vielä työntää lämmin/kylmä vettä väärään suuntaan? Huhuh, aika paine-erot, tai häviötön virtaus!

"Etenkin kuuman veden pääsy kylmän joukkoon on hyi hyi, koska kuuma vesi voi olla saastunutta (legionellabakteereja tai sitten mitälie myrkkyjä, jos on vaikka lämmönvaihtimessa pieni vuoto ja lämpimän veden joukkoon vuotaa kaukolämpöverkon vettä) ja kylmän pitäisi taas olla juomakelpoista." Kuuma vesi ei voi olla legionellabakteerilla saastunutta, koska silloin sen saisi helposti normaalissa suihkussakäynnissä! Ja kyllä kuulostaa Nokia-liitännöiltä, että juomaveden joukkoon pääsee kaukolämpöverkon vettä! Onneksi ihan kauhean helposti ei normaaliin vesijohtoveteen kaukolämpöverkon vettä sekoita (kelta-vihreällä väriaineella usein värjättyä). Silloin on kyllä todella ongelmia, ja pesukoneliitännät niistä pienimpiä! Ehkäpä lämmintä vettä ei kannata juoda kupariputkista, koska siitä irtoaa kuparia. Mutta ehket ole ymmärtänyt täysin mitä tapahtuu kun ottaa lämmintä vettä kraanasta. Siihen sekoitetaan kylmää (alle 20 asteista, jolloin legionella ei lisäänny) ja kuumaa (yli 50 asteista, jolloin legionella tuhoutuvat). Siis legionellaa ei esiinny kylmässä eikä kuumassa vedessä, eikä niiden sekoituksessakaan (ellei sitten sinun veden sekoittajassasi sitä asu!).

"Näitä pellevirityksiä tosiaa tulee kerrostaloissa silloin tällöin esiin - oireina mm. sellainen ihmellisyys, että kylmävesihanasta tulee (muissa huoneistoissa!) ajoittain lämmintä vettä..."
- Ja tässä tulee oikea syy. Vedensekoittajat ovat hitaita. Naapuri avaa kuumaveden tulemaan täysille, sinun kohdalla putkessa paine tippuu hetkellisesti, jolloin vedensekoitin hetkellisesti sekoittaa liian vähän lämmintä vettä kylmään, pitäen paineen samana. Jolloin sinä tunnet, että hetkellisesti tulee kylmempää kuin mitä toivoit! Tässä ei siis todellakaan ole kyse mistään putkessa väärään suuntaan kulkevasta väärän lämpöisestä vedestä!

Jymppä kirjoitti:

"Ei helvetti. Et yhtään tajua mitä olet tekemässä. Tavallisessa hanassa ei ole takaisinimusuojausta eli vesijohtoverkon paineiden hävitessä esim. vuodon seurauksena voi paskavedet lurahtaa koneesta vesijohtoverkkoon. Lisäksi hanoja ei ole suunniteltu juoksuputkessa vallitsevaa vastapainetta silmälläpitäen, jolloin hanan ollessa säädetty johonkin väliasentoon (ei siis 100 % kylmälle tai kuumalle) pääsee kuumaa vettä virtaamaan hanan kautta kylmävesijohtoon tai päinvastoin, riippuen siitä, kummassa johdossa sattuu just silloin olemaan korkeampi paine."
- Jaahas, ja miten? Kysyn vaan, että millainen takaisinimusuojaus on sinun kylmävesiliitännässä, minkä laitat pesukonetta varten? Eli jos sieltä häviää paineet, niin minne paskavesi sitten menee? Hanoja ei ole tähän alunperin suunniteltu, mutta hyvin siinä toimivat. Hassua, että jos näin vaarallisia ovat, niin miten niitä saakaan Suomessa jokapaikassa myydä? Miten tilanne eroaa, että pesukoneliitäntä jonka venttiili on täysin auki (=kylmävesiputken paine) tai kraanasta valittuna hana täysin auki ja kylmällä (=kylmävesiputken paine). Tai jos väität siis, että paine-ero voisi olla niin suuri, että lämmin/kylmä vesi vastapaineesta kääntää suuntansa, ja vielä työntää lämmin/kylmä vettä väärään suuntaan? Huhuh, aika paine-erot, tai häviötön virtaus!

"Etenkin kuuman veden pääsy kylmän joukkoon on hyi hyi, koska kuuma vesi voi olla saastunutta (legionellabakteereja tai sitten mitälie myrkkyjä, jos on vaikka lämmönvaihtimessa pieni vuoto ja lämpimän veden joukkoon vuotaa kaukolämpöverkon vettä) ja kylmän pitäisi taas olla juomakelpoista." Kuuma vesi ei voi olla legionellabakteerilla saastunutta, koska silloin sen saisi helposti normaalissa suihkussakäynnissä! Ja kyllä kuulostaa Nokia-liitännöiltä, että juomaveden joukkoon pääsee kaukolämpöverkon vettä! Onneksi ihan kauhean helposti ei normaaliin vesijohtoveteen kaukolämpöverkon vettä sekoita (kelta-vihreällä väriaineella usein värjättyä). Silloin on kyllä todella ongelmia, ja pesukoneliitännät niistä pienimpiä! Ehkäpä lämmintä vettä ei kannata juoda kupariputkista, koska siitä irtoaa kuparia. Mutta ehket ole ymmärtänyt täysin mitä tapahtuu kun ottaa lämmintä vettä kraanasta. Siihen sekoitetaan kylmää (alle 20 asteista, jolloin legionella ei lisäänny) ja kuumaa (yli 50 asteista, jolloin legionella tuhoutuvat). Siis legionellaa ei esiinny kylmässä eikä kuumassa vedessä, eikä niiden sekoituksessakaan (ellei sitten sinun veden sekoittajassasi sitä asu!).

"Näitä pellevirityksiä tosiaa tulee kerrostaloissa silloin tällöin esiin - oireina mm. sellainen ihmellisyys, että kylmävesihanasta tulee (muissa huoneistoissa!) ajoittain lämmintä vettä..."
- Ja tässä tulee oikea syy. Vedensekoittajat ovat hitaita. Naapuri avaa kuumaveden tulemaan täysille, sinun kohdalla putkessa paine tippuu hetkellisesti, jolloin vedensekoitin hetkellisesti sekoittaa liian vähän lämmintä vettä kylmään, pitäen paineen samana. Jolloin sinä tunnet, että hetkellisesti tulee kylmempää kuin mitä toivoit! Tässä ei siis todellakaan ole kyse mistään putkessa väärään suuntaan kulkevasta väärän lämpöisestä vedestä!

Lue lisää

"- Jaahas, ja miten? Kysyn vaan, että millainen takaisinimusuojaus on sinun kylmävesiliitännässä, minkä laitat pesukonetta varten? Eli jos sieltä häviää paineet, niin minne paskavesi sitten menee?"

Paskavesi jää koneeseen. Imusuoja päästää verkkoon ilmaa jos sinne tulee alipaine.

Nimim. Naapureillesi käsittääkseni tarkoitti että kun hana on säädetty käden lämpöiselle vedelle niin silloin hanan suulta on yhteys sekä kylmä- että kuumavesiputkistoon, eikö? Kun hanan suu tukitaan (pesukoneen magn. venttiili) niin putkistot ovat edelleen yhteydessä toisiinsa koska vipu on auki, right? Silloin ei ole virtausta hanan suusta joten pienikin paine-ero putkien välillä aiheuttaa virtausta putkistosta toiseen.

Nythän on markkinoille tullut noita uusia pesuaineita, joiden sanotaan tehoavan 15 asteessa 40 asteen sijaan. (Muistan hämärästi ajan kun pähkäiltiin 60 asteen pesuilla.) Mikäli tuo tehoaa, ei pesuvettä tarvitse juurikaan lämmittää.

Toinen on uudet pesukoneet, jotka käyttävät toinen toistaan tehokkaammin sen vesimäärän mitä ne ottavat pesua varten. (Saksalaista tehokkuutta ääriinsä vedettynä PassivHaus-tyyliin.)

Yhdistämällä kaksi aiempaa ei pesemisen viemä lämmitysenergia ole enään kovinkaan merkittävä.

Ilman kaukolämpöä kirjoitti:

Nythän on markkinoille tullut noita uusia pesuaineita, joiden sanotaan tehoavan 15 asteessa 40 asteen sijaan. (Muistan hämärästi ajan kun pähkäiltiin 60 asteen pesuilla.) Mikäli tuo tehoaa, ei pesuvettä tarvitse juurikaan lämmittää.

Toinen on uudet pesukoneet, jotka käyttävät toinen toistaan tehokkaammin sen vesimäärän mitä ne ottavat pesua varten. (Saksalaista tehokkuutta ääriinsä vedettynä PassivHaus-tyyliin.)

Yhdistämällä kaksi aiempaa ei pesemisen viemä lämmitysenergia ole enään kovinkaan merkittävä.

Lue lisää

"Toinen on uudet pesukoneet, jotka käyttävät toinen toistaan tehokkaammin sen vesimäärän mitä ne ottavat pesua varten."

Miten voi käyttää liian vähäisen vesimäärän tehokkaammin tai vähemmän tehokkaasti?

Nykyään pesukoneiden päätehtävä ei ole pyykin puhtaaksi ja pesuaineettomaksi saattaminen kuten ennen, vaan pyykin näennäinen pyörittely liki kuivana ja vihreän tunteen aikaansaaminen. Se on konevalmistajien ykkösprioriteetti nykyään. Ja tietenkin myös se, että kone hajoaa korjauskelvottomaksi muutamassa vuodessa, jotta pitää ostaa uusi.

Oma Asea Skandia -pesukoneeni on vuodelta 1997 ja korjautan sen tarvittaessa, mutta uutta en osta vaikka mikä tulisi! Normaali kirjopesu kuluttaa 70 litraa vettä ja korkea huuhteluvesi lisää kokonaiskulutuksen sataan litraan. Vesimäärät näen omasta vesimittaristani. Pyykkini sekä puhdistuu että huuhtoutuu. Se on muuten A-luokan vehje.

Esimerkki tämän päivän "pyykinpesusta":
Talossamme on pesutupa, jossa Electroluxin uudehko laitospesukone. Laitoin sinne makuupussin, joka on puuvillapintainen ja höyhentäytteinen ( se ei ihan mahdu omaan koneeseeni). Pesuohje on 40 astetta siliävä. Näin valitsin, ja jäin seuraamaan "pesemistä". Pesu- ja huuhteluvesimäärät olivat niin pienet, ettei tuote edes kunnolla kastunut, saati puhdistunut. Makuupussi haisi kun otin sen koneesta, ja kangaspinta oli kauttaaltaan täynnä valkoisia pesuainejäämiä, vaikka valitsin ohjelmaan ylimääräisen huuhtelun.

Seuraavaksi valitsin tavallisen ohjelman, joka ottikin vähän enemmän vettä. Pesuainetta laitoin puolet ohjeistetusta, ja jälleen valitsin lisähuuhtelun (siis yhteensä 6 tai 7 huuhtelukertaa!). Tulos: sama kuin ensimmäisellä kerralla.

Siispä kolmas pesu: ei pesuainetta ollenkaan ja lisähuuhtelu jälleen. Tulos: sama.
Nyt minulla on käyttökelvoton makuupussi joka ei ole puhdas, ja siinä on pesuainetta jäljellä niin paljon että sen näkee.

Miksi näin kävi? Syy on lyhyt ja yksinkertainen: kone otti niin pieniä vesimääriä, ettei luukun ikkunasta näkynyt ollenkaan "vapaata" vettä. Kone siis pyöritteli kosteaa makuupussia ilman riittävää vesimäärää, ja tulos on se minkä kerroin.

Tässä ei ole järjen häivää. Pesukoneen tarkoitus on PESTÄ JA HUUHDELLA PYYKKI KUNNOLLA.
Koneen ensisijainen tehtävä EI ole veden ja sähkön säästäminen. Siis EI ole.
Tuossa (ja muissakin vastaavissa) pesukoneessa pitäisi olla lisähuuhtelun sijaan tai sen lisäksi sekä korkea pesu- että huuhteluvesi juuri tällaisia tilanteita varten. Nyt "nähdyllä" vesimäärällä voinee pestä parit sukat ja kalsarit, ei enempää.

Muuten, -ei 15 asteinen vesi pese pyykkiä puhtaaksi. Ihan asiantuntijalähteestä olen kuullut, että esim. ihon rasvaa sisältävä paita tulee puhtaaksi vasta 50-60 asteen pesussa. Edes 40 astetta ei riitä, paitsi mainoksissa.

Nimim. "Typerään säästämiseen hikeentynyt"

Hikeentynyt kirjoitti:

"Toinen on uudet pesukoneet, jotka käyttävät toinen toistaan tehokkaammin sen vesimäärän mitä ne ottavat pesua varten."

Miten voi käyttää liian vähäisen vesimäärän tehokkaammin tai vähemmän tehokkaasti?

Nykyään pesukoneiden päätehtävä ei ole pyykin puhtaaksi ja pesuaineettomaksi saattaminen kuten ennen, vaan pyykin näennäinen pyörittely liki kuivana ja vihreän tunteen aikaansaaminen. Se on konevalmistajien ykkösprioriteetti nykyään. Ja tietenkin myös se, että kone hajoaa korjauskelvottomaksi muutamassa vuodessa, jotta pitää ostaa uusi.

Oma Asea Skandia -pesukoneeni on vuodelta 1997 ja korjautan sen tarvittaessa, mutta uutta en osta vaikka mikä tulisi! Normaali kirjopesu kuluttaa 70 litraa vettä ja korkea huuhteluvesi lisää kokonaiskulutuksen sataan litraan. Vesimäärät näen omasta vesimittaristani. Pyykkini sekä puhdistuu että huuhtoutuu. Se on muuten A-luokan vehje.

Esimerkki tämän päivän "pyykinpesusta":
Talossamme on pesutupa, jossa Electroluxin uudehko laitospesukone. Laitoin sinne makuupussin, joka on puuvillapintainen ja höyhentäytteinen ( se ei ihan mahdu omaan koneeseeni). Pesuohje on 40 astetta siliävä. Näin valitsin, ja jäin seuraamaan "pesemistä". Pesu- ja huuhteluvesimäärät olivat niin pienet, ettei tuote edes kunnolla kastunut, saati puhdistunut. Makuupussi haisi kun otin sen koneesta, ja kangaspinta oli kauttaaltaan täynnä valkoisia pesuainejäämiä, vaikka valitsin ohjelmaan ylimääräisen huuhtelun.

Seuraavaksi valitsin tavallisen ohjelman, joka ottikin vähän enemmän vettä. Pesuainetta laitoin puolet ohjeistetusta, ja jälleen valitsin lisähuuhtelun (siis yhteensä 6 tai 7 huuhtelukertaa!). Tulos: sama kuin ensimmäisellä kerralla.

Siispä kolmas pesu: ei pesuainetta ollenkaan ja lisähuuhtelu jälleen. Tulos: sama.
Nyt minulla on käyttökelvoton makuupussi joka ei ole puhdas, ja siinä on pesuainetta jäljellä niin paljon että sen näkee.

Miksi näin kävi? Syy on lyhyt ja yksinkertainen: kone otti niin pieniä vesimääriä, ettei luukun ikkunasta näkynyt ollenkaan "vapaata" vettä. Kone siis pyöritteli kosteaa makuupussia ilman riittävää vesimäärää, ja tulos on se minkä kerroin.

Tässä ei ole järjen häivää. Pesukoneen tarkoitus on PESTÄ JA HUUHDELLA PYYKKI KUNNOLLA.
Koneen ensisijainen tehtävä EI ole veden ja sähkön säästäminen. Siis EI ole.
Tuossa (ja muissakin vastaavissa) pesukoneessa pitäisi olla lisähuuhtelun sijaan tai sen lisäksi sekä korkea pesu- että huuhteluvesi juuri tällaisia tilanteita varten. Nyt "nähdyllä" vesimäärällä voinee pestä parit sukat ja kalsarit, ei enempää.

Muuten, -ei 15 asteinen vesi pese pyykkiä puhtaaksi. Ihan asiantuntijalähteestä olen kuullut, että esim. ihon rasvaa sisältävä paita tulee puhtaaksi vasta 50-60 asteen pesussa. Edes 40 astetta ei riitä, paitsi mainoksissa.

Nimim. "Typerään säästämiseen hikeentynyt"

Lue lisää

Olipa ikävä kokemus, ihan harmittaa puolestasi.
Minulla on muuten sama tieto kuin sinulla siitä, että ihon rasva nimenomaan alusvaatteista puhdistuu vasta 50-60 asteen pesussa. Joten 40 asteen pesuja ei pitäisi käyttää ainakaan jatkuvasti. Tosin valitettavasti kaikki tekstiilit eivät kestä kuin 40 asteisen pesun.
Pyykkiä pestäessä voi toki olla energiatehokas, kun muistaa käynnistää koneet täysinä, noudattaa pesu- ja käyttöohjeita ja annostella pesuaineen oikein. Untuvavaatteita pestäessä muuten suositellaan käytettäväksi vai 1/3 normaalista pesuainemäärästä.

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

Vattenfall_asiantuntija kirjoitti:

Olipa ikävä kokemus, ihan harmittaa puolestasi.
Minulla on muuten sama tieto kuin sinulla siitä, että ihon rasva nimenomaan alusvaatteista puhdistuu vasta 50-60 asteen pesussa. Joten 40 asteen pesuja ei pitäisi käyttää ainakaan jatkuvasti. Tosin valitettavasti kaikki tekstiilit eivät kestä kuin 40 asteisen pesun.
Pyykkiä pestäessä voi toki olla energiatehokas, kun muistaa käynnistää koneet täysinä, noudattaa pesu- ja käyttöohjeita ja annostella pesuaineen oikein. Untuvavaatteita pestäessä muuten suositellaan käytettäväksi vai 1/3 normaalista pesuainemäärästä.

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

Lue lisää

alusvaatteet aina pyyhkeiden kanssa eli 60asteessa.
Mieluummin ostan useammin alusvaatteita kuin pesen ne vain puoliksi puhtaiksi.

pestään kirjoitti:

alusvaatteet aina pyyhkeiden kanssa eli 60asteessa.
Mieluummin ostan useammin alusvaatteita kuin pesen ne vain puoliksi puhtaiksi.

Kiitos viestistä, olen samaa mieltä - kunnolla puhtaiksi. Kannattaa myös katsoa jo kaupassa, että vaate myös kestää 60 asteisen pesun.
Kun huolehdit, että kone on täysi ja pesuaine annosteltu ohjeen mukaan, olet varmasti energiatehokas.
On toki paljon tekstiilejä, jotka puhdistuvat myös alemmissa lämpötiloissa. Eli tärkeintä on pyykkien lajittelu likaisuuden, värin ja pesulämpötilan mukaan. Myös koneiden tarjoamia ohjelmavaihtoehtoja eli vajaatäyttö tai pikaohjelmat kannattaa opetella käyttämään.

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

pestään kirjoitti:

alusvaatteet aina pyyhkeiden kanssa eli 60asteessa.
Mieluummin ostan useammin alusvaatteita kuin pesen ne vain puoliksi puhtaiksi.

Hygieniasyistä en pesisi juuri alusvaatteita ja pyyhkeitä samaan aikaan noin matalassa lämpötilassa, koska 60 astetta ei riitä tappamaan kaikkia mikrobeja. Voit siis saada koneesta käsipyyhkeen, jossa on bakteereja, noh, arvaat kyllä mistä. Sitten peset kädet, kuivaat, ja menet keittiöön valmistamaan vaikkapa salaattia tai jotain muuta kylmänä tarjottavaa. Nyt ne mikrobit ovat siirtyneet ruokaan, joka on näin muuttunut tarjoilukelvottomaksi.
T: ihan oikea kokki, paperit ja kaikki.

Kiitos loistavasta ideasta
Otitpa esille todella kannatettavan asian. Hitaasti hauduttamalla valmistuvat myös monet perinteiset uuniruoat, padat ja puurot.
Nyt kotimaiset juurekset ovat edullisia ja tästä lähiruoasta hautuu uunissa makoisia aterioita. Maku paranee ja energiankäyttö tehostuu.
Lähiruoan suosiminen on myös ympäristön kannalta suositeltavaa.
Myös tuo mainitsemasi töiden limittäminen jos mikä on tehokkuutta.

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

En saanut aivan selvää tekstistä, mutta jos tarkoitat näitä lumensulatusjärjestelmiä niin senhän voi hoitaa myös vesikierrolla jonkin lämmön talteenottojärjestelmästä, mikä muulloin menisi muutenkin "harakoille".

Etuna esim. pientaloissa on sitten se että se "harakoille" menevä osa meneekin promenaadin kohdalta, jolloin tälle lämmölle tulee myös hyötykäyttöä ja lumitöitä ei välttämättä tarvitse tehdä lainkaan.

Lumensulatus kirjoitti:

En saanut aivan selvää tekstistä, mutta jos tarkoitat näitä lumensulatusjärjestelmiä niin senhän voi hoitaa myös vesikierrolla jonkin lämmön talteenottojärjestelmästä, mikä muulloin menisi muutenkin "harakoille".

Etuna esim. pientaloissa on sitten se että se "harakoille" menevä osa meneekin promenaadin kohdalta, jolloin tälle lämmölle tulee myös hyötykäyttöä ja lumitöitä ei välttämättä tarvitse tehdä lainkaan.

Lue lisää

Entä suorasähkölämmitetyn kadun ja pihan kansanterveydelliset kerrannaisvaikutukset: kuka kustantaa lumitöissä käyttämättä jääneitten kilometrikalorioitten tähden entistä pulskistuneemman kansan hiussuonten ja niitä ahtaampien valtiomoitten aukirassaamiset? Entä luonnonsuojelu: millaisilla myrkyillä joudutaan talvikausina niitä suorasähkölämmitettyjä katuja ja pihoja ruiskuttamaan, etteivät luonnollemme viheliäiset kasvitaudit ja tuholaispopulaatiot niillä katukivillä tulipalopakkasillakaan lämmittele?

Järkee vai ei kirjoitti:

Entä suorasähkölämmitetyn kadun ja pihan kansanterveydelliset kerrannaisvaikutukset: kuka kustantaa lumitöissä käyttämättä jääneitten kilometrikalorioitten tähden entistä pulskistuneemman kansan hiussuonten ja niitä ahtaampien valtiomoitten aukirassaamiset? Entä luonnonsuojelu: millaisilla myrkyillä joudutaan talvikausina niitä suorasähkölämmitettyjä katuja ja pihoja ruiskuttamaan, etteivät luonnollemme viheliäiset kasvitaudit ja tuholaispopulaatiot niillä katukivillä tulipalopakkasillakaan lämmittele?

Lue lisää

Sähkölämmitys etenkin suorana on aina yhtä huono ratkaisu. Tehokkaampiakin keinoja on saada lämpöä. Suora sähkölämmitys kun tuottaa lämpöä vain 1 MWh samalla sähkömäärällä.

Lumitöissä käytetään jo nyt tykkejä tms. linkoja ja juuri siksi jätelämmön talteenotolla hoidettu lumensulatusjärjestelmä on ekologisesti kestävin ratkaisu. Siinä ei tarvitse päästää lämpöä harakoille turhaan ja samalla hoituu toinen työ.

Kaupungeissa tämä toteutus olisi kestävin hoitaa kaukolämmön paluuvedellä. Tampere taitaa käyttää tälläista toteutusta.

P.S. Ihminen kuitenkin kehittää helpottavia keinoja, jotka lihottavat osaa kansasta: kävelyn vaihtaminen pyöräilyyn, pyöräilyn vaihtaminen autoon jne.

P.P.S. Luonnonsuojelun kannalta olisi hyvä ensisijassa tehostaa energian käyttöä ja sitten käyttää uusiutuvaa energiaa (esim. aurinko-, tuuli- ja padotonta vesivoimaa). Kemikaaleja käytetään liiankin laajalti jo entuudestaan ja pihojen ruiskuttamisessa ei ole käytännön järkeä sillä kyllä ne bakteerit siellä roudan alapuolellakin viettävät talviajan.

Lumensulatus kirjoitti:

Sähkölämmitys etenkin suorana on aina yhtä huono ratkaisu. Tehokkaampiakin keinoja on saada lämpöä. Suora sähkölämmitys kun tuottaa lämpöä vain 1 MWh samalla sähkömäärällä.

Lumitöissä käytetään jo nyt tykkejä tms. linkoja ja juuri siksi jätelämmön talteenotolla hoidettu lumensulatusjärjestelmä on ekologisesti kestävin ratkaisu. Siinä ei tarvitse päästää lämpöä harakoille turhaan ja samalla hoituu toinen työ.

Kaupungeissa tämä toteutus olisi kestävin hoitaa kaukolämmön paluuvedellä. Tampere taitaa käyttää tälläista toteutusta.

P.S. Ihminen kuitenkin kehittää helpottavia keinoja, jotka lihottavat osaa kansasta: kävelyn vaihtaminen pyöräilyyn, pyöräilyn vaihtaminen autoon jne.

P.P.S. Luonnonsuojelun kannalta olisi hyvä ensisijassa tehostaa energian käyttöä ja sitten käyttää uusiutuvaa energiaa (esim. aurinko-, tuuli- ja padotonta vesivoimaa). Kemikaaleja käytetään liiankin laajalti jo entuudestaan ja pihojen ruiskuttamisessa ei ole käytännön järkeä sillä kyllä ne bakteerit siellä roudan alapuolellakin viettävät talviajan.

Lue lisää

Kyllä, kyllä aivan niin: meille ominaiset eli oloissamme luontaiset ja siten ikiaikaiset kasvitaudit ja tuholaispopulaatiot ovat menestyksekkäästi viettäneet tuhansia ja taas tuhansia talvipakkasia myös routarajan yläpuolella. Ja vastaavasti meille vieraat eli tänne luontaisesti kuulumattomat ja siten sopeutumattomat kasvitaudit ja tuholaispopulaatiot ovat viettäneet ainakin saman määrän talvipakkasia maamme kylmien rajojen ulkopuolella.

Mikäli nyt ruvetaan sähköllä tahi muulla isommista vekottimista pienempiin vekottimiin säästösyistä ylijääneellä energialla suuressa mittakaavassa lämmittämään tulipalopakkasillakin katuja ja pihoja ja toreja ja ennen pitkää purjehduskauden pidentämiseksi myös järviä ja rannikkovesiemme lahtia, ei mainittujen luonnollemme luontaisesti vieraitten tihulaisten tarvitse lähteä täältä talveksi etelään, kuten niiden on tähän saakka täytynyt tehdä.

Tässä kohdassa on huomattava, että esim isommista polttimista pienempiin yli jäänyt sähkö on pakko käyttää jossain muualla tai tulee joko palkkojen alennuksia tai irtisanomisia tai molempia. Tietysti, jos aletaan oikeasti sähköä säästää, pitää vähemmällä myydyllä sähköllä saada sama tai suurempi määrä rahaa asiakkailta, koska energiayhtiön työntekijät eivätkä osakkeitten omistajat ole valmiit tinkimään palkoistaan. Tällöin vähemmän sähkön on oltava kalliimpaa kuin enemmän ja vähemmän sähköä myyvä energiayhtiö joutuu nostamaan tariffejaan, vaikka asiakkaat yrittävät säästää!

Energiayhtiön työntekijän pitäisi enneminkin tehdä laskelmia, jotka osoittavat, että sähkön säästö vähemmän sähkön myynti ei missään nimessä kannata: ei mene kovin kauaa, kun vähemmän sähköä myyvän energiayhtiön osakkeenomistajat nostavat hirmuisen haloon siitä, että niinkin paljon vähemmän sähkön tuotantoon ja myyntiin tarvitaan mukamas saman verran tolkuttomankin kustannuspitoista henkilökuntaa ja sitten tulee yt-neuvotteluita ja senhän arvaa, miten niissä käy.

Kiitos mukavasta viestistä, piristit päivääni
Ei hassumpi idea tehdä yhteenveto täällä annetuista viesteistä. Tosin olen jo koonnutkin niitä sivuillemme!
http://www.vattenfall.fi/www/vf_fi/vf_fi/1635158energ/1642056energ/1642074asiak/index.jsp

Tuo mainoslippis -idea se vasta mainio oli;) sitä en kyllä ihan heti lupaa pistää tilaukseen...
Oikein hyvää ja energiatehokasta joulunodotusta itsellesi ja pysy mukana jatkossakin.

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

Hei,
kiitos yksinkertaisesta, helposta ja hyvästä vinkistä. Liitin sen myös sivuillemme, missä asiakkaamme voivat jakaa vinkkejä toisilleen.

http://www.vattenfall.fi/www/vf_fi/vf_fi/1635158energ/1642056energ/1642074asiak/index.jsp

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

Vattenfall_asiantuntija kirjoitti:

Hei,
kiitos yksinkertaisesta, helposta ja hyvästä vinkistä. Liitin sen myös sivuillemme, missä asiakkaamme voivat jakaa vinkkejä toisilleen.

http://www.vattenfall.fi/www/vf_fi/vf_fi/1635158energ/1642056energ/1642074asiak/index.jsp

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

Lue lisää

Talvella 3x1,5l limsapullot parvekkeelle jäätymään ja kun ne ovat jäässä niin nostan ne kylmiöön. Kun vesi on sulanut niin kylmää on vapautunut n. 3kWh ja kylmiö ei ole käyttänyt juuri lainkaan sähköä. Kylmiö on kohtuu vanha ja säästö varmaan pieni, mutta täysin ilmainen.

Kokeiltu on. Löysää velliä olivat, vaikka alussa porisi ja kovasti.

alle 5 MWh... tuo vaikuttaisi käytännössä kaikkia paitsi pientaloja. Toisaalta taas asuinhuoneistot ja pari- tai ryhmätalot eivät ole itsenäisiä kiinteistöjä.

Onhan se tietysti paha maksaa 52,55 € / kk 32,20 € / MWh 10,7726 € / MWh jos kulutus on 0 - 5 MWh kun toisella on (lähes) samat hinnastot käytössä vaikka kulutus olisi 200 MWh. (3 x 63 A ja 0,4 kV ja sähköliittymä jatkuvalla huipputeholla.)

Kiitos vinkistä

Periaatteessa ihan käyttökelpoinen idea, kunhan huolehdit siitä, että ulkona on oikea lämpötila. Pakasteiden säilytyslämpötilan pitää olla -18°C astetta ja jääkaapissa tarvitaan 5°C astetta.. Pakasteille ei riitä se, että on ”pakkasta”, sillä pakasteiden laatu kärsii, mikäli pakkasta ei ole tarpeeksi.
Hyvä keino on myös esijäähdyttää tuotteet ulkona ennen pakastimeen laittamista. Kunhan muistaa huolehtia, etteivät linnut, oravat tai jyrsijät pääse niihin käsiksi.
Myös näin jouluna, kun ruokia on tavallista enemmän, kannattaa pihaa tai parveketta hyödyntää. Ja kylmälaukku on hyvin käyttökepoinen!

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija

Hei,

kysyt ”kyllä kai se jossakin näkyy?” – no ihan varmasti näkyy.
Nyt voisit seurata ja aivan reaaliajassa, graafisesti esitettynä, mikä on suunnilleen vastaavien laitteiden kulutus yhdessä kotitaloudessa.
Vattenfall järjestää Vuoden energiaperhe-kisan, jossa seurataan kolmessa taloudessa energiankulutuksia. Kilpailu on juuri alkanut ja olemme julkaisset siitä kertovat nettisivut. Pääset seuraamaan kilpailuperheiden kulutuksia täällä:
www.vattenfall.fi/energiaperhe

Terveisin, Airi Laakkonen,
Vattenfallin energia-asiantuntija