Sulakkeiden paloaikoja

Kiitos induktsioonille!

Reippa kirjoitti:

Kiitos induktsioonille!

tyhmyyteni mutta nyt tuli ongelmia noiden käppyröiden tulkinnassa:)
Mitenkä tuosta esim 10A sulakkeen osaan katsoa. Minusta kun tuosta ensimmäiseltäsivula kun katson niin näyttäisi siltä että esim just 10A sulake palaa 2A virralla 20 sekunnissa. Joo, en ymmärrä miten luetaan, auttaisiko joku? asiallisuutta pyydän!

Reippa kirjoitti:

tyhmyyteni mutta nyt tuli ongelmia noiden käppyröiden tulkinnassa:)
Mitenkä tuosta esim 10A sulakkeen osaan katsoa. Minusta kun tuosta ensimmäiseltäsivula kun katson niin näyttäisi siltä että esim just 10A sulake palaa 2A virralla 20 sekunnissa. Joo, en ymmärrä miten luetaan, auttaisiko joku? asiallisuutta pyydän!

Lue lisää

tarkoita 2A vaan 2xnimellisvirta. Eli 10A B-tyypin johdonsuoja toimii 10-40 sekunnissa 2x10 A virralla. Vaihteluväli on sallittu rakenteellinen toleranssi. Laukaisu voi tapahtua jo 10 sekunnissa, mutta pitää tapahtua viimeistään 40 sekunnissa.

Sulakkeilla on ihan omanlaisensa käyrät, jotka poikkeavat näistä johdonsuojista. Johdonsuoijien erikoisuus on esim. B-, C- ja D-tyyppien samalainen toiminta termisellä alueella ja erilainen toiminta magneettilaukaisualueella. Laukaisukäyrän oikealla valinnalla saavutetaan laukaisuehdot erilaisissa ympäristöissä.

vts00x kirjoitti:

tarkoita 2A vaan 2xnimellisvirta. Eli 10A B-tyypin johdonsuoja toimii 10-40 sekunnissa 2x10 A virralla. Vaihteluväli on sallittu rakenteellinen toleranssi. Laukaisu voi tapahtua jo 10 sekunnissa, mutta pitää tapahtua viimeistään 40 sekunnissa.

Sulakkeilla on ihan omanlaisensa käyrät, jotka poikkeavat näistä johdonsuojista. Johdonsuoijien erikoisuus on esim. B-, C- ja D-tyyppien samalainen toiminta termisellä alueella ja erilainen toiminta magneettilaukaisualueella. Laukaisukäyrän oikealla valinnalla saavutetaan laukaisuehdot erilaisissa ympäristöissä.

Lue lisää

joo, nyt alko homma pelittään. kiitti :)

vts00x kirjoitti:

tarkoita 2A vaan 2xnimellisvirta. Eli 10A B-tyypin johdonsuoja toimii 10-40 sekunnissa 2x10 A virralla. Vaihteluväli on sallittu rakenteellinen toleranssi. Laukaisu voi tapahtua jo 10 sekunnissa, mutta pitää tapahtua viimeistään 40 sekunnissa.

Sulakkeilla on ihan omanlaisensa käyrät, jotka poikkeavat näistä johdonsuojista. Johdonsuoijien erikoisuus on esim. B-, C- ja D-tyyppien samalainen toiminta termisellä alueella ja erilainen toiminta magneettilaukaisualueella. Laukaisukäyrän oikealla valinnalla saavutetaan laukaisuehdot erilaisissa ympäristöissä.

Lue lisää

Moi. Netiketin mukaan vähän pöllöä lainata toisen ketjua, mutta kun ollaan asiassa juuri sopivasti:
asun 2005 rakennetussa kerrostalossa jossa sulaketaulu sen mukainen. Siellä on 10A ja 16A automaattisulakkeita (siis ylös-alas -vipu) ja jokaisen päällä lukee "C".

Olen miettinyt, kuinka nopeasti tuollainen laukeaa toisaalta oikosulkutilanteessa ja toisaalta sellaisessa vikatilanteessa, jossa virtaa menee vain hiukan liikaa, mutta joka voi sinänsä aiheuttaa vaaratilanteen. Tuo c-käyrä on näemmä aika hidas. Miten voi olla, että 1,5-kertaista virtaa voi mennä 200 sekuntia? Vika voi siis olla päällä 3 minuuttia ja 20 sekuntia ennen kuin sulake suvaitsee toimia.
8-kertaista virtaa sallitaan 2 sekuntia. Siis 8*16A = 128A kertaa 230v = 29 440W. Ja tuo menee kaksi kokonaista sekuntia! Jokin kodinkone on kyllä sula rautakasa tuon jälkeen.
Amatöörinä en käsitä tuollaista ratkaisua. Osaisitko selittää ja perustella miksi tuo menee kuten menee?

vts00x kirjoitti:

tarkoita 2A vaan 2xnimellisvirta. Eli 10A B-tyypin johdonsuoja toimii 10-40 sekunnissa 2x10 A virralla. Vaihteluväli on sallittu rakenteellinen toleranssi. Laukaisu voi tapahtua jo 10 sekunnissa, mutta pitää tapahtua viimeistään 40 sekunnissa.

Sulakkeilla on ihan omanlaisensa käyrät, jotka poikkeavat näistä johdonsuojista. Johdonsuoijien erikoisuus on esim. B-, C- ja D-tyyppien samalainen toiminta termisellä alueella ja erilainen toiminta magneettilaukaisualueella. Laukaisukäyrän oikealla valinnalla saavutetaan laukaisuehdot erilaisissa ympäristöissä.

Lue lisää

Kun itse olen ymmärtänyt että asia on toistepäin, toki voi olla että olen väärässäkin.

Eikös magneettilaukaisu tarkoita oikosulkusuojausta, ja ole jokaisella automaatilla aina samanlainen. Oikosulun aiheuttama muutos magneettikentässä laukaisee automaatin käytännössä niin nopeasti kuin mahdollista.

Terminen alue taas on käsitykseni sitten erilainen eri käyräisillä automaateilla. Termisen puolen ominaisuudet vaikuttaa siten merkittävästi ryhmäjohtojen mitoitukseen, että saadaan johdon pääsäkin haluttu poiskytkentäaika. Termisellä puolella on automaatissa bi-metalliliuska? tai vastaava joka laukaisee automaatin mikäli liuska lämpiää liikaa.

Jos tämä tulkinta on väärin voisit perustella oman logiikkasi.

sulakesälli kirjoitti:

Moi. Netiketin mukaan vähän pöllöä lainata toisen ketjua, mutta kun ollaan asiassa juuri sopivasti:
asun 2005 rakennetussa kerrostalossa jossa sulaketaulu sen mukainen. Siellä on 10A ja 16A automaattisulakkeita (siis ylös-alas -vipu) ja jokaisen päällä lukee "C".

Olen miettinyt, kuinka nopeasti tuollainen laukeaa toisaalta oikosulkutilanteessa ja toisaalta sellaisessa vikatilanteessa, jossa virtaa menee vain hiukan liikaa, mutta joka voi sinänsä aiheuttaa vaaratilanteen. Tuo c-käyrä on näemmä aika hidas. Miten voi olla, että 1,5-kertaista virtaa voi mennä 200 sekuntia? Vika voi siis olla päällä 3 minuuttia ja 20 sekuntia ennen kuin sulake suvaitsee toimia.
8-kertaista virtaa sallitaan 2 sekuntia. Siis 8*16A = 128A kertaa 230v = 29 440W. Ja tuo menee kaksi kokonaista sekuntia! Jokin kodinkone on kyllä sula rautakasa tuon jälkeen.
Amatöörinä en käsitä tuollaista ratkaisua. Osaisitko selittää ja perustella miksi tuo menee kuten menee?

Lue lisää

Tässä vielä yksi oleellinen lähtökohta: asuntoon tulee 3*25A nousut.
Missähöhän laukeaa sulake ensiksi, talon kellarissa sähköpääkeskuksessa vai täällä kotona? Ei taida tulla 128A ylös asti jos ja kun on nousussa 25A raja. Vai onkohan se noususulake jokin "D" "E" tai "F" -käyrän mukainen, joka reagoi joskus ensi kuussa tai kevväämmällä...! ;))

mb-- kirjoitti:

Kun itse olen ymmärtänyt että asia on toistepäin, toki voi olla että olen väärässäkin.

Eikös magneettilaukaisu tarkoita oikosulkusuojausta, ja ole jokaisella automaatilla aina samanlainen. Oikosulun aiheuttama muutos magneettikentässä laukaisee automaatin käytännössä niin nopeasti kuin mahdollista.

Terminen alue taas on käsitykseni sitten erilainen eri käyräisillä automaateilla. Termisen puolen ominaisuudet vaikuttaa siten merkittävästi ryhmäjohtojen mitoitukseen, että saadaan johdon pääsäkin haluttu poiskytkentäaika. Termisellä puolella on automaatissa bi-metalliliuska? tai vastaava joka laukaisee automaatin mikäli liuska lämpiää liikaa.

Jos tämä tulkinta on väärin voisit perustella oman logiikkasi.

Lue lisää

olet tosiaan hakoteillä ja asia on juuri päinvastoin. Jos kaivat esiin vaikka ABB:n käppyrät, ne on kuvattu päällekkäisinä. Siitä asia käy paremmin ilmi: termisen alueen ovat samat ja pikalaukaisun eli magneettilaukaisun alueella vierekkäin.

Se meni kyllä oikein, että magneettilaukaisualue koskee oikosulkutilannetta (oikosulkusuojaus). Sen sijaan termisen alueen ominaisuudet ovat samat, eivätkä siis vaikuta laukaisuehtoihin. Eipä tietysti muutenkaan, koska kyse on ylikuormitussuojauksesta ja laukaisuajat ovat vähintään sekuntien luokkaa.