kuolinpesän omaisuus? Riittääkö esim. asunto..€, huonekalut..€, arvoesineet..€, osakkeet..€, rahavarat..€? Entä vainajan vaatteet, henkilökohtaiset hygienitarvikkeet, ruoka?
Milloin luettelo tehdään ja keitä pitää olla paikalla? Jos perukirjoituksen tekee toimisto, tekevätkö he luettelon?
Voiko asunnon ja tavarat arvioituttaa etukäteen?
Milloin luettelo tehdään ja keitä pitää olla paikalla? Jos perukirjoituksen tekee toimisto, tekevätkö he luettelon?
Voiko asunnon ja tavarat arvioituttaa etukäteen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
irtaimiston ulkorakennukseen ja lukitsi oven ja kieltäytyi avaamasta sitä. Ei kuulemma kuulunut kenellekään, mitä siellä oli. Arvokkaampia esineitä kuljetti pois jo ennen kuin pappa kuoli. Tee siinä sitten perukirjaa.
Ei muuta kuin tutkintapyyntöä tekemään.
Pesän luovuttaa, eli antaa luettelon tai suullisesti tiedot ja muut asiapaperit perukirjaa varten henkilö joka parhaiten tietää pesän asiat, kuten leski, avokki, aikuinen lapsi tms. Perukirjaan tulee tiedot kuolinpäivän mukaan, mutta kuluihin tulevat myös hautaus, perukirjan laadinta ja arvio hautakivestä.
Perillisten sovun säilymiseksi on hyvä koota pesän tietoja halukkaiden osakkaiden kanssa yhdessäkin.
Vainajan virkatodistukset 15 ikävuodesta lähtien ja osakkaista viimeisen virkatodistuksen, sekä kuolinpäivän tilisaldot voi hommata itsekin, mutta perukirjan laativa toimisto saa ne ehkä tilattua tietojärjestelmällään.
Omaisuuden arviot voi teettää etukäteen, mutta perukirjaan arviot hyväksyy kaksi uskottua miestä perunkirjoitustilaisuudessa ja he, sekä pesän luovuttaja allekirjoittavat perukirjan. Paikalle lain mukaan kutsuttujen kaikkien pesän osakkaiden paikallaolo ja allekirjoitus ei ole tarpeen. Perukirjan laatija ja hänen sihteerinsä tai muu henkilö voivat toimia uskottuina miehinä. Laki ei sinänsä jäävää osakkaitakaan, mutta hyvän tavan mukaan uskottuina miehinä toimivat pesän ulkopuoliset henkilöt.
Perukirja on lähinnä veroilmoitus ja pesän osakasluettelo perintöveron määräämistä varten, joten vähäarvoista kapineistoa ei tarvitse luetteloida. Perinnönjako onkin sitten pahimmillaan tarkkaa osakkaiden keskeistä kädenvääntöä muistoesineistä ja kahvikupposista.
Tämä auttoi paljon.
PS.
Eikö valvojat lue ollenkaan vastauksia? Kaikenmaailman ilkkujat pitäisi saada kuriin. Jotkut ilmeisesti elävät näistä v:luista.
Ymmärsinkö oikein, että perukirjaan ei merkitä huonekaluja ja arvoesineitä?
Merkitäänkö, missä ne ovat sijoitettuna tällä hetkellä?
Tietääkö joku asiallisesti ja ystävällisesti neuvoa, kuinka perukirjan perusteella omaisuus sitten jaetaan perinnönjaossa?
Meillä toinen testamentin edunsaajista on ollut samalla testamentin tehneen vainajan edunvalvoja sekä myös toiminut nyt pesänilmoittajana.
Oletukseni on, että kaikki irtain on tämän toisen testamentin edunsaajan hallussa tällä hetkellä.
Onko mitään mahdollisuutta, että tuota irtainta omaisuutta voisi mitenkään saada joskus jaettua,
vai onko minun tyytyminen siihen, että toinen testamentin saajista pitää kaiken irtaimen itsellään,
vaikka testamentissa selkeästi määrätään jakamaan koko omaisuus tasan meidän välillämme,
yhtä suuriin osiin?
Kyseessä oleva toinen edunsaaja on aiemmin käyttäytynyt tavalla, jota voi hyvällä syyllä kuvailla narsistiseksi.
Haluaisin mahdollisimman selkeän ja oikeudenmukaisen jaon.
Perunkirjoitustilaisuutta ei ole vielä järjestytty.
Tuleeko minun esittää toiveitani perunkirjoitustilaisuudessa?
Ja vielä kysyn: voiko joku asia olla niin sanottu sudenkuoppa perunkirjoitustilaisuudessa, jos vastapuolena on niin sanottu narsistinen henkilö?
Yleensä tavallisilla ihmisillä ei ole mitään poikkeuksellisen arvokasta koti-irtaimistoa, ja perintöveron minimoimiseksi laitetaan "tavanomainen koti-irtaimisto, 2000 euroa" tai "ei arvoa" tms.
Arvokkaat antiikit ja taulut yms. pitäisi toki eritellä, mutta nekin sitten perintöverotetaan.
Sitten kun jaetaan, niin siitähän sovitaan keskenään. Nykypäivänä perillisinä olevilla on itselläkin kaapit niin täynnä mariskoolia ja muuta kippoa ynnä talot tai asunnot täynnä huonekaluja, eikä kukaan toivottavasti hirveästi ole vanhoja ja käytettyjä kamoja himoitsemassa. Meillä tehtiin mummun kuoleman jälkeen (oli ollut kauan leskenä) niin, että lapset ottivat itselleen kaikki ne tavarat, mitä itse olivat mummulle lahjaksi tuoneet, vaatteet lahjoitettiin seurakunnan kirpputorille (kukapa niitä 46-koon krimplene-mekkoja olisi vastuksikseen halunnut), myrnakupit meni sille tyttärelle, jolla itsellään oli jo jotain saman sarjan kippoja). Mitään ihmeen arvokasta ei tosiaankaan ollut.
Tietysti eri asia, jos seinät ovat täynnä Gallen-Kalleloita ja mööpelit arvokasta antiikkia. Mutta harvalla näin.
Teillä asia sujui siis sopuisasti ja noin tyylikkäästi - hienoa ja rohkaisevaa kuulla!
Näin toivoisin meilläkin asian toteutuvan.
Minä itse en toistaiseksi tiedä missä nämä perittävät tavarat sijaitsevat.
Mietin tässä sitä, että pitäisikö minun mainita toiveestani kirjallisesti, mikäli toivoisin jotakin itselleni?
Vai kuinka tulisi menetellä?
Kun perinnönjako aikanaan tulee, ilmaiset mitä toivot saavasi.
Yhdessä muiden osakkaitten kanssa sovitte miten irtaimisto sitten jaetaan. Lähtökohtainen periaate on, että jokainen saa tasapuolisesti kutakin omaisuus/jäämistölajia - ellei muuta sovita.
Perunkirja on vain luettelo. Siinä ei vielä mitään jaeta.
JOS arvotavaraa kuuluu omaisuuteen - siis oikeasti tuhansien arvoisia koruja tai taidetta - ne tulee kirjata perukirjaan. Mariskoolitaso ei arvotavaraksi luettavaa ole ;) JOS kuolinpesä tulenee olemaan riitaisa, niin silloin kannattaa vaatia irtaimistonkin kirjaus, ettei mitään katoa.
Olen perimässä sisarukseni kanssa, joka on ollut perittävämme edunvalvojana. Hänellä on tieto perittävästä omaisuudesta. Mitään tietoa hän ei ole minulle oma-aloitteisesti antanut.
Mikäli toinen perijä toimii kuten hän aiemmin on toiminut, hän olettaa kaiken kuuluvan hänelle ja minun riitelevän, jos vaadin jotakin/mitään itselleni.
Millä tavalla ja keinolla voin vaatia irtaimiston kirjausta?
Onko hänellä velvollisuus luetteloida omaisuutta?
Kaikki asiakirjat ovat hänen hallussaan.
Voinko vaatia ja kuinka, että ne siirrettäisiin esimerkiksi pankin tallelokeroon?
"Onko hänellä velvollisuus luetteloida omaisuutta?"
Ei ole. Perukirjan muotosäännökset eivät velvoita ilmoittamaan koti-irtaimistoa yksilöitynä.
//Olen perimässä sisarukseni kanssa, joka on ollut perittävämme edunvalvojana.//
Sisaresi on ilmeinen pesän tietojen luovuttaja perukirjaan. Ne tiedot tietenkin saat perukirjasta, mutta kuolinpäivää aiempien tilitietojen saaminen pankista edellyttää kaikkien osakkaiden yhteistä pyyntöä.
Edunvalvoja on tehnyt vuositilit ja tekee myös lopputilityksen maistraatille. Sinulla on oikeus saada edunvalvonta tilitysten kopiot maistraatista pyytämällä ne kirjallisesti. Ellei ensimmäinen virkailija anna, niin vaadi ylemmiltä viranhaltijoilta. Perivät ehkä maksun kopioista.
Kuinka käytännössä voisin saada jotakin perittäväkseni tulleesta irtaimistosta?
Ja tiedon siitä, missä se sijaitsee?