Tuli taas tehtyä virheitä, ei mitään kännäilyjä tai sellaista, ihan vaan mokailin työasioissa ja jouduin (taas kerran) kasvotusten typeryyteni kanssa. Niin paljon alko ahdistamaan, että piti mennä tukinettiin. Siellä kuitenkin pääsee keskustelemaan vasta kun ylläpito arkena hyväksyy mukaan. Eli ei löytynyt kanavaa.
Tulin sitten tänne, kynnyksen pitäisi ainakin olla alhainen. Ihan vaan sanomaan, että kylläpä voikin olla ahdistunut olo ja mitenkähän tästä nyt taas selviytyy.
Läheisiä ei voi enää tällä kuormittaa. Ei ole lääkkeitä, eikä tässä kiikkuunkaan olla menossa. Itteään ei kuitenkaan karkuun pääse. Väsyttää, mutta voi olla vaikeuksia käydä nukkumaan.
Millähän saisi mielen kohenemaan? Ehdotuksia?
Tulin sitten tänne, kynnyksen pitäisi ainakin olla alhainen. Ihan vaan sanomaan, että kylläpä voikin olla ahdistunut olo ja mitenkähän tästä nyt taas selviytyy.
Läheisiä ei voi enää tällä kuormittaa. Ei ole lääkkeitä, eikä tässä kiikkuunkaan olla menossa. Itteään ei kuitenkaan karkuun pääse. Väsyttää, mutta voi olla vaikeuksia käydä nukkumaan.
Millähän saisi mielen kohenemaan? Ehdotuksia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos ahdistus ei helpota lähipäivinä, varaa aika vaikka lääkäriin. Koeta kääntää ajatuksia muualla niin unikin voi tulla paremmin. Koeta rauhoittua jotenkin. Tiedän että se on vaikeaa. Itse nykyään nukahdan mirtatsapiinin (15 mg) avulla. Ei enää tarvitse murehtia aamuun asti, vaan tuo nappula sammuttaa minut.
Omaan krooniseen ahdistukseen ja henkiseen heikkouteeni haen apua psykoterapiasta. En tiedä milloin se alkaa, mutta melko pian ensi vuonna.
Kiitos, olen kyllä ajatellut mennä lääkäriin. Pakko varmaankin, olen kyllä niin riepuna. Töistäkin on varmaan jäätävä sairaslomalle.
En niinkään pelkää, että ajautuisin esim. itsemurhaan kuin sitä, että pää vain pimahtaa tai terveys muutoin romahtaa lopullisesti nyt masennukseksi ja ahdistukseksi nopeasti muuttuneen, pitkään jatkuneen stressin ja väsymyksen jälkeen.
Olo on kyllä kaikkea muuta kuin toiveikas ja luottavainen, tämä on kyllä aika rankkaa juuri nyt. Vähän tuo tuleva yö suorastaan pelottaa. Toivottavasti uni tulisi hyvin ja aamulla olisi paremmin.
Auttoi kyllä jo tämäkin, kun vain sai käydä täällä vähän valittamassa. Kiitos vielä siitä. Käyn nyt kuitenkin nukkumaan, joten en ole ainakaan tänään enää palstalla. Hyvää yötä.
Ihan hyvin nukuttu yö takana. Herätessä ei heti ahdistanut, mutta viiden minuutin kuluttua huono olo ja eilinen ahdistus ja ajatusvyyhti palasivat. Onneksi sentään sai nukutuksi, vaikka väsymys kyllä tuntuu vielä.
Toivottavasti päivä tuo helpotuksen niin, ettei tarvitsisi enää jatkaa näin. Jos muutamankin asian saisi selvitetyksi niin sekin jo helpottaisi kummasti.
Mutta eteenpäin on vain mentävä. Lääkärille menen ehkä jo tänään. Selvästi tämä tila on myös fyysinen eli lääkkeetkin saattaisivat auttaa vaikken olekaan mikään lääkkeiden ystävä. Erikoista, kuinka voi nähdä oman tilansa, ahdistuksen ja masennuksen ihan selväjärkisesti, muttei kuitenkaan voi sitä muuttaa. Se on kuin sairaus, kuume tai tulehdus, se vain on eikä lähde vaikka sen tiedätkin.
Nukkuminen antoi voimia. Moni asia selvisi päivän aikana, jos ei nyt ihan hyväksi muuttunut, niin ainakin paljon paremmaksi. Isoilta tuntuneet murheet saivat oikean mittakaavan ja tuntuvat nyt pienemmiltä, jos eivät kokonaan poistuneetkaan. Olo koheni. Vieläkin väsyttää, mutta olo on jotain aivan muuta kuin eilinen epävakaa epätoivo. Tänään käyn nukkumaan toivonmukaan näin tuntien.
Kiitos.
mikä on toi tukinetti?
Löysin osoitteesta www.tukinet.net
En tuosta tiedä sen enempää, kuin mitä itsekin voit käydä sivulta selvittämässä.
Aika on kuoppaista tämä munkin meno. Eilen oli hyvä päivä ja tänään töissä, mutta nyt ahdistaa taas ihan vietävästi. Selvästi on yhteydessä väsymykseen ja suureen työmäärään, menee vain takki niin tyhjäksi, ettei mitään hyvää jää enää itselle ammennettavaksi.
Oikein pitää kysyä itseltään, että minkä ihmeen takia noita töitä edes täytyy tehdä, kun ei niistä mitään hyvää näyttäisi seuraavan.
Täytyy taas yrittää ensi yönä nukkua vähän enemmän. Ehkäpä tämä tästä vielä. Mutta onhan tämä kyllä masentavaa, vaikka miten laittaisi. Sitä alkaa tosissaan toivomaan, että pääsisi vaikka sairaseläkkeelle, ettei tarvitsisi enää rimpuilla.
Helpottaahan se tämän avautuminenkin vähän.
Etenkin auringonvalon vähentyessä epämääräiset ahdistukset ovat olennaisesti vähentyneet aloitettuani aivan 'pystymettästä' ensin kipeän alaselän takia hengitys ja venyttelyharjoitukset.
Oikealle vääntyneet 4 ja 5 nikama aiheuttavat toistuvia kiputiloja. Selkä on rtg-kuvattu ja todettu skolioosit sekä ylä, että alarangassa.
Sitten nämä jännittäjätyypin ainaiset niska-hartiaseudun kivut. Poikamiehenä yksin asuessa oioin ruotoani kerrostalon lämpimällä lattialla tuntikausiakin yhteen menoon.
Aivan valtavina tärinäaaltoina mielen ja kehon jännityksen purkautuivat. Ulos tuli vahvoja aggressioita mutta myös euforisia ilon tunteita. Pystyin jatkamaan töissä tarvitsematta enää turvautua oman talon
työterveyshuoltoon. Kuulin kerran fysioterateuttien keskustelevan: "aina nuo samat ukot täällä".
Kun jätin venyttelyt ohjelmastani pois, kaikki vanhat krempat ja uusiakin joukossa ilmaantui vai vihkaa kuvaan mukaan.
Aloitin fyysisemmän säännöllisen harjoittelun vain 1 huilipäivän välissä pitäen. Tämä vaatii uskomattoman määrän viitseliäisyyttä, mutta kunnon tai sairauksien takia en tarvi lääkäriin tilata aikaa.
Jatkuvast päälle käyvä, elämänikäinen masennus- ja ahdistuskin pysyvät hallittavina ilman lääkehoitoa.
Puhumalla minulle. Osoite on tällä tarkoituksella [email protected]. Voin tarjota enemmän lohtua, mutta se löytyy vasta nimimerkin päästä..