Mä kuvittelen nyt niinku sen tytön mun eteeni. Sit mä kuvittelen hei et kierrän kädet sen ympärille ja otan sen syliin. Molemmat ollaa hiljasia, mut sanoja ei tarvittas kai. Siinä sit tuntisin niiku mahdollisesti onnellisimman tunteen mitä oon ikinä tuntenu..? Mut miksi? Hänhän on vaa ihminen niinku minäki. No vähän erilaisen elämän ehkä elänyt mut silti? Eikö homo sapiens ole englanniksi "man smart", eli viisas ihminen. Miksi mun pitää saada toinen omaksi ollakseni onnellinen? Varsinkaan kun ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi hän tekis mut onnelliseksi. Läheisyys on ehkä vähän 90-lukuu hei.. ainaki mulle. :(
Läheisyys on tyhmä perustarve
Mr. Banaani-Vil.Sam.
1221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Question is "What is the mana mana?". Question is "Who cares?"