95=)98E

Ei haittaa ole ja minä olen ajellut Volvoilla aina 98 bensalla,matka taittuu ja kone tykkää hyvästä polttoaineesta.Tässä muutama asia jotka kannataa lukaista ennen kuin tuomisette minun arvion.
Kipinäsytytteisissä moottoreissa (esimerkiksi bensiinimoottori), on olemassa muutamaa erilaista epänormaalin palamisen muotoa:
a) varsinainen nakutus(detonation, spark knock)
b) pintasytytys(surface ignition)
c) nakuttava pintasytytys(knocking surface ignition)
d) ei-nakuttava pintasytytys(non-knocking surface ignition).
Näiden lisäksi on olemassa vielä jälkikäynti(run-on) sekä kaikille pintasytytyksille yhteinen erikoismuoto, muuttuva pintasytytys(runaway surface ignition).

Varsinaisesta nakuttavasta palamisesta on kyse silloin, kun palamisliekin etenemisnopeus kasvaa äänennopeuden luokkaan. Se voi tapahtua varsinkin palamisen loppuvaiheessa, kun loppukaasu on jo korkeassa lämpötilassa ja voimakkaasti puristettuna. Nakuttavassa palamisessa esiintyy normaaliin palamistapahtumaan verrattuna korkeita painehuippuja(kuten aiemmin totesin, etenevät äänennopeudella), jotka aiheuttavat männän, sylinterikannen ja sylinterikannen tiivisteen vaurioita. Nakuttavaa palamista voidaan estää lisäainein polttoaineessa, käyttämällä rikasta seosta tai sytytyshetken myöhäistämistä. Sytytyshetken myöhäistäminen ei ole kuitenkaan yksiselitteisen helppo keino korkeapuristeisissa moottoreissa (puristussuhde yli 10, nykyisin yleistä). Puristussuhteen kasvaessa tehollisen keskipaineen riippuvuus käytetystä sytytysennakosta lisääntyy, joten ennakon pienentäminen alentaa moottorista nakutusrajalla saatavaa vääntömomenttia pakokaasujen rajun lämpötilan nousun lisäksi.

Pintasytytys on palotilan kuuman kohdan tai karstan (deposit) aiheuttama palaminen ennen normaalin palorintaman tuloa kyseiseen kohtaan. Etenee normaalilla palamisnopeudella (siis hitaammin kuin nakuttava palaminen).

Nakuttava pintasytytys on erikoisempi muoto, sille on ominaista yksi tai useampi terävä napaus harvakseltaan. Todennäköisesti aiheutuu karstan aikaansaamasta erittäin aikaisesta sytytyksestä.

Ei-nakuttavassa pintasytytyksessä nakuttavaa ääntä ei synny. Erikoismuotona on ns. jyrinä (rumble), joka on matalahko, vaimennetun tuntuinen ääni. Eroaa selvästi nakutuksesta ja moottorin käynti on silloin täristävää. Eräs syy tähän ovat korkeat paineet, jotka syntyvät monessa kohdin samanaikaisesti syntyvästä pintasytytyksestä. Aiheuttaa voimakasta männänrenkaiden kulumista.

Palotilan suunnittelussa pyritään vähentämään nakutusherkkyyttä mm. seuraavilla seikoilla:
1) Liekin palomatkan tulee olla mahdollisimman lyhyt
2) Pakoventtiilin muodostaman hehkuvan kohdan, joka saattaa aiheuttaa pintasytytyksiä, pitäisi olla mahdollisimman pieni (nousua suurentamalla voidaan hieman kompensoida virtausalan pienenemistä).
3) Pakoventtiilin istukka ja sytytystulpan ympäristö on voitava jäähdyttää hyvin
4) Jotta moottori voisi toimia mahdollisimman laihoilla seoksilla, sytytystulpan sijainti on valittava siten, että sisään tuleva seos pystyy huuhtomaan jäännöskaasut (residual gases) sytytystulpan luota
5) Palotilaan tulee syntyä palamista edistävää pyörteilyä.