Tapoinko hänet???

Olen juuri kokenut keskenmenon, eilen sain varmistuksen asiaan. Syytän itseäni, olen varma että tapoin tietämättäni lapseni. En tiennyt olevani raskaana ja sinä aikana olen juhlinut luokkakokouksessa ja tupareissa, en todellakaan olisi niin tehnyt jos olisin tiennyt. Kuinka ikinä voin antaa itselleni anteeksi, en kuinkaan...Viime maanantaina tein testin ja olimme niin onnellisia mutta lyhyeen loppui onni, viikonloppu meni sairaalassa rampatessa ja sunnuntaina olin jo varma itse ettei kaikki hyvin ja eilen sitten lopullisesti maailma romahti. Olen surullinen, mutta eniten vain vihainen itselleni.
9912
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Lapsi on parhaimmassa turvassa juuri noina ensi viikkoina, jolloin äiti ei voi ilman testiä tietää olevansa raskaana. Silloin ei pienet kaatumiset tai ryyppäykset haittaa lasta. Eihän se nyt suositeltavaa toki ole mutta voit varmasti kuvitella, kuinka moni yllätysraskauden kokenut äiti on juonut ja polttanut, kun ei vielä ole osannut ajatellakaan olevansa raskaana... Eikös se niin ole, että vasta kun sikiön ja äidin verenkirto on yhteinen, on juomisesta haittaa.

Äänestä
  • Jos on mennäkseen kesken, niin menee, Jos ei, niin eipä mene, vaikkapa kuinka itsesi kolhisit. Näin se vain on.

    Muistappa se, että nyt kun olet tullut kerran raskaaksi, toisen kerran tulet tosi äkkiä. Joten voit jo nyt lopettaa alkon nauttimisen. Onnea tulevan raskauden puolesta.

    Äänestä

Kyselin samanlaisesta asiasta, olin muistaakseni 5-6 viikolla raskaana kun olin ottanut alkoholia. Lääkäri sanoi että ei alkio ole ollut silloin vielä samassa verenkierrossa. Minä en ole siis saanut keskenmenoa mutta pelkäsin epämuodostumia ym. Alkuvaiheen keskenmenot johtuu usein jostakin kehityshäiriöstä, et sinä ole sitä aiheuttanut! Älä huoli, se oli luonto joka nyt puuttui asiaan. Onnea uuteen koitokseen!

Äänestä

Kiitoksia kaikille vastaajille, toivon sydämeni pohjasta että jonain päivänä pääsen tästä tuskata, surusta ja itsevihasta irti. Nyt mieltäni kaihertaa semmoinen kun eilen tuli sairaalasta lauantaisen käyntini tiedot ja siinä luki uhkaavasta keskenmenosta maininta että saattaa olla kyseessä, niin näinhän se sitten oli kun se km tuli, niin kysymys siis olisinko voinut jotenkin estää km? Siis teinkö jotain väärin la-su että uhkaus muuttui todeksi??

Äänestä
  • Siis, ihan mielenkiinnosta kysyn, koska et todellakaan ole aiheuttanut lapsesi keskenmenoa. Joskus vaan käy huonosti. Älä ainakaan sillä juomisella syyllistä itseäs. Miksi oli keskenmenon uhka? Kai se selitettiin papereissa?

    Äänestä

  • TiiviTaavi84 kirjoitti:

    Siis, ihan mielenkiinnosta kysyn, koska et todellakaan ole aiheuttanut lapsesi keskenmenoa. Joskus vaan käy huonosti. Älä ainakaan sillä juomisella syyllistä itseäs. Miksi oli keskenmenon uhka? Kai se selitettiin papereissa?

    6 4, laskettuna menkoista siis. Ei paperissa ollut muuta kuin että vielä ei tietoa onko kyseessä uhkaava keskenmeno vai kohdunulkoinen raskaus.

    Äänestä

  • sureva... kirjoitti:

    6 4, laskettuna menkoista siis. Ei paperissa ollut muuta kuin että vielä ei tietoa onko kyseessä uhkaava keskenmeno vai kohdunulkoinen raskaus.

    Jos raskaus on menossa kesken varhaisvaiheessa, ei sitä voi valitettavasti estää mitenkään. Alkionsiirron jälkeen tuli viikolla 5 vuotoa, soitiin klinikalle, mutta sanoivat, että taytyy vain odottaa, ultrassa ei vielä näkyisi mitään, etikä levolla tms. voi estää alkuvaiheen keskenmenoa.

    Äänestä

  • Uhkaavaa keskenmenoa et voi mitenkään itse 'peruuttaa', vaikka tekisit/olisit tekemättä jotakin. Itseviha kannattaa unohtaa, kmlle ei vain yksinkertaisesti yleensä voi mitään.

    Äänestä

  • old_profile_20052 kirjoitti:

    Uhkaavaa keskenmenoa et voi mitenkään itse 'peruuttaa', vaikka tekisit/olisit tekemättä jotakin. Itseviha kannattaa unohtaa, kmlle ei vain yksinkertaisesti yleensä voi mitään.

    ja sain tietää keskenmenosta kaksi päivää sitten. Olen jo 3-lapsen äiti joten ison iso kysymysmerkki on päällä että mitä tapahtui....toki saattaa olla jokin yhdistävä tekijä, sillä sain kohdunulkoisen raskauden viime helmikuussa....nyt sitten tämä. Suru on suunnaton, mutta elämän on pakko jatkua. Toivon sinulle jatkossa paljon onnea ja lykkyä uuden raskauden alkuun!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sureva... kirjoitti:

Olen juuri kokenut keskenmenon, eilen sain varmistuksen asiaan. Syytän itseäni, olen varma että tapoin tietämättäni lapseni. En tiennyt olevani raskaana ja sinä aikana olen juhlinut luokkakokouksessa ja tupareissa, en todellakaan olisi niin tehnyt jos olisin tiennyt. Kuinka ikinä voin antaa itselleni anteeksi, en kuinkaan...Viime maanantaina tein testin ja olimme niin onnellisia mutta lyhyeen loppui onni, viikonloppu meni sairaalassa rampatessa ja sunnuntaina olin jo varma itse ettei kaikki hyvin ja eilen sitten lopullisesti maailma romahti. Olen surullinen, mutta eniten vain vihainen itselleni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu