Toisen yksityiselämää ei kannata ruotia netissä

Toisten ihmisten yksityiselämän tietoja ei kannata levitellä sosiaalisessa mediassa. Niin sanottu lex Hymy eli yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen koskee kaikkea viestintää, mutta lain sisältö tunnetaan huonosti.

Viestintäoikeuden tutkija Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta toivoo jo peruskouluihin opetusta siitä, mitä kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen tarkoittavat.

- Olisi hyvä jos koulussa opetettaisiin edes keskeiset kunniaan, yksityisyyden suojaan ja tekijänoikeuksiin liittyvät säännökset, ettei kukaan vahingossa rikkoisi lakia. Lakipykälät ja pelisäännöt ovat kyllä olemassa, mutta niitä ei tunneta, hän selventää.

Samat lait ovat voimassa niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa. Verkon yhteisöpalveluissa ei tosin ole perinteisten tiedotusvälineiden kaltaista vastaavaa päätoimittajaa vaan viesteistä vastaa vain niiden lähettäjä.

Toisen kunnian loukkaaminen on kiellettyä jo kahden keskenkin, mutta Facebookissa tehty kunnianloukkaus on helpompi todistaa kuin suullisesti tehty. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen edellyttää, että tietoa levitetään joukkotiedotusvälineessä tai muuten toimittamalla tieto lukuisten ihmisten saataville.

- Tässä on eroa siinä, kuinka paljon ihmisellä on esimerkiksi facebookissa ystäviä. Jos jonkun tiedon lähettää kymmenelle ihmiselle, niin tuskin voidaan puhua tiedon saattamisesta lukuisten ihmisten saataville. Mutta jos Facebookissa on 900 kaveria, niin silloin varmasti voidaan puhua yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, jos kertoo toisen yksityisasioita.

Toisen yksityiselämän tietojen levittäminen on kielletty
Päivi Tiilikka korostaa lex Hymyn lähtevän siitä, että kiellettyä on kaiken yksityiselämän piiriin kuuluvan tiedon levittäminen, ei vain loukkaavan tiedon levittäminen.

- Säännöksen ideana on se, että pelkkä ihmisen yksityiselämään kuuluvan tiedon levittäminen lukuisten muiden saataville on laitonta. Jos esimerkiksi jostain bileistä laitetaan arkaluonteisia kuvia laajan ystäväjoukon katseltavaksi, niin rikos saattaa hyvinkin toteutua. Tieto voi siis olla sinänsä oikea mutta arkaluontoinen. Kyse on ns. asianomistajarikoksesta.

Politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä toimivan yksityisyyden suoja on muita kansalaisia kapeampi, mutta esimerkiksi toisen sairaudesta tai seksielämästä ei saa levittää tietoa ilman lupaa.

YLE Uutiset / Ulla Meriläinen