Alkoholin merkitys

myrkky jolla ei kannata rajoittaa/tuhota elämää. Alkoholitta löytää kunnollisia ystäviä ja alkoholi karkoittaa kaikki ystävät tai ainakin tuhoaa niidenkin elämän.... paitsi juoppot, jotka ei ystävyydestä tiedä mitään.

raittiista porukoista.

Minäkin dokailin joka vkl melkein. Nyt vähensin dokaamista ja ei ole harmittanut ollenkaan

Minäkin kyllästyin krapuloihin. Turhaa ajanhukkaa! Roskaruokaa darrassa ja olo paska, ei hyvä! Joka vkl dokaaminen ei ole hyvästä. Alkoholi on ongelma sille joka ei voi olla vkl selvinpäin eli joka vkl dokaaminen ei kannata ollenkaan

Ystävät ja muut löytyy paremmista piireistä. Ei tuolta dokaamisen parista kunnon tovereita tavoita. Sen olen huomannut. Enemmin vaikka välillä yksin kun juoppojen kanssa. Harrastukset vie osan ajasta. Myös kavereita löytyy niistä piireistä!

Viina ei ole mikään keino mihinkään. !

Ihmisen on pakko verkostoitua, ylläpitää verkkoja jne. Ei sun nyt pidä hyljeksiä ihmisiä jos ne juo. Mutta ei sun oo pakko juoda ite. Näin se vaan on. Sellanenkin juttu, aina on erilaisia tilaisuuksia, missä juodaan. olkoon sitten kaupanhieromista tai pikkujoulut. Niissä yleensä juodaan. Mutta ei sun oo pakko juoda ite.

Tajusitko? Ei känniläisten ördaaminen mitää hienoa kateltavaa ole. Mutta liukene jonnekin, jos et jaksa katella. Mutta sun on tajuttava se, että ihmiset juo. Ja etenkin se, että vaikka ite et joisikaan, ne juo silti.

Tokikin voit ruveta joksikin Amishiksi ja muuttaa jonnekin korpeen uskonnolliseen kylään, siellä ei juoda. Mutta noin normaalielon kannalta, asiaan pitää vain suhtautua niin, että et ite dokaa jos muut dokaa.

Aluksi tulee kuittailua jne. Mutta se loppuu kyllä kun ihmiset hokaa, että et dokaa. Sitäpaitsi selvinpäin voit hyötyä tilanteista, etenkin jos pisneksistä on kyse.

Niin, ei juomattomuus ole eri asia kuin seuraelo. Se on vain erilaista seuraeloa. Jos hylkäät nyt kamusi, mietippä mitä saat sitten tilalle, jostain seurakuntayhdistylsestä tai raittiuskerhosta...

Et jää yksin, jos lopetat dokailun. Tuota minäkin selittelin itselleni, että tulee sitä ja tätä vaikeutta elämään jos ei juo. Sehän oli vain pelkoa siitä, ettei muka saa juoda enää. Siitä tulikin sitten niin päin, että ei tarvitse juoda enää ja jää aikaa olla oma itsensä, kokee aitoa elämää ja saa siitä irti paljon enemmän. En enää kestänyt niitä morkkiskankkustilojani ollenkaan. No, juopoimmat ns. ystävät ovatkin jääneet, mutta he olivatkin vain dokauskavereita. Selvänä voi tehdä ihan oikeasti vaikka mitä, käydä leffoissa, kahvilla, näyttelyissä, uimassa, kokata hyvää ruokaa, just name it! Toisaalta tuntuu, että on tullut enemmänkin ystäviä tai tullut otettua itsekin yhteyttä vanhoihinkin kamuihin, kun ei aina ole väsähtänyt tai kankkunen tai sitten viinanhimoissa baariin menossa sekavaa elämää viettämään tuntemattomien pariin.

Ensi viikonloppuna olen menossa muuten pitkästä aikaa baariin, kun on firman pikkujoulut ja siitä tuleekin todella mielenkiintoista taas, kun näkee muuten niin asialliset työkaverit vapaalla ;)) Olen jo ollut jonkin aikaa juomatta, että eivät varmaan ahdista mua uteliailla juomattomuuskyselyillään enää ja ovat tottuneet siihen. Saattavat töissä jälkeenpäin kysellä, että mitäs sinä oikein näit...? Oon sen verran korrekti, etten heitä kuitenkaan mene nolaamaan, sillä vanhana bilettäjänä tiedän miten ilkeeltä se kuittailu tuntuu.

Et varmaankaan häviä siinä mitään, jos lopetat, saat vaan uusia näkökulmia ja huomaat, etteivät läheskään kaikki niin mahdottomasti dokaa, sitä vaan on hakeutunut hevijuusereiden maagiseen taikapiiriin.

Kiitos hyvistä kommenteista. Kyllä se on nyt kierrettävä korkkia kiinni ja katsottava mihin se johtaa! Uskon, että ei ainakaan huonompaan suuntaan!