Olen kolmen lapsen äiti, opiskelija, keikkatyöläinen ja vaikka mitä muuta. Olen viimeisen viiden vuoden aikana kokenut avioeron, väkivaltaisen suhteen narsistin kanssa, yksinäisyyttä (kun edes oma äiti ei tule auttamaan vaikka ensin lupaa), epätoivoa ja ahdistusta. Sairastan paniikkihäiriötä, migreenikohtauksia tulee koko ajan enemmän ja enemmän ja nyt tulee fyysisiä oireita niin paljon ettei ehdi enää laskea niiden määrää. Opiskelut ja keikkatyö ovat imenyt minut aivan loppuun, mutta itsepähän lähdin siihen mukaan. On ollut pakko tehdä töitä jotta pärjää, ja opintolainakin on otettu. Opintotuella kun ei elätä itseään ja kolmea lasta. Tiedätte varmasti.
No, löysin yli vuosi sitten elämäni rakkauden ja nyt, kun kaikki paineet eivät enää ole vain minun niskoillani, olen aivan viittä vailla romahtamista. Tuntuu että nyt on lupa väsyä kun ei ole pakko koko ajan jaksaa yksin. Mutta en silti halua tätä, että oloni on näin karmea koko ajan.
Opintoni loppuvat ihan kohta ja pitäisi mennä työelämään. Ajatuskin kauhistuttaa. Miten muka pystyn, kun en pysty enää olemaan edes ruokakaupassa kunnolla paniikkikohtauksien takia? Miten pystyn tehdä töitä joka päivä vaikka kroppani huutaa armoa jo pelkästään siitä että hengitän? Mieheni sanoi että voisin olla työttömänä niin kauan kunnes saan itseni kuntoon, mutta miten se onnistuu....olen nimittäin valmistumassa alalle, jolla on työvoimapulaa. Joten en ehdi työkkäristä edes kotiin asti, kun varmasti jo soitetaan töihin.
Miten minun tulisi menetellä? Tiedän satavarmasti etten kertakaikkiaan kykene vielä töihin, en mitenkään. Kun saisin levättyä hetken niin sitten se varmasti onnistuisi. Tai jos voisi tehdä vaikka parina päivänä viikossa, miten sellainen onnistuisi, tietääkö kukaan?
Raha-asiathan ne tässä on niitä, mitkä mietityttävät toki. Jos jään vaan laakereille lepäämään, en saa rahaa. Jos menen tykäriin, joudun heti töihin ja siihen en vielä pysty-kykene-voi. En ainakaan kokoaikaiseen.
Voi auttakaa, onko teillä keinoja miten selvitä?
No, löysin yli vuosi sitten elämäni rakkauden ja nyt, kun kaikki paineet eivät enää ole vain minun niskoillani, olen aivan viittä vailla romahtamista. Tuntuu että nyt on lupa väsyä kun ei ole pakko koko ajan jaksaa yksin. Mutta en silti halua tätä, että oloni on näin karmea koko ajan.
Opintoni loppuvat ihan kohta ja pitäisi mennä työelämään. Ajatuskin kauhistuttaa. Miten muka pystyn, kun en pysty enää olemaan edes ruokakaupassa kunnolla paniikkikohtauksien takia? Miten pystyn tehdä töitä joka päivä vaikka kroppani huutaa armoa jo pelkästään siitä että hengitän? Mieheni sanoi että voisin olla työttömänä niin kauan kunnes saan itseni kuntoon, mutta miten se onnistuu....olen nimittäin valmistumassa alalle, jolla on työvoimapulaa. Joten en ehdi työkkäristä edes kotiin asti, kun varmasti jo soitetaan töihin.
Miten minun tulisi menetellä? Tiedän satavarmasti etten kertakaikkiaan kykene vielä töihin, en mitenkään. Kun saisin levättyä hetken niin sitten se varmasti onnistuisi. Tai jos voisi tehdä vaikka parina päivänä viikossa, miten sellainen onnistuisi, tietääkö kukaan?
Raha-asiathan ne tässä on niitä, mitkä mietityttävät toki. Jos jään vaan laakereille lepäämään, en saa rahaa. Jos menen tykäriin, joudun heti töihin ja siihen en vielä pysty-kykene-voi. En ainakaan kokoaikaiseen.
Voi auttakaa, onko teillä keinoja miten selvitä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hanki / valitse hyvä lääke ja resepti siihen lievittämään oireita.
Olin vastaavassa tilanteessa kun sinä.Samat kuviot ja sitten tuli vakava masennus ja kestoahdistus.ei edes lääkkeet helpottanu kun vähän aikaa.Olin pois melkein 1 v töistä ja vielä on hutera olo ja itsetuntokin maassa.kestää kaun palautua kun vetäny itesensä piippuun.Voimia ja voimahali sulle ja sinnittele ja lepää....
Mene lääkäriin, vakuuta hänet tilastasi ja siitä ettet pysty nyt töihin. Ehdota itse sairaslomaa, koska ihan varmasti olet sen tarpeessa. Luulisin että saat myös paniikkihäiriöösi lääkityksen, sen saa miettiä itse haluaako vai ei. Itse olen ottanut lääkityksen vastaan ja toivon sen jotain auttavan vaikka vielä en ole vaikutusta huomannut. Jos lääkäri antaa saikkua vain pätkissä niin menet sitten aina uudelleen ja kerro aina vaan että et pysty työelämään juuri nyt. Pitäähän hänen se uskoa ja nähdä sinusta. Sinullahan saattaa olla masennustakin ja minulle ainakin tehtiin masennustesti vaikka meninkin lääkärille paniikkihäiriöepäilykseni takia. Tarvitset nyt sen sairasloman, vaikka pätkissä mutta mene hakemaan sitä ihminen hyvä! Lisäksi voisit kysyä pääsyä psykologin juttusille, hän osaa neuvoa sinut esim. terapiaan jos koet sen tarpeelliseksi paniikkihäiriössäsi. Ainakin ilmaiseksi voisit saada jonkinlaisen lyhyen terapian kunnallisesta terveyshuollosta mutta pitkä terapiahan maksaa n. 70e/käynti josta Kela maksaa iästäsi ja vuosituloistasi riippuen jonkin osan. Tuo lyhytkin olisi varmaan ihan omiaan selvittämään joitain solmuja. Olisi kiva kuulla miten jakselet ja mihin tulokseen tulit.