Viikonloppuna oli kutsukirkko vanhemmille ja talven rippikoululaisille. Kirkossa rukoiltiin yhdessä ja minä liityin rukoukseen mukaan:
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme,
ja anna meille meidän syntimme anteeksi.
Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Taisi olla murkkuikäisen äidille sopiva rukous.
Tänään vapaapäivänä istuin hetken merenrannassa. Järviruoko loisti kauniin keltaisena auringon säteissä. Vesi oli kirkkaan sininen, rannasta jo vähän jäätynyt, ja uljaat valkeat joutsenet keräsivät voimia muuttomatkalleen. Sydän sanoi:
Pyhitetty olkoon sinun nimesi,
Tulkoon sinun valtakuntasi,
Tapahtukoon sinun tahtosi,
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia.
Luonto on ihmeellinen temppeli. Sitä katsellessa sydämeen syntyy luottamus, ja sama rukouskin saa aivan uudenlaisen sävyn.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme,
ja anna meille meidän syntimme anteeksi.
Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Taisi olla murkkuikäisen äidille sopiva rukous.
Tänään vapaapäivänä istuin hetken merenrannassa. Järviruoko loisti kauniin keltaisena auringon säteissä. Vesi oli kirkkaan sininen, rannasta jo vähän jäätynyt, ja uljaat valkeat joutsenet keräsivät voimia muuttomatkalleen. Sydän sanoi:
Pyhitetty olkoon sinun nimesi,
Tulkoon sinun valtakuntasi,
Tapahtukoon sinun tahtosi,
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia.
Luonto on ihmeellinen temppeli. Sitä katsellessa sydämeen syntyy luottamus, ja sama rukouskin saa aivan uudenlaisen sävyn.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kylläpä kirkolla on valitettavan suuri vaikutus. Ikävää, että tulit totaalisen aivopestyksi (ellet jo ollutkin). Olisi hienoa jos voisimme nauttia kaikesta ympärillämme ja itsestämme aidoimmillaan sellaisena kuin se on, ilman turhia omantunnontuskia (syntiajatus) ja välikäsiä (jumalauskomus).
Ihminen, joka ei koskaan pysähdy miettimään tekemisiään ja tekemättä jättämisiään, joka on aina oikeassa ei kadu eikä tunne omantunnon tuskaa, on narsisti. Ei tämän ymmärtämiseen tarvita välttämättä kirkkoa eikä Jumalaa, mutta on kirkossa se hyvä puoli, että se toisinaan pysäyttää ihmisiä myös syntiensä äärelle. Syntiajatus silloin tällöin on ihan hyvä ajatus.
Wikipedia: Synti on Raamatusta peräisin oleva termi, joka arkikielessä tarkoittaa moraalisesti pahoja ja kielletyiksi luokiteltuja tekoja.
Itse en käytä synti -sanaa kuvailemaan mitään tekoja tai ajatuksia. Kaikella toiminnalla on syy ja seurasuhteet ja jokiasella on motiivit kaikkeen toimintaan. Entisaikoina, kun ei ymmärretty motiivi-ajatusta, ihmisen toimille keksittiin selityksenä syntinen tai synnitön.
"Ihminen, joka ei koskaan pysähdy miettimään tekemisiään ja tekemättä jättämisiään, joka on aina oikeassa ei kadu eikä tunne omantunnon tuskaa, on narsisti."
Hmm.. Yksioikoinen määritelmä narsismille. No, mutta omia tekojaan voi miettiä rakentavasti tai tuhoavasti. Rakentavaa on pohtia, miksi näin tein, ja mitä tästä kokemuksesta opin. Tuhoavaa on ajatella, että tein tämän, koska olen huono ja epätäydellinen ihminen, joka taas ajatuksena lannistaa ja nakertaa itsetuntoa.
Tuo oikeassaolemisen tarve on meissä jokaisessa. KAIKKIHAN ovat omasta mielestään oikeassa ja niin sen kuuluu mennäkin. Se, miten ihmiset ovat valmiita muuntamaan käsityksiään toisen mukaan ja tulemaan asioissa vastaan, on monenkirjavaa. Jokaisella on oikeus vapaasti olla "oikeassa" mielin määrin, narsismia tai ei, mitä väliä. Uskonnonvapauslakikin perustuu ajatukseen, että on olemassa uskontokuntia, jotka ovat mielestään AINA ja vain ja ainoastaan oikeassa asiansa suhteen ja saa sitä vapaasti ollakin (narsistit uskontokuntien pääelimissä?).
Miksi ihmisen tarvitsee tuntea turhaan tuskaa, jos asiat voi hoitaa tuskattomastikin. Niin, ei minkään takia. Ihminen pystyy ajattelemaan kirkkaammin ja oppimaan asioita positiivisessa ilmapiirissä. Ennen ajateltiin, että oppi menee perille vain kivun ja tuskan siivittämänä. Oli vitsaa ja väkivaltaa käytössä "opetusmielessä", eikä tuosta ajatusmallista olla vieläkään valitettavasti päästy. Omantunnontuska on ihmiseen ulkopuolelta istutettu ajatus, jonka tarkoituksena on ollut saada toinen tuntemaan itsensä huonoksi.
"Syntiajatus silloin tällöin on ihan hyvä ajatus."
Syntiajatus on aina huono, koska se vie itsetuntoa ja johtaa pahimassa tapauksessa mielenterveydellisiin häiriöihin, kuten masennukseen.
Tiedätkö, olen usein ihmetellyt miten ihmiset yhdistävät luonnon kauneuden jumalaan. Onhan luonto kaunis, en kiellä ollenkaan. Mutta se voi kuitenkin olla myös erittäin ruma. David attenborough on muotoillut asian mielestäni hienosti:
"I often get letters, quite frequently, from people who say how they like the programmes a lot, but I never give credit to the almighty power that created nature, to which I reply and say, "Well, it's funny that the people, when they say that this is evidence of the almighty, always quote beautiful things, they always quote orchids and hummingbirds and butterflies and roses." But I always have to think too of a little boy sitting on the banks of a river in west Africa who has a worm boring through his eyeball, turning him blind before he's five years old, and I reply and say, "Well presumably the god you speak about created the worm as well," and now, I find that baffling to credit a merciful god with that action, and therefore it seems to me safer to show things that I know to be truth, truthful and factual, and allow people to make up their own minds about the moralities of this thing, or indeed the theology of this thing. "
Eli hän pohtii tässä miten pienen pojan silmää tuhoava mato on myös oletettavasti osa jumalan luomuksia ja kaikkea muuta kuin kaunis, joten miten tämä on sovitettavissa yhteen armollisen jumalan mielikuvan kanssa? Olen "rusinat pullasta" -periaatetta ihmetellyt jo kauan, siis ihan vilpittömästi, että miten nähdään vain hyvät puolet ja päätellään siitä että täytyy olla hyvä jumala, mutta jätetään huonot puolet pois laskuista?
Rakastakaa Herraa, kaikki hänen palvelijansa! Herra suojelee uskollisiaan mutta rankaisee säälittä niitä, jotka uhmaten nousevat häntä vastaan. (Ps. 31:23)
Herra Jeesus väkevien enkeleittensä kanssa ilmestyy taivaasta tulenlieskojen keskellä ja rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä suostu olemaan kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille. (Room. 5:9)
Jos mies tekee aviorikoksen toisen miehen vaimon kanssa, molemmat avionrikkojat, sekä mies että nainen, on surmattava. (3. Moos. 20:10)
Herra sanoi Moosekselle: "Kosta midianilaisille heidän pahat tekonsa, joita he ovat tehneet Israelia vastaan. Tappakaa siis lapsista kaikki pojat ja tappakaa myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa. Mutta tytöt, jotka eivät ole maanneet miehen kanssa, saatte ottaa itsellenne."
Sotajoukko hyökkäsi Midianin maahan noudattaen käskyä, jonka Herra oli Moosekselle antanut, ja tappoi kaikki miehet. Saaliin jakaminen: Saalista oli sotilaiden itselleen ryöstämän irtaimen omaisuuden lisäksi 675 000 lammasta ja vuohta, nautakarjaa 72 000 päätä ja aaseja 61 000, ja ihmisiä, tyttöjä, jotka eivät olleet maanneet miehen kanssa, oli kaikkiaan 32 000. Kultaa, jonka tuhannen miehen ja sadan miehen päälliköt toivat uhrilahjaksi Herralle, oli kaikkiaan 16 750 sekeliä. Sotamiehet pitivät ryöstämänsä saaliin itsellään.
Mooses ja pappi Eleasar ottivat päälliköiden tuoman kullan ja veivät sen pyhäkkötelttaan, jotta Herra muistaisi, mitä israelilaiset olivat tehneet. (Mooseksen kirja 31)
Tässä vain murto-osa kristinuskovaisten uskoman "hyvän" jumalan hyvyydestä. Itse en kyllä näe MITÄÄN hyvää tuommoisessa..
Jumala on katsonut parhaaksi, että meistä jokainen kuolee ajallaan, nuorenpana tai vanhempana, emmekä me yleensä kuole ihan terveinä, sinä tiedät sen. Jotakin me opimme, kun tämän elämän lahjoista joudumme luopumaan, tai kun joudumme katsomaan voimattomina läheistemme luopumista. Menetykset kasvattavat meitä sisältä päin, muuttavat arvojamme ja antavat syvyyttä elämään. Täällä me olemme oppimassa, mutta varsinainen elämämme on tuolla puolen.
Minun esikoinen on menettänyt näkönsä kokonaan, mutta hän iloitsee kuulostaan, ja laulaa ja soittaa seurakunnan musiikkiryhmässä.
Huokaus.. taas pitää tuo jumala vetää joka asiaan. Elämässä tapahtuu asioita luonnostaan, turhaa ajatusten harhailua on ottaa joku mielikuvitusolento siihen väliin päätä ja asioita sekoittamaan.
Vaatii aika suurta uskoa, jos ajattelee kaiken syntyneen ilman johdatusta, sattumalta. Mitä enemmän luontoa ja maailmankaikkeutta olen oppinut tuntemaan, sitä todennäköisemmältä jonkinlainen jumaluus on alkanut tuntumaan. Tuolla ikäryhmien 40 -palstalla aiheessa "pappiko ateistiperheeseen" käytiin alkusyksystä mielenkiintoinen keskustelu alkuräjähdyksestä, Darwinista ja luomiskertomuksesta. Tässä linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/node/8394421. Käypä lukemassa ja kommentoimassa.
Enpä käy lukemassa enkä kommentoimassa.
Asioihin uskomisella ja uskontoihin uskomisella tarkoitetaan eri asioita. Ihmisen mieli tekee kaikenlaista. Uskonnoilla halutaan vaikuttaa tunnepuoleen ja muokata sitä kautta ihmisten ajatuksia ja mieltä kohti tiettyä uskomusoppia. Ateistinen ajattelu on vapaa uskontojen kahleista ja siksi vatsaanottavaisempi usealle eri näkemykselle. Ei ole pakko pysyä ajatuksissaan yhdessä ja samassa, kuten uskonnollisessa ajatusmaailmassa. Siksi ei vaadi mitään "suurta uskoa" ajatella ettei ole mitään luojaa ja johdattelijaa. Ajatus siitä tulee luonnostaan, eikä vaadi MITÄÄN ponnisteluja.
Saavutin loppuunpalamisen tilan n. 15 vuotta sitten. Siihen asti olin toiminut kuten Suomessa kirkon oppien mukaan tulee toimia; Olla kuuliainen ja nöyrä, ahkera ja epäitsekäs, kurilla ja nuhteella kasvatettu itsetunnoton yhteiskunnan orja ja muiden määrättävissä. Kaksi vuotta burn outista taistelin uskonnon aiheuttamasta itsetuhoisuuden ja masennuksen tilasta itseni kuiville, ja karistelin viimeisetkin uskonnon muruset itsestäni. Ai kun tuntui hyvältä! Olin vapaa ahdistuksistani ja itsesyytöksistäni, ja olin vihdoinkin saanut takaisin itsemäärämisoikeuteni, mikä jokaiselle luonnostaan ja syntyjään kuuluu.
Mitä enemmän luontoa ja maailmankaikkeutta olen oppinut tuntemaan, sitä varmemmalta on tuntunut, että uskonnot ovat keksittyjä vedätyskeinoja ja harhautuksia hyväuskoisille ja viattomille uhreille (lapset: pakkokaste ja lapsuuden uskontopropaganda).
Minusta vaikuttaa, ettet sinä ole vielä ollenkaan vapaa, vaan enemmänkin vihainen. On todella surullista, että osa nuorista joutuu varttumaan uskonnollisesti ahtaissa yhteisöissä ja perheissä. Muista kuitenkin, etteivät kaikki uskovat ole samanlaisia. Minulla on uskovia ystäviä, jotka ovat sekä täyspäisiä että monella tapaa vapaita. Ateismi on muuten ihan yhtä lailla uskonto, kuin usko johonkin jumalaan tai jumaliin. Agnostikko taas ei usko mihinkään. Hän etsii ja epäilee kaikkea, myös ateismia. Hän voi pelotta käydä vilkaisemassa vaikka jonkin uskontoaiheisen keskustelun, jos vain ylimääräistä aikaa sattuu olemaan. Aina ei ole.
Wikipedian määritelmä uskonnosta:
"Uskonnolla tarkoitetaan yleiskielessä uskoa jumalaan tai muuhun yli-inhimilliseen mahtiin, siihen turvautumista sekä siihen liittyvää pyhyyden kokemusta yleismaailmallisena ilmiönä. Uskonnot ovat muotoutuneet oppijärjestelmiksi ja ilmenevät erilaisina yhteisöllisinä tapoina ja palvontamenoina."
Wikipedian määritelmä ateismista:
"Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa. Vaikka monet ateistit edustavat sellaisia uskonnottomia käsityksiä kuin humanismi ja naturalismi, ei ole olemassa mitään kaikille ateisteille yhteistä aatejärjestelmää."
Ateismi ei ole uskonto.
Mikä määritellään täysipäisyydeksi? Kaikissa meissä on omat vinoutumamme. Mikä on "normaalin" määritelmä? Jollekin lapselle on "normaalia" saada nyrkiniskuja päähän omalta isältään, toiselle on "normaalia", että äiti on kännissä joka päivä ja antaa ruokaa vain kerran viikossa, eikä hellyyttä koskaan.
Luterilainen kristinusko on yksi pahimmista ahdasmielisimmistä uskonnoista mitä tiedän. Onneksi Suomessa on eduskunta, jossa uskonnosta riippumattomat puolueet päättävät asioistamme. Muslimivaltioissa islaminuskoiset päättävät asioista ja meno on sen mukaista. Jos täälläkin luterilainen kirkko määräisi tahdin, ei homma paljon eroaisi edellämainitusta.
Suomessa kirkon vahingollisuus ihmiseen ei ole niin näkyvää kuin islamilaisissa maissa. Meillä kirkko nakertaa ihmismieltä hienovaraisemmin, mutta tehokkaasti sisältä käsin. Masentuneisuus ja muu pahoinvointi ovat pitkälti uskonnon luoman huonon ja syntisen ihmiskuvan aikaansaannoksia.
Totta helkkarissa olen vihainen; edelleen lapsia pakkoliitetään kirkkoon ja aivopestään tuntemaan itsensä huonoiksi! Kyllä tuollainen toiminta tekeekin vihaiseksi.
Olen todellakin vapaa uskonnon syöttämistä valheista.
"Agnostikko voi pelotta käydä vilkaisemassa vaikka jonkin uskontoaiheisen keskustelun"
Heh.. meinaatko, että muut PELKÄÄVÄT uskontoaiheisia keskusteluja..
"Vaikka monet ateistit edustavat sellaisia uskonnottomia käsityksiä kuin humanismi ja naturalismi, ei ole olemassa mitään kaikille ateisteille yhteistä aatejärjestelmää."
Kristityt ovat jakautuneet arvoiltaan ja aatteiltaan varmasti aivan yhtä moninaisesti kuin ateistit. Kovin vähän on yhteistä amerikkalaisella kirjaimellisesti Raamattuun uskovalla oikeistolaisella fundamentalistilla ja pohjoismaisella liberaalilla vasemmistolaisella lesbopapilla.
Wikin määritelmät kirjoitetaan usein eri näkökulmista. Ei niitä silloin voi tällä tavalla rinnastaa kuin sinä nyt teet. Tiedät sen itsekin.
Ateismi on uskoa siinä missä teismikin.
Yleisesti ihmiset uskovat, että 1 1=2, mutta ei se tee matematiikasta uskontoa.
Ateismi ei ole uskonto. Ateisti ei ole uskovainen.
"Kristityt ovat jakautuneet arvoiltaan ja aatteiltaan varmasti aivan yhtä moninaisesti kuin ateistit."
Itse en pidä tuota mahdollisena, koska evl kirkko aloittaa yhdenmukaisen aatteensa voimakkaan tuputtamisen ihmisille jo vauvaiästä lähtien ja aina rippikouluun asti. Kuten jo omassa kirjoituksessasikin luki, ei ole olemassa mitään kaikille ateisteille yhteistä aatejärjestelmää jolla se voisi aivopestä ihmisiä. Onneksi on kuitenkin valveutuneita isejä ja äitejä, jotka lopettavat uskonnollisen hölmöilyn lastensa elämän kustannuksella ja antavat heille vapauden kasvaa omiksi persoonikseen.
"Ei niitä silloin voi tällä tavalla rinnastaa kuin sinä nyt teet. Tiedät sen itsekin."
Kaksi asiaa: Ensiksikin.. voin rinnastaa asioita ihan juuri niin kuin haluan, sinä et siitä päätä, ja toiseksi.. sinä et tiedä mitä minä tiedän.
saanut negatiivisia vastauksia tuntemustesi kuvaukseen.
En viitsi nyt paneutua siihen, mikä ajaa osan niin kovaan aggressioon silloin kun joku toinen viihtyy ja voi hyvin ärisijän omista poikkeavissa elämänvalinnoissa.
Sen sijaan tyydyn kiittämään sinua kahden seesteisen ja rauhallisen hetken kuvauksesta.
Oli rakkaudellista sinulta jakaa se kanssamme.
Kiitos.
Tää on nyt hiukka offtopic, mutta käyttämäsi sana 'rakkaudellista' on aika uus mulle, ootsä itse keksinyt sen?
Kun ympärillä on koko elämän ja olemassaolon ihme, niin miksi se ei riitä? Miksi me vaadimme vielä lisää ihmeitä, että uskoisimme Jumalaan? Kun kaikki ympärillä huutaa, Jumala on, niin miksi minä silti joskus epäilen, ettei Sinua, hyvä Jumala, olisikaan?
"Kun kaikki ympärillä huutaa, Jumala on, niin miksi minä silti joskus epäilen, ettei Sinua, hyvä Jumala, olisikaan?"
Siksi, että alat tajuamaan mikä on keksityn ja todenmukaisuuden ero. Eivät läheskään kaikki, ei edes puolet, Suomessa tai maailmalla pidä tuon kristinuskon opin mukaista jumalaa olemassaolevana. Nykyihmiset ovat jo sen verran oppineita ja ymmärtäväisiä, että tietävät mistä tuo uskonto ja sen tarinat ovat peräisin. Ne ovat ajalta, jolloin ei ollut asioista tietoa eikä ymmärrystä, ja niiden korvikkeeksi keksittiin erilaisia tarinoita "selittämään" niitä. Kristinusko on muokkaitunut myös ajan saatossa eri hallitsijoiden mukaisesti palvelemaan heidän tarpeitaan hallitsemismielessä.
Kristinuskon mukainen jumala ei ensinkään ole hyvä vaan pikemminkin sadistinen kansanmurhaaja ja joukkoteurastaja. Mutta eihän kuviteltu taruolento pystykään mihinkään, mutta valitettavasti häneen uskovat tekevät pahojaan hänen nimissään (mikä on uskonnon alullepanijoiden tarkoituksena ollutkin).
Vasta-argumenttina uskovaiset selittelevät köyhäinavut yms. "auttamiset", mutta ne ovat vain propagandaa millä houkutellaan uusia ja jo olemassaolevia kirkon jäseniä pysymään kirkon maksumiehinä.
Ystävä hyvä, minä olen kasvanut uskonnottomassa, kahden ateistivanhemman perheessä. Vaikka minut kastettiin jo rippikoulussa, vasta aikuisena olen alkanut tajuamaan, että Jumala on. Silti joskus vielä epäilen. Ei sinun tarvitse opettaa minulle, että muitakin uskontoja kuin kristinusko on olemassa. Paras lapsuudenystäväni on buddhalainen ja lapseni kaverikummi on muslimi.
"Ei sinun tarvitse opettaa minulle, että muitakin uskontoja kuin kristinusko on olemassa."
"Zen on hyväksi". Tämä lauseko kirvoitti sinut kyseiseen kommenttiin? Minusta tuo lause kertoo omasta mielipiteestäni suhteessa Zen:iin, mutta asioiden tulintahan onkin subjektiivista, jos niin haluaa. Jokaisen oma valinta.
Suuri osa ihmisitä ei seuraa tai tunnusta kuuluvansa mihinkään uskonnolliseen aatesuuntaan ja niinkin on hyvä elää. Ei uskontoa tarvita elämiseen.
Näin ulkopuolelta katsottuna vaikuttaa pahasti siltä, että sinulla on ollut oivat lähtökohdat uskonnottomaan elämään, mutta tuo peijakas rippikoulu sekoitti pääsi. Niin monelle nuorelle valitettavasti käy.