Löytyyköhän muita biboja jotka työskentelee hoitoalalla.Mulla diag.sekamuotoinen bipolaarihäiriö vaikka kyseistä diagnoosia en ole mistään löytänyt.Olen ollut 2 krt sairaalaassa itesetuhoisuden vuoksi .Mulla ei psykoosia ollut .Sairaalaan jouduin tai pääsin kun tein liikaa töitä,ihmissuhde osoittautui pluffiksi jossa miehellä oli muita naisia hän oli myös väkivaltainen.3-lasta yksin hoitanut ja niitä yrittänyt pystyssä pitää.Väsähdin kokonaan ja pahaolo alkoi kasvamaan niin että olin peloissani siitä ahdistuksesta.Toivon etten joutuisi enää sitä kokemaan.Tuntui ,että jos vielä puhkeaa niin kaameaa, se masennus jne.Olisi kiva vaihtaa ajatuksia muutenkin kaikkien kanssa.:)
Utelias!
marraskuu09
9855
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
niin kenestä tahansa saadaan 2-suuntainen diagnoosi. Itsellä aivan järkyttävä työmäärä takana ja sitten muutama rankka vastoinkäyminen niin eiköhän iskenyt mania päälle. Ei meitä kaikkia voi lokeroida noihin icd-10 -laatikkoihin kuitenkaan. Kun tarpeeksi on rankkaa niin jokainen ajautuu mielenterveysongelmiin.
Sitten on hyvä sairaslomalla kun joutuu väkisinkin pysähtymään, niin miettiä että mikä oikeasti on tärkeää. Lopuuelämä voi olla paljonkin antoisampi! Ilman kipua ei ole kasvua :)
F 31.6 on diagnoosisi numero. Kyseessä on siis ihan todellinen sairaus, joka on kokemukseni mukaan kaksisuuntaisuuden vaikein ja vaarallisin muoto. Masennus ajaa itsetuhoisuuteen ja samanaikainen hypomania antaa tarmokkuuden itsetuhoisuuden toteuttamiseen. Ei psykoosia tarvita siihen, että henki lähtee.
Minusta diagnosoitu ihminen ei missään nimessä hoitoalalle hoitamaan ihmisiä jotka ovat todella sairaita.
Eikä mihnkään muuhunkaan, esim. lentokoneen lentäjäksi tms.
Hoitava lääkärihän sen töihin paluun lupaa ei joku tietämätön maallikko kuin sinä.Taidat ite vetää tuilla lonkkaa!Hoidettuna tämä ei este töihin !Epäasiallinen vastaus kuten odotinkin että katkeraa tulee kans.
ehdottomasti sinne ainakin psyykkiselle puolelle tarvitaan ihmisiä jotka ovat kokeneet jotain psyyk sairauksia itsekkin. Hommaa on paljon helpompi ymmärtää kun on itse kokenut. Toki ja ehdottomasti on hoidettava itsensä 100% kuntoon enne kuin menee töihin.
olet ennakkoluuloinen. Johtuu tietämättömyydestä.
Itse kamppailen nyt aivan hirvittävässä masennuksessa jossa melkein psykoottisia piirteitä. Syyllisyyden tunne aivan valtava, tunne, että kaikki hyvä on elämässä peruuttamattomasti ohi. Lääkkeettömönä olen ollut vuosia, ajatus, että raakana vaan tuskan läpi. Nyt jopa sairaalahoito käy päivittäin mielessä. Viikon mennyt Seroquel nyt annoksessa 150mg ilt. Siitä odotan apua. Tuskaista itkua tulee päivittäin, ei paljon auta jos ystävät vakuuttavat, että perusasiat on kunnossa. Tällähetkellä paluu työelämään tuntuu mahdottamalta. Minuutti kerrallaan mennään eteenpäin. Yksin ei voi olla hetkeäkään. Aika kova juttu myöntää, että itse on sairas.
Kyllä se siitä lähtee kun tosiaan vaan myöntää itselleen että on sairas. Vähän huolestuttaa noi sun oireesi, kannataisko tosiaan mennä sinne sairalaan tai vähintään lääkärille keskustelemaan.
Tsemmpiä ponnisteluusi, tulet vielä huomaamaan että lopulta kaikki kääntyy parhain päin.
Todettiin yki kaksi vuotta sitten sekamuotoinen sekamuotoinen bipoläärihäiriö.
Pojan itsemurhan jälkeen ja työssä hoitopuolella en enää jaksa.Vaikea masennus ja hypomaniaa.
Jälleen menossa vaikea masennus ja kuntoutus tuki jatkuu edelleen eli yht 2 vuotta.Kävin juuri psykologin ja sosiaalityöntekijän testeissä ei vielä työelämään.Jos haluat kirjoittaa niin [email protected]