Tervehdys,
olisin kiinnostunut tietämään, että mikähän olisi sopiva säätöarvo tuloilman lämmitykselle.
Kyseessä ensimmäinen asunto, jossa koneellinen ilmanvaihto lto:lla ja tällä hetkellä olemme pitäneet lämpötila asetuksen 16asteessa (kone ILTO ja ilman lämmitys sähkövastuksella) ja ainakaan vielä sisäilma ei ole näillä pikkupakkasilla tuntunut kylmältä. Onkohan olemassa kokemuksia siitä, että onko joku tietty arvo taloudellisin? Tuo sähkövastus kuitenkin haukkaa melko ison kulutuksen jos asetus esim. 22astetta.
olisin kiinnostunut tietämään, että mikähän olisi sopiva säätöarvo tuloilman lämmitykselle.
Kyseessä ensimmäinen asunto, jossa koneellinen ilmanvaihto lto:lla ja tällä hetkellä olemme pitäneet lämpötila asetuksen 16asteessa (kone ILTO ja ilman lämmitys sähkövastuksella) ja ainakaan vielä sisäilma ei ole näillä pikkupakkasilla tuntunut kylmältä. Onkohan olemassa kokemuksia siitä, että onko joku tietty arvo taloudellisin? Tuo sähkövastus kuitenkin haukkaa melko ison kulutuksen jos asetus esim. 22astetta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
16 astetta tuntuu hyvältä, niin miksi muuttamaan. Korkeammat lukemat tietävät vain lisää rahanmenoa.
Oma maallikon näkemykseni on seuraava:
Tuloilma sekoittuu paremmin sisäilmaan kun se on sisäilmaa viileämpää. Koska tuloilmalla ei ole tarkoituskaan lämmittää koko huushollia ja se olisi sitäpaitsi kallista, niin on järkevää pitää se niin viileänä kuin OMA mukavuus sallii. Onhan tunnettu fakta esim. että ihminen nukkuu paremmin hieman viileämmässä ja kun makuuhuoneessakin on todennäköisesti tuloilmaventtiili, niin senkin takia minä ainakin kavahdan yli 18 asteen meneviä tuloilmoja. Toivottavasti joskus on varaa hankkia systeemi joka pitää tuon tuloilman paremmin haluamallani tasolla, siis korkeintaan 18 asteessa.
> onko joku tietty arvo taloudellisin?
Taloudellisin on tietysti jälkilämmitys kokonaan pois ... mutta silloin tulee vilu.
Normaalit tuloilmalaitteet sietävät 6-8 °C alilämpötilan eli tuloilma saa olla em. määrän huoneilmaa viileämpää ja ilmanjako toimii vielä suunnitellulla tavalla ts. viileä tuloilma "tarttuu" kattopintaan kiinni eikä lerpahda suoraan ihmisten niskaan. Kattopintaa myötäilevä virtaus luonnollisesti sekoittuu, lämpenee ja hidastuu matkan varrella, joten se ei aiheuta vetoa, kuten suoraan alas lerpahtava suihku.
Eli huonelämpötila +22 -> tuloilma min. 16 °C
Viileässä tuloilmassa on sekin etu, että se antaa paremmat mahdollisuudet säätää lämpötilaa huonekohtaisesti; tuloilma jäähdyttää ja patterit tms. lämmittää, jolloin on (lämmitystä säätämällä) mahdollista saada esim. makuuhuoneisiin erilainen lämpötila kuin olkkariin. Jos homma on pelkästään lämmityksen varassa (tuloilma yhtä lämmintä kuin huoneilma), ei lämpötilan säätö toimi silloin, kun ulkona on lauha sää ja lämmitystarve pieni.
> jos asetus esim. 22astetta.
Jos tuloilma on lämpimämpää kuin huoneilma, niin silloin
- asuntoa tosiasiassa lämmitetään sähköllä, tuloilman välityksellä (ei kovin fiksua esim. kaukolämpötalossa)
...ja tämän lämmityksen hyötysuhde on reilusti alle 100 %, mikäli tuloilmakanavat sijaitsevat lämpimien tilojen ulkopuolella, esim. yläpohjassa
- ilmanjako saattaa toimia huonosti, jos/kun lämmin ilma pyrkii jäämään katonrajaan (erit. korkeat tilat)
Kiitos paljon molemmille! Olipas asialliset vastaukset ja näköjään ihan oikeilla jäljillä oltiin. Hyvää viikonloppua.
Onko olemassa tuloilman lämmittimiä, joissa kiertäisi lämmin vesi, eli lämpö otettaisiin sieltä mistä muuallekin? Itseäni ainakin korpeaa lämmittää vastuksella tuloilmaa, kun muuten voi käyttää puoli-ilmaisia puita.
Meillä lto :n sisällä kaksi termostaattiohjattua vesikennoa. Esi ja jälkilämmitys. Talo kaukolämmössä ja vesi patteriverkosta. Esilämmitys lämmönvaihtimella ja jäätymätön.
Ok, kiitos. Täytyy metsästää tuollaista.
esim. iloxairilla on sellanen (mosaic w). Pelaa mainoksen mukaan myös lattialämmityksen kanssa, eli melko viileällä vedellä.
laittaa kyseistä laitetta
ei? kiinnostaisi tietää lisää? eikö olis edullisempaa vedellä hoitaa molemmat?