pohjoinen VS etelä.
Pohjoisessa sika levisi alkuun nopeammin kuin etelässä.
Pohjoisessa ihmiset ovat vähemmän tekemisissä ulkomaaalaisten kanssa/ muiden mahdollisten virustenlevittäjien kanssa. Pohjoisessa ihmiset ovat keskittyneet pieniin (jopa eristyneisiin) yhteisöihin.
Pohjoisessa on paljon työttömyyttä, joten liikkuminen ympäri maapalloa, tai suomea, on tietysti rajoitettua koska nk. EI riskiryhmäkin (nuoret) joutuu laskemaan pennejään kuinka pitkälle yhdellä bensalitralla pääsee. Ei ehkä edes viereiseen kylään asti.
Toisin sanoen, pohjoisen kylät ovat, ilman mitään vittuilua, vähemmän valmiita vastustamaan kutakin epidemiaa. Vain sen vuoksi, että suurin osa väestöstä on paikkakuntakeskeisiä, eivätkä he ole mitenkään voineet saada samaa vastustuskykyä kuin esim. pääkaupunkiseudulla asuvat.
Etelässä ihmiset ovat jatkuvasti tekemisissä ulkopuolisten vaikuttimien kanssa ( lentokenttä, paikallisjunat, bussit, taksit, ravintolat, työpaikat, joissa on aina läsnä myös ulkomaalaisia.)
Tarkoitan sitä, että etelässä ihmisten immuunijärjestelmä on jatkuvasti varpaillaan syntymästä asti.
Jatkuvasti, koko ajan 24/7.
Kun astut taksiin tai bussiin helsingissä, voi olla melko varma että kuljettaja on omalla läsnäolollaan levittänyt suurimman osan viruksista(myös siasta) pitkin työtilaansa, jotka hän on saanut asiakkaistaan joka ikinen päivä, ja kuten tiedetään, virukset päivittyvät ja muuttuvat jatkuvasti.
Tämän teorian ydin on siis se, että suurissa väestökeskittymissä viruksen uusimman "päivityksen" ovat jakaneet niin monet, että yksikään alueella asuvista ei voi välttyä uusimmalta viruksen "päivitykseltä" joten itseasiassa, suurissa väestökeskittymissä Sikainfluenssa toki leviää, mutta on suurimmalle osalle vaaraton.
Toisin kuin pohjoisessa, jossa väestötiheys ja ihmisten kanssakäyminen on vähäisempää.
En tietty väitä tätä totena, tuli vaan mieleen tässä tosiasioiden vallitessa.
Pohjoisessa sika levisi alkuun nopeammin kuin etelässä.
Pohjoisessa ihmiset ovat vähemmän tekemisissä ulkomaaalaisten kanssa/ muiden mahdollisten virustenlevittäjien kanssa. Pohjoisessa ihmiset ovat keskittyneet pieniin (jopa eristyneisiin) yhteisöihin.
Pohjoisessa on paljon työttömyyttä, joten liikkuminen ympäri maapalloa, tai suomea, on tietysti rajoitettua koska nk. EI riskiryhmäkin (nuoret) joutuu laskemaan pennejään kuinka pitkälle yhdellä bensalitralla pääsee. Ei ehkä edes viereiseen kylään asti.
Toisin sanoen, pohjoisen kylät ovat, ilman mitään vittuilua, vähemmän valmiita vastustamaan kutakin epidemiaa. Vain sen vuoksi, että suurin osa väestöstä on paikkakuntakeskeisiä, eivätkä he ole mitenkään voineet saada samaa vastustuskykyä kuin esim. pääkaupunkiseudulla asuvat.
Etelässä ihmiset ovat jatkuvasti tekemisissä ulkopuolisten vaikuttimien kanssa ( lentokenttä, paikallisjunat, bussit, taksit, ravintolat, työpaikat, joissa on aina läsnä myös ulkomaalaisia.)
Tarkoitan sitä, että etelässä ihmisten immuunijärjestelmä on jatkuvasti varpaillaan syntymästä asti.
Jatkuvasti, koko ajan 24/7.
Kun astut taksiin tai bussiin helsingissä, voi olla melko varma että kuljettaja on omalla läsnäolollaan levittänyt suurimman osan viruksista(myös siasta) pitkin työtilaansa, jotka hän on saanut asiakkaistaan joka ikinen päivä, ja kuten tiedetään, virukset päivittyvät ja muuttuvat jatkuvasti.
Tämän teorian ydin on siis se, että suurissa väestökeskittymissä viruksen uusimman "päivityksen" ovat jakaneet niin monet, että yksikään alueella asuvista ei voi välttyä uusimmalta viruksen "päivitykseltä" joten itseasiassa, suurissa väestökeskittymissä Sikainfluenssa toki leviää, mutta on suurimmalle osalle vaaraton.
Toisin kuin pohjoisessa, jossa väestötiheys ja ihmisten kanssakäyminen on vähäisempää.
En tietty väitä tätä totena, tuli vaan mieleen tässä tosiasioiden vallitessa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onhan siellä pohjoisessakin Suomen mittakaavassa melko isoja kaupunkeja ja Lappiin pukkaa paljon turisteja joka vuosi. Pienillä syrjäisillä paikkakunnilla voi olla eri juttu. En tiedä. Mielenkiintoistahan tällaisia asioita on pyöritellä.
Itse olen enemmän ihmetellyt yleisellä tasolla sitä, miksi jotkut ihmiset tuntuvat sairastavan räkätaudit rajummin kuin toiset vai liekö pelkkää illuusiota. Jos jollain on heittää tutkimustulosta toistuvien antibioottikuurien vaikutuksesta yksilön terveyteen pitkällä aikajänteellä, olisi mielenkiintoista tietää. Itse kun en ole antibiootteja syönyt viimeisen 15 vuoden aikana kertaakaan, ja jotkut tuntuvat syövän joka toinen vuosi.
on vastustuskykyinen nykyidille antibiooteille.
Onko liiallisen antibiootin käytön seurausta?
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Bakteeri tappoi kolme vauvaa sairaalassa Ruotsissa/1135248968195
Itse olen kotoisin 70-80 lukujen taitteesta, asuttiin vanhassa omakotitalossa (vuokralla) ja vaikka mutsi yritti siivota hullun raivolla, ei niissä oloissa voinut olla vimpan päälle hygieenistä. Pakkasta oli parhaimmillaan 25 kun kävi ulkovessassa paskalla. Tai kuseskeli eteisessä ämpäriin kun ei sattunut olemaan sitä "varallisuuden tuomaa mukavutta." Tämä pk-seudulla ja kaupungin vuokra-asunnossa. Näitä oli vielä silloin. En sairastunut oikeastaan mihinkään koskaan.
Niistä paskahommista joita on tullut tähän ikään tehtyä, taksi on ainut jossa ei ole tullut edes kunnon nuhaa pitkässä juoksussa. (mä olen melko varma että kovin moni taksari ei tule sikaa sairastamaan)
Tuskin tässä silti on kyse syntyperästä tai ns. sosiaalisesta asemasta... Ehkä osin siitä eristyneisyydestä, liiallisesta hygieniasta? Meinaan että ehkä me ihmiset ollankin luonnostaan vähän "likaisia" ja liika sivistely johtaa yleisellä tasolla puolustuskyvyttömyyteen sairauksia vastaan?