saa kiitosta tuoreessa OECD:n raportissa, tulokset vähän ristiriidassa maataloudesta ja ympäristötuen tehosta annetun kuvan kanssa, maatalous hoitanut tonttinsa erinomaisesti.
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."
"OECD:n tuore selvitys kuitenkin paljastaa, että suomalaistilat ovat 1990-luvun alusta saakka tehneet erinomaista työtä ravinnetaseensa hallinnassa. Runsaan kymmenen vuoden vertailujaksona suomalainen maatalous leikkasi typpiylijäämäänsä 42 prosenttia ja fosforiylijäämäänsä peräti 65 prosenttia. OECD-maat, joihin kuuluvat myös muut EU-maat, ylsivät vertailussa typen osalta keskimäärin vain neljän ja fosforin osalta 19 prosentin leikkauksiin ravinneylijäämistään.
Suomen kehitys on koko vertailun huippua. Se, että viljelijät ovat kokeneet ympäristötoimiensa julkisen vähättelyn loukkaavana, on OECD:n raportin perusteella täysin oikeutettua. Vaikka vertailu korostaa saavutettuja muutoksia, on ravinteiden kierto suomalaisessa viljelyssä tehokasta myös ravinnemäärillä mitattuna.
Viljelijät voivat siis olla ylpeitä suorituksestaan. Vertailun tulokset puhdistavat myös julkisessa keskustelussa tahrattua maatalouden ympäristöohjelmien mainetta."
Vastaukset 75
Vanhimmat
ypäristökeskuksiin
siitä kun julkaistiin tutkimus jossa todettiin peltoja lanniotettavan jopa kolme kertaa yli tarpeen , help,pohan siitä on pudottaa 65%. euroopas on aina lannoiteiden käyttöä valvottu huomattavasti kireämin kun suomes, siks siellä ei päästä yhtä dramaatisiin tuloksiin. lannoituksen m allimassa uudessa seelannissa fosromitasapaino on tasan 100% ja rehevät kasvustot sitoo reilusti typpeä ja muita kasvihuonekaasuja, voimme verrata jos suomen päästöt on pudonnu pubiilmasta kaupunkiilman tasol on seelannin ilma raikasta kuin etelämantereella näin kertoo tarkka ilmastotutkimus
maitaan yli tarpeen, puhumattakaan mistään kolminkertaisesta. Sanoohan sen jo järkikin, jos sellaista yleensä on.
tv1 esitettyä fosfori hömppää niin se oli täysi ankka, Seelanti puolestaan kuuluu OECD maihin ja kärsii kuivuudesta ja sato on suurelta osin menetetty.
tuo lannoitusmalli on tuollainen:
"Nurmi uusitaan kerran viidessätoista vuodessa. Lannoituksena annetaan 600 kiloa superfosfaattia (siis fosforia, kalkkia ja rikkiä) hehtaarille vuodessa. Sen lisäksi nurmen kasvualusta saa kobolttia, millä pyrittänee aktivoimaan apilan nystyräbakteerien toimintaa. Nurmelle ei nimittäin anneta typpeä, vaan palkokasvien avulla ilmasta sidotun typen yhdessä lehmänlannan typen kanssa oletetaan tyydyttävän nurmikasvien typpiravinteen tarpeen."
Siis tuohon fosfori määrään on lisättävä myös 3,2 nautayksikön lannat ja tietäen että siellä sademäärät on on paljon suuremmat kuin Suomessa niin kyllä myös on liukoisen fosforin määrä vedessäkin. Karjat myös ovat matalatuottoisia ja tuotanto perustuu enemmän päälukuun ja niin myös metaanin tuotos maitolitraa kohti.
Taitaisi tuolla fosforin määrällä meillä jäädä ymppi miinusmerkkiseksi
”Juuri mitään merkittäviä muutoksia ei maatalouden kuormituksessa ole tapahtunut”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petri Ekholm, joka on perehtynyt maatalouden ympäristövaikutuksiin."
Kyllä Keski-Euroopassa maatalouden ravinnevalumat pohjavesiin ovat ihan eri mittakaavan ongelma kuin Suomessa, esim. Alankomaissa valumat per ha moninkertaisia. Siellä ongelmasta puhutaan paljon, ehkä ei ole päästy yhtä hyviin tuloksiin kuin meillä, eli ongelmaan ei ole saatu parannusta.
perustaa kannanottonsa ei kai nyt ihan tyhjästä
Uusiseelanti olikin hännänhuippuna tuossa tilastossa, typpitaseen osalta jumbosijoilla ja fosforitaseen osalta kaikkein viimeinen, ja oli niitä harvoja maita missä kehitys oli mennyt huonompaan suuntaan.
Joka vie paskalastin keskelle atlantia,ne toimii yhteistyössä ,kaupungit ja maajussit, ei ne riitele
tukiaisista.
pelloille ei niitä jätetä ajamatta oli pellolla sitten kuinkapaljon fosforii niin ylitarpeen pelloille runnotaan,eikä maajussi apulantojaan maksele turhaa parkua veronmaksajat ne makselee se on jämpti niin.
lähettää, media julkaisee vain kielteisiä uutisia maataloudesta
fosfori ankka, oikaisua en ole nähnyt missäänn.
"Suomen ympäristökeskuksen, Syken, tutkimusten mukaan 70 prosenttia Saaristomereen tulevasta typestä ja 81 prosenttia fosforista – rehevöitymisen pääsyyllisistä – on peräisin alueen maataloudesta."
sitten Pietarin kanaloiden lantavuorista lähteneitä ravinteita löytänytkään kuin niiden viereisistä joista, ne eivät kumma kyllä viranneetkaan mereen asti. Mihin lie katosivat, taisi olla niin raskasta fosforia että painui pohjaan
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8504393/thread
Meinaan empäristökeskus. ja pesee sunkin aivos.
paskaputken maalle päin, takaisin kiertoon, mereen laskeminen on vähän arveluttavaa
parempi kuin nykysysteemi ja ihmeellistä on maaseudun asukkaiden syyllistäminen, maalla sentään hoidetaan nämä asiat mallikkaasti..
on käännetty jo, sieltähän tulee putken täydeltä(tuutin täydeltä) nikaan , 3 päivän välein aranda käy hakemassa lastin ja se on takuuvarmasti maajussin vika.
joiltain palstalaisilta
on tasapainossa, maahan laitetaan vain sen verran fosforia kuin sadon mukana poistu
-
jos koko ylitystä kuvataan suureella 100% ja siitä vähennetään 42% ja 65% niin ei todellakaan ole aihetta paukutella henkseleitä.
tuo 65% kuitenkin yli kolminkertainen 19% verrattuna:)
Ero olisi aika selkeä jos puhuttaisiin seiväshypystä:)
Onko sama juttu kuin monien tehtaiden kanssa? Meillä ei onnistuta enää leikkaamaan tehtaiden päästöistä kuin pieni osa kun on jo aikaisemmin tehty paljon työtä asian eteen? Muilla on helppo leikata kun eivät ole vielä mitään tehneet? Jo maatalouden päästöjen kanssa päinvastoin? Muilla ylijäämät jo lähtötasolla pienempiä niin vaikeampi leikata?
Eikös noissa ole pitempään maat sulina ja suuremmat sademäärät? Eli eroosio myöskin suurempi ja sen aiheuttamaahan nuo ravinne päästöt on koska liukoisen fosforin esimerkiksi kasvit kyllä ottavat melko tarkkaan talteen. Eipä olisi niissä maissa satotasotkaan kummoisia jos maassa ei olisi ravinteita:)
parasta puhuttaa paskaa pellon keskellä ei muuten synny PÄÄSTÖJÄ.
TV1 :n 6 uutiset yllätti itämeri onkin puhdas, ei oo enää fosvoria, sinilevätki on hävinny,
Hesalaiset paskoo ny varmaan lakanoihinsa.
tulostaa muutamia tämän palstan säikeitä ja sekoittaa ne kasteluveteen:)
Tosin vettä on käytettävä paljon ettei synny päästöjä kun kasvit kuolevat nauruun.
-
ooooooo
Nurmi uusitaan kerran viidessätoista vuodessa. Lannoituksena annetaan 600 kiloa superfosfaattia (siis fosforia, kalkkia ja rikkiä) hehtaarille vuodessa. On siinä todellista tietoa.
"Tilalla oli myös kopteri jolla isäntä levitti lannoitteet laitumille, siinä suomipojan meinasi silmät pudota päästä, kun seuraavana päivänä ajeli alueilla mihin typpeä oli levitetty ja sen tasaisuudesta voi olla sitten montaa mieltä, jokikin sai taasen omansa. Kyllä täällä suomessa on homma sitten ihan toinen, voin vain pyytää käymään omin silmin katsomassa paikallista meininkiä ja sitten kirjoittamaan uudestaan tästä hänen uuden seelannin mallistaan. Halvalla tuotettu on myös sen laatuista ja seuraamukset silmin nähtävissä, siitä ei pääse ympäri, eikä ali. "
kun ei muuton pärjää rehdissä vapaassa kilpailussa suomes on metsiin kylvetty miljardeja tonneja apulantaa helikopterilla ja todettu levitystarkkuuden olevan kylvökoneluokkaa taitavan pilotin ollessa puikois joten pellolle levitys hoituu vieläkin nuukemmin matalalla lentäen lisäksi maa pysyy kuohkeena jolloin vedet ja ravimnteet imneytyy hyvin eikä valu ojiin
mykistynyt tälläisen tietomäärän edessä:)
Koska aiot väitellä että pääsen väitöskirjan lukemaan?
-
-
--
-
-
-
-
-
kuumaa keskustelua MTK kanssa , että maatilat alkaisivat ottaa vastaan hedän puhdistamoista tulevaa
kuiva jätettä ,joka nyt on käytetty puistojen tekoon , raskasmetalli mössöö , ovat huomanneet että se
onkin itämeren pilaantumisen syy.
Nyt nää oivaltavat sillä voitavan lannoittaa omaksi ravinnoksi tulevaa ruokaa. Järki ei paljon päätä pakota.
Yksi kaupunkilainen kertoi asuin talonsa pihan tehdyn sillä , sanoi että syksyllä kun sieniä alkaa tulla,
niin pihaan ilmestyy suomen kaikki myrkkysienet , seitikistä kärpässieneen ,viihtyvät kai erinomaisesti.
Ja kun pihlaja antaa marjasadon niin se ei kelpaa linnuille vielä joulunakaan , samaten ruusun marjat,
löytyy vielä keväällä puskista.
Nyt sitten pitäisi maatalousmaa vielä saastuttaa , että saataisiin kaupunkilaisille ruokaa.
siinä sitä keskustelun aihetta.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
merkki. Jokohan tämä riittää osoittamaan , että kaikki on samaa mieltä.
se Väyrys Paavo sano ettei oo puolesta eikä vastaan, ehkä päin vastoin, tälläistä kepupolitikointia Paavolta.
Oli sentään uskaliaasti lähes samaa , eri mieltä.
-
-
-
-
-
----------------------
-----------------------