Perin enolta 10 ha metsäpalstan. Nyt tarvitsen neuvoja mikä olisi minulle paras tapa saada metsä realisoitua.
Nimittäin perintöveroja pukkaa päälle ja jouduin viime talvena työttömäksikin ja lainaa on asunnosta paljon jäljellä, joten rahhaa pitäis saada.
Tää 10 ha on mänty- ja kuusivaltainen metsä. 2.5 ha on uudistuskypsää metsää ja loput 7.5 ha varttunutta kasvatusmetsää. Tukkeja on noin 1300m3 ja kuitupuuta 1100m3. Ei taimikkoa ensinkään.
Olisiko minun parempi myydä koko metsä maineen, vai puut jollekin yhtiölle ja pitää maapohja.
Metsänhoitoyhdistyksen kannan jo tiedänkin, mutta haluaisin muitten kokemuksista tietoa.
Nimittäin perintöveroja pukkaa päälle ja jouduin viime talvena työttömäksikin ja lainaa on asunnosta paljon jäljellä, joten rahhaa pitäis saada.
Tää 10 ha on mänty- ja kuusivaltainen metsä. 2.5 ha on uudistuskypsää metsää ja loput 7.5 ha varttunutta kasvatusmetsää. Tukkeja on noin 1300m3 ja kuitupuuta 1100m3. Ei taimikkoa ensinkään.
Olisiko minun parempi myydä koko metsä maineen, vai puut jollekin yhtiölle ja pitää maapohja.
Metsänhoitoyhdistyksen kannan jo tiedänkin, mutta haluaisin muitten kokemuksista tietoa.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Varmasti riittää kuin myyt koko palstan jää hoitohuolet pois saa rahat käyttöön sillä metsän omistaminen on tunne kysymys eikä hyvä rahan säilytys kohde varsinkaan kuin lainaa on.
Asia riippuu niin monesta Sinun pohdittavasta asiasta:
1. Kiinnostaako uuden metsän perustaminen: istuttaminen, raivaaminen...Miten kaukana palsta on asuinpaikastasi? Kestääkö mahdollinen kiinnostus taimikon hoitamiseen?
2. Onko sulla perillisiä? Onko tulossa? Oma ikäsi? Niille voisi jättää palan suvussa kulkenutta maata?
3. Onko palstasta kesämökkitontiksi?
Jos se metsätouhu ei oikein kiinnosta tai olosuhteiden vuoksi menee hankalakksi , myy pohjineen. (arvaan, että oli myös MHY:n neuvo). Tai entäs niin, että myyt puut. Laitat taimikon alulle ja kasvatat 2 m. mittaiseksi, raivatuksi taimikoksi. Niitäkin joku metsäukki ostaa hyvällä hinnalla lapsenlapselle korkoa kasvamaan.
Taimikon istuttamisessa ja raivaamisessa on kyllä työtä. Jos en enää löydä uutta työpaikkaa niin työttömänä olisi itsellä aikaa metsähommiin. Ikää alkaa olla sen verran, että eläkeputki jo häämöttää.
Lapset, tytär ja poika ovat aikuisia, mutta niitä ei tunnu kiinnostavan metsähommat. Ovat toki kouluttautuneet muille aloille.
Palsta ei sovi kesämökkitontiksi, mutta sillä on rekisteröity venepaikka läheiseen järveen ja kalastuskuntaan ja metsästysseuraan voi liittyä halutessaan.
Alueella on paljon hirviä, jotka varmasti veroittavat tulevaa taimikkoakin.
Tuo oli kiinnostava neuvo, että voisi taimikon kasvattaa ja sitten myydä maapohjan. Olen luullut taimikkovaltaisen maan myynnin olevan vaikeaa.
Haluaisin tunnesyistä pitää metsän, onhan se enoni rakkaudella vaalimaa.
Asuinpaikastani on matkaa metsäpalstalle 55 km.
Mukavaa, kun olen ssanut jo neuvoja täältä. Tulee uusia näkökulmia pohdittavakseni.
Voisitteko arvioida vielä hintasuhdetta?
Metsänhoitoyhdistyksen tekemä käypä arvio on 72.000€ puiden myynnistä ja koko maan myyntiarvio kiinteistövälittäjällä on 70 000€.
Metsäpalsta sijaitsee maantien varrella hyvien kulkuyhteyksien päässä Etelä-Suomessa.
Tässähän ne jo edellä tulikin ne tärkeimmät päätökseen vaikuttavat asiat lueteltua.
Vois vielä lisätä kysymyksen velan määrästä, jos palsta pohjinenkaan ei riitä, niin turha jättää pohjaa itselle.
Sitten se sijainti, jos on vähänkään sellainen paikka, että joku asutuskeskus voisi joskus levitä siihen suuntaan niin mkannattaa pitää itsellä ja hoitaa metsänä, täytyy yrittää tehdä se uudistus mahd. halvalla.
Itse päätöshän on vain Sinun yksin tehtävä, me voimme antaa kyllä mietintää auttavia kommentteja.
Kirjoitit lisätiedot juuri niin etten ehtinyt nähdä ennen vastaustani.
Voisi olla perusteltua pitää itsellä.
Ota huomioon ettei tuo MHY:n puustoarvion mukainen rahamäärä ole suoraan hakattavissa. Kasvatusmetsiä vain harvennetaan. Toisaalta Uudistuskypsässä kuviossa on kuluja uudistuksesta. Mahdollisen istutustyön voit tehdä kyllä itse.
Jos on kuusen maata, jota Etelä-Suomessa on paljon, niin hirvistä ei tarvitse välittää. Toisaalta kuusta ei kannata liian karuun paikkaan istuttaa, pelkästään siitä pelosta että hirvet syö männmyn taimet.
Perintövero ja asuntovelka ovat yhteensä noin 60 000€, joten ne saisi kyllä maksettua, mutta voi tulla myyntivoittoveroa myöhemmin.
Metsä ei sijaitse minkään asutuskeskuksen liepeillä, joten sitä kautta ei ole odotettavissa lisäarvoa.
Niin tässä on se ongelma, jos tietää varmasti myyvänsä heti pois, niin pitäisi perunkirjoitusarvo saada puntattua mahdollisimman korkealle. Jos se on alhaalla tulee myyntivoittoveroa, joka on suurempi kuin perintövero.
Jos perunkirjoitusarvo on niin korkea, ettei myynnissä saa sitä, niin perintöveroon voi hakea huojennusta.
No olettaisin kuitenkin vaa'an kallistuneen palstan pitämisen suuntaan. Saa sieltä nyt välittömästikkin hakattua perintöveron ja uudistuskustannukset ja vähän muutakin.
Jos päätät pitää palstan tai ainakin hakata sitä ensin, niin hakeudu arvonlisävelvolliseksi, se on metsänomistalle kannattavaa.
Onhan siitä puukaupastakin sitten se vero, joten täytyy laskeskella miten selviäisin parhaiten.
Asuntolainan korko on nyt aika maltillinen, joten lainaa ei tarvitsisi välttämättä maksaa pois vielä tässä tilanteessa.
Luultavasti puun hintakin tulee vielä nousemaan nykytasosta, joten ei varmasti olisi kannattavaa myydä kuin välttämättömään rahantarpeeseen, eli siihen perintöveroon ja pariin rästiin jääneeseen lainan lyhennykseen.
Huomautuksesi perunkirjoitusarvosta tuli tarpeeseen, samoin kuin arvonlisäverolliseksi hakeutumisesta.
Jos pidän metsän, joudun joka tapauksessa hankkimaan kunnollisen raivaussahan ja moottorisahan, ehkä muitakin tarvikkeita.
Palstasi on kuitenkin suhteellisen lähellä, tuo 55km on ihan hyvä matka hoidella itse taimikoita ja tehdä muita raivauksia. Tuskin rakentaminenkaan siellä on pois suljettu vaihtoehto jatkossa. Asuntolainasi on kuitenkin varsin kohtuullinen, että tuolta palstaltasi saatavista hakkuutuloista pystyt sitäkin hoitamaan. Raivaussahat ym. kikkeet saat vähentää verotuksessa ja niiden osuus on kuitenkin aika vaatimaton tuossa projektissa.
Sopivasti vaan puuta myyntiin ja makselet perintöverot pois, sekä lyhentelet asuntolainaasi, kyllä se siitä. Itselläni kauimmaiset metsäpalstat sijaitsevat myös n. 55km päässä täältä päätilalta, viimeisin ostos keväältä on hieman perimääsi tilaa pienempi, jonka ostin laina rahalla ja minäkin meinaan pärjätä ostokseni kanssa, miksi sinä et pärjäisi! Ja muista, metsätilasi käy lainan vakuutena, jos jotain yllättävää sattuu.
Oli mukava kuulla omista metsähankinnoistasi ja kannustuksesta kun olen kallistumassa metsän pidon suuntaan. Itselläni ei ole maanomistajan taustaa, joten olen aivan ulkopuolelta tulevan infon varassa.
Olisin vielä kysynyt soramontusta, joka on siinä maantienlaidalla, kuitenkin selvästi metsän puolella.
Alue on noin 0.3ha ja siitä on otettu aikoinaan soraa ja näyttää vieläkin olevan paljaaksi kuoritulla alueella ainakin parin tuhannen neliön verran ottamatta.
Enon papereista ei löytynyt mainintaa soraluvista tai muutakaan tietoa mihin soraa on otettu.
Mistä minun kannattaisi nyt kysyä tästä soramontusta? Ainakaan sitä ei mainita rasitteena tilalle.
Sitä soramontun aluetta voi käyttää sitten puulaanina, kun metsää myy.
Kannattaa varmaan tasata ja taimettaa se soramontun alue sitten, kun taimettaa sen päätehakkuualueen.
(olen toka kirjoittaja nimim. "ellei mahdotonta")
Tuo monttu toi ainakin minusta ihan uutta tietoa tilenteestasi. Itse aloittaisin asian selviittämisen jostain kunnan ympäristöinstanssista. Onko luvat edelleen voimassa? Jos ei, voiko uusia kevyellä byrokratialla/kustanuksilla? Onko markinoita maa-aineksillesi? (soran ottaminen on kerittäin luvanvaraista touhua). Jos luvat on kunnossa, tai helposti saatavilla uudelleen ja markkinoita löytyy, nin aika hyvä! (aika monta jos-sanaa...;) )
Kuutiohinta hyvällä soralla ei kuulosta kummoiselta, mutta sitä kertyy kyllä ihmeellisen paljon, jos alue on hyvä, ja joku tiehanke lähistöllä käynnistymässä. Muista myös maisema-arvot!
Vielä siitä soramontun taimettamisesta. Se saattaa olla kyllä sellainen alue että taimettuu aika hyvin itsekseen. Kysymyksen voisi kääntää jopa toisin päin: Yritäpä pitää se taimettomana!
Lopuksi. Saattaisin itse tehdä niin, että myisin sitä mukaa suht´tasaisesti kun puuta kypsyy. Rahat matalan koron aikaan vaikka pienellä riskillä osakkeisiin, siis tietenkin vain osa. Kun korot lähtee nousemaan heilautat varakassasta muutaman kymppitonnin velkojen lyhennykseen ja taas on kuukausierät kohtuulliset. Metsä kasvaa kyllä joka vuosi, suhdanteista huolimatta. Tämän neuvon huono puoli on se, että emme voi tietää haluaako kukaan ostaa puuta ja mihin hintaan, vielä esim. 10 v päästä.
Selvitä aikasi kuluksi se "unohdetun" (?) soramontun nykytila!
Etkö tosiaan tiedä milloin ja kenen toimesta soraa on otettu? Jos siitä voi ottaa edes vähän, esim maisemoinnin nimissä, niin voi olla ihan ratkaiseva myös taloudellisessa mielessä.
Toki minäkin toivon sinun pitävän tuon tilan, mutta en halua sekaantua päätöksentekoosi, päätös on henkilökohtainen asia.
Pane joskus myöhemmin tietoa miten hommat menivät.
Luontainen uudistaminen on se kaikkein halvin. Hullua lähteä mänty- ja kuusivaltaisia istuttamaan. Mhy tietysti tyrkyttää sitä istuttamista joka paikkaan kun eivät muuta osaa ... ja saavatpahan taimista kiskottua siivun.
Käväisi myös minunkin mielessäni, mutta kun enemmän puhutaan taimettamisesta luulin siinä olevan joitain sellaisia etuja jotka eivät ole minulle vielä selkiytyneet.
Onko metsän kasvu jotenkin nopeampaa taimetettaessa?
Kävin tänään palstalla. Soramonttu tietty lumenhärmässä, mutta näytti siltä kuin siitä olisi otettu soraa aivan viime vuosinakin.
Eno oli viimeiset viisi vuotta halvautuneena hoitokodissa, joten hän ei ainakaan ole ollut ottamassa.
Päätilalla ei asu ketään. Se meni testamentin määräyksellä kunnalle, minä sain tämän metsäpalstan.
Kunnasta ei löytynyt henkilöä, joka olisi tiennyt asiasta.
Eräs naapurissa asuva kertoi jollekin yksityistielle haetun soraa enon luvalla vuosien ajan.
Täytyy nyt vielä penkoa asiaa, jospa jotain kautta selviäisi.
Ainakaan nyt minulla ei ole kiirettä tähän palstan myyntiin kun olen saanut "keskustella" teidän metsäasioita tuntevien ihmisten kanssa.
Iso kiitos jokaiselle keskusteluun osallistujalle!
Nuo vanhat soramontut on aina tyhjiin kaluttuja joten niiden varaan ei kannata tulevaisuutta laskea. Sorahommissa tarvitaan sellanen 100000 m3 ottomäärä vähintään että lyö edes vähän leiville. Tollasta määrää ei ihan pienestä penkasta löydy. Eli unohda sorahommat ja keskity jalostamaan sitä skuttaan.
Itselläni on parillakin palstalla sorakuoppa, niissä ei ole voimassa olevaan maa-aineksen ottolupaa, mutta saan ottaa omaan käyttöön niistä soraa ja maa-ainesta, sekä myydä tiekunnalle oman maksuosuuteni verran vuosittain soraa.
Selvitä kuntasi rakennustarkastajalta taikka ympäristö "poppoolta" lupatilanne, jospa enollasi olikin joku lupa alueelle. Ns. soraluvan saanti ei nyt niin mahdottoman vaikeaa ole, mutta kyllä siinä paperia saa kantaa ja aikaa menee. Sora ei kuitenkaan lisäänny jatkossa ja jos tuo alue todella kuuluu tilaaasi, sinuna pitäisin entistä tiukemmin kiinni päätöksestä, että pidät palstan itselläsi. Soran myynnissä pitää sitten jatkossa olla tarkkana, jos siihen ratkaisuun päädyt, mutta siitä sitten tuonnempana ja ehdit kyllä ottamaan siitä selvää.
Kyllä se soramonttu on minun metsässäni. Nyt kun kerroit omista soramontuistasi ja niitten käytöstä niin tuli mieleeni että eno on voinut ottaa sieltä soraa päätilan läpi kulkevaan yksityistiehen, johon on muutamilla tiloilla käyttöoikeus.
Päätila sijaitsee noin kahden kilometrin päässä tästä metsäpalstasta, eikä ole minun omistuksessani.
Mitäs sinä sillä moottorisahalla tekisit? Polttopuitako? Motohan nykyään myytävät puut kaataa. Tai vaikka haluaisit sen tehtävän metsurityönä, niin ilman muuta hommaat oikean metsurin. En minäkään omista moottorisahaa. Moottorisahahommat on niin raskaita ja vaatii rutiinia sekä ammattitaitoa että ne edes lähes löisivät leiville. Minä olen sentään metsätalosta kotoisin, pienestä pojasta asti mukana savotoilla kulkenut talvisin ja moottorisahan käyttökurssinkin käynyt. Olen minä nuorempana joitain puita kaatanut, mutta totesin sen surkeaksi räpeltämiseksi ja lopetin. Hyvä, jos muutaman tukkipuun sai päivässä kaadettua ja pätkittyä.
Raivaussaha minulla kyllä on. Sitä voi käyttää kuka vain. Tyttöystävänikin tapasi sitä käyttää ja reippaat kaupunkilaisserkkuni. Lyhyt opastus ja sitten metsään. Viisasin, että suosta annat mennä kaikki koivut nurin. Ei mitään ongelmaa.
Moottorisahalla sahatessa pitää muuten olla viiltosuojalla varustetut housut, kengät ja (vasen) hanska. Raivaussahan kanssa riittää, että on tukevat kengät ja jotkin pitkähihaiset ja -pulttuiset housut. Ja toki metsurinkypärä. Ne kun hommaat sekä viilan ohjaimineen ja kombikannun tyyppisen bensakanisterin (kombikannusta sen öljysäiliön voi ruuvata ainakin eräästä mallista irti) ja sitä hajutonta kaupan 2T-bensaa, niin sitten vain saha perheauton katolle (tai peräkoslaan jos takapenkin selkänojat kaatuvat) ja tilallesi raivaamaan. Muista kysyä MHY:stä KeMeRa-avustukset.
Onko sinulla metsäsuunnitelma?
Ei ole tarkempaa metsäsuunitelmaa. Ainoastaan kuusipalstan hakkuusuunnitelma ja kaupat tehty.
Itsekkin olin ajatellut tarvitsenko lainkaan moottorisahaa. Raivaussaha on varmasti järkevämpi hankinta.
Olen nyt aika innostunut tästä metsästäni ja vähän harkinnut jospa vaikka myisin nykyisen omakotitaloni ja ostaisin kunnalta enoni perintötalon.
Siihen tulisi kyllä tehtäväksi melkoisesti remontteja, mutta osaan kyllä sellaisia tehdä.
Yksineläjänä minun on helpompi muuttaa asuinpaikkaa, jos nykyisiin töihini en enää takaisin pääse.
Tämä keskustelupalsta on ollut minulle hyvää opsatusta ja kaikilta olen saanut hyviä ja asiallisia kommentteja.
Kiitos niistä!
Eikä toki raivaussahakaan välttämätön ole; Nekin työt voi teettää vaikka MHY:llä. Taimikonhoidosta saa paremman korvauksen jos teettää toisella. Ennakkoraivauksesta ei saa tukia, mutta ehkä euron kuutiolta paremman hinnan myidessä puuta tai sitten se on vain reunaehtona, että pitää olla raivattu. Siksi ennakkoraivaukset kannattaa ensiksi tehdä itse ja taimikkohommat vain jos ehtii.
Onko muuten se kuvio raivattu, jonka myit?
Metsäsuunnitelma oli ennen nimeltään metsätaloussuunitelma. Metsäkeskus niitä tekee ainakin täällä reilun 10v välein. Siinä on kerrottu joka kuviolta, että paljonko siellä on mitäkin laija puuta (pituus, paksuus, ikä) ja mikä on runkoluku/ha, mitä pitäisi seuraavaksi tehdä, paljonko se suunnilleen maksaa ja hakkuusta, että paljonko tulee mitäkin puuta sekä se euroina. Sinulla tuosta olisi varmaan hyötyä. Se tosin maksaa jonkin verran. MHY:ssä kannattaisi varmaan käydä ihan juttelemassa. Siellä on alan ammattilaisia ja heidän hommanaan on neuvoa sinua. Tilakäyntiäkin tekevät, eli mennään metsän (metsiesi) läpi ja katsotaan, että mitä siellä on ja seuraavien 10v aikana tehtävät työt. Älä epäröi kysyä sieltä, jos jokin askarruttaa. Kaikki (tällä palstalla) eivät tykkää MHY:stä, mutta ilmeisesti nekään laitokset eivät ole joka paikassa yhtä asiallisia kuin omien metsieni kunnassa.
Omat metsät ovat asia, josta saakin vähän innostua. Laitappa kahden tunnin päästä Radio Suomi auki. Sieltä tulee meidän asiaa (lähes) joka maanantai. :-)
Suvun taloon muuttaminen kuulostaa hienolta, mutta voi olla todella tyhmä teko. Kannattaa ainakin joku tuttu rakennusalalta mukaan katsomaan sen rakennuksen kunto oikein tarkkaan. Vaikka kuinka olisi Enon talo. Sovitaanko näin?
Täytyypä kuunnella radioo ja pistää jäitä hattuun sen enon talon kanssa ja funtsia kunnolla viihtyisikö yksin siellä melkoisen hiljaisella kylällä kahdestaan koiran kanssa.
miks hiiessä ostaa kaupan kallista 2t-bensaa ku voi ite sekotella halvemmalla? se kaupankaa mitää hajutonta ole, samaa ainetta eri paketissa.
Ei se hajutonta ole; Tuoksuu parafiinilta. Ei todellakaan ole samaa tavaraa; Bentseeni puuttuu lähes kokonaan. Kallista se on kyllä; 20€/5l
Ihminen, joka ei ole nuoruudessaan ihastunut 2T-bensan hajuun metsävaatteissaan, tuskin ymmärtää kaivata sitä sulotuoksua kotonaan metsävaatteiden säilytystilassa. ;)
Kannattaa tehdä kierros metsässä jonkun puunostajan kanssa ja kysyä tämän arviota hakattavissa olevan puuston arvosta. Usein myös isoimmat varttuneet kasvatusmetsät on järeyden perusteella uudistettavissa. Joskus yhdellä puukaupalla voi saada saman hinnan kun myymällä koko tilan. Metsän uudistamiskuluja ei kannata pelätä, kalleimmillaan maksaa noin 1000 e/ha. Luontainen uudistaminen vaatii vain muokkauksen joka maksaa 200-350 e/ha.
Onko mielestänne MHY:n kautta edullista kaupata puuta?
Miten minun kannattaisi menetellä puun myynti asioissa?
Kiitos kaikille tähän astisista neuvoista!
Olen netistä lukenut metsäasioista, mutta toisten omakohtaiset kokemukset ovat arvokasta tietoa tällaiselle noviisille.
Joillekin MHY edustaa jumalasta seuraavaa voimaa (ylöspäin). Joillekin se on erittäin kyseenalaisessa kepumonopoliasemassaan kauhistus.
MHY:tä mainostetaan nimenopmaan sillä, että metsäkaupoissa epävarma ihminen saa sieltä avun. Niin varmaan osittain onkin, mutta en ole ikinä ymmärtänyt, miksi puun myyjä ei tee kauppaa suoraan ostajaehdokkaisen kanssa. MHY vetää välistä muutaman euron joka tapauksessa, joka ikisestä "välittämästään" puukuutiosta.
Ota yhteyttä kolmeen suureen (UPM, Stora-Enso, Metsäliitto), niiden paikalliseen ostomieheen. Selitä tilanne ja kysele mahdollisista ostohaluista. Siitä se lähtee. Nyt voi olla haasteellista saada kaupaksi puuta, mutta alueellisia eroja on. Kokonaisuutena voisi luulla, että pari vuotat kannattaisi odottaa hinnan nousua (nousukautta). Tämä kirjoittamani taas on kovin kyseenalaista ennustamista, saattaa mennä niin pieleen kuin vaan voi.
Selvitä myös 100km säteeltä viisi piensahuria, niiltä saattaa saada kovempaa hintaa tukkipuulle. Onko erikoispuuta: tyvikoivua, ykipaksua kuusta, tervaleppää, enegiapuupusikkoa? Energiapuu vetää joissain lääneissä aika hyvin, onko lähellä haketta polttavaa lämpölaitosta.
Ota rauhassa tarjoukset (kirjallisina) vastaan ja vertaile. Älä hätiköi. Usein tarjouksissa on voimassaoloaika, mutat puukauppoja neuvotellaan välillä viikko- ja kuukausikaupalla. ne tarjousten aikarajat on usein vähän neuvottelutaktiikkaakin, pannan myyjään vauhtia. Ne aikarajat kyllä liukuu, jos kohde on ostajalle kiinnostava (kesäkorjuukelpoisuus, tie lähellä, avohakkuu, kuutiokertymä/ha suuri...)
Kiitos neuvoista! Tietääkseni on muutamia sahayrittäjiä, sekä Stora Enso, UPM ja Metsäliiton tehdas alle 100 km päässä.
tilanne rueta neuvottelemaan puukaupoista. Kun nuo tehtaat on noin lähellä "ympärillä". Sahurit löydät netistä tai vaikka puhelinluettelosta, älä unohda niitä. Linkissä saat pohjaa puun hinnasta alueittain. Katso myös pitkän aikavälin käyrät -aika alhaalla ollaan. Toisaalat sinun täytyy miettiä myös ostovoiman kannalta. Esim. kuusitukkikuution hinnalla saat useamman Nokian osakkeen kuin kuusitukin huippuhinnan aikaan, jolloin Nokian osakekin oli vielä huippukalliimpi. Matalien korkojen aikaan voi olla myös tilanteessasi viisasta saada se muutaman kymmpitonnin varakassa rahaa, jonka voit suurieleisesti heittää pankkivirkailijan eteen ;) KUN korot lähtevät jossain vaiheessa nousemaan.
http://www.metsalehti.fi/fi-FI/puunhinnat/
Tämä on nyt sitten jokaisen itse mietittävä, että käyttääkö Mhy:n palveluja, mutta saman ja paremmankin koulutuksen saanneita henkilöitä löytyy kaikista puutavarayhtiöistäkin, joiden kanssa metsänkäyttöilmoituksen voi laatia sitten kaupan toteuduttua. Kuten tuossa edellinen kirjoitti, kannattaa rauhassa miettiä ja vertailla tarjoukset.
Itse en juuri käytä Mhy:n palveluja puukaupassa, joskus olen hoitanut leimauksia heidän kauttaan, mutta arviot myytävästä puustosta ovat heittäneet niin paljon, että itsekin relaskoopilla katsellen olen päässyt tarkempaan arvioon (hienosta nimestään huolimatta yksinkertainen laite..) ja lisäksi olen saannut melkoisen laskun päivän päätteeksi sieltä. Alaa tuntemattomalle Mhy voi olla kuitenkin hyvä puolueeton tuki.
Tuohon edelisen kirjoittajan erikoispuulistaan lisäisin vielä pylväät, joita joillakin alueilla ostetaan hyvään hintaan, jos vain leimikossa sellaiseen soveltuvaa puuta on. Tällä alueella pylväspuista saa hyvänhinnan. Pihlajaa ja tuomea olen sahannut itse tuppeen, kuten ajan henki vaatii, hehee. No leikki leikkinä, meillä on sellainen puron varsi varsin kirjavaa puuta täynnä , sieltä on sahattu kenttäsirkkelillä pihlajaa, raitaa, tuomea ja ihan harmaaleppääkin pieniä määriä. Juuri nyt on menossa yhdelle erikoispuusepälle pihlajakauppaa. Haapaa olen sorvannut pihakalusteiksi ja saunamökeiksi. Joten joidenkin arvottomiksi mieltämistä puista voi saada kelvollisen tilin.
On tässä tehty selvityksiä puukaupoista. Paras tarjous tuli eräältä sahayrittäjältä. Ostaa mänty- ja kuusitukit ja välittää edelleen kuitupuun ja energiapuun.
Ilman neuvojanne olisin varmaan antanut MHY:lle puukaupan tehtäväksi.
Soramontusta vielä. Lupa-asia on vielä selvimättä. Soramonttua tarkemmin tutkiessani huomasin sen alueen, josta oli soraa otettu oli itsekseen taimettunut, kauniita 1/2m- 1m korkuisia männyntaimia.
Soraa oli otettu noin 1000m2 alueelta rinteestä, ei oltu kaivettu tienpohjaa alemmas. Jyrkemmässä rinteessä, johon soran otto on loppunut on noin 5metrin korkeudelta karkeaa soraa ja siitä jatkuu mäntymetsä joka on metsäammattilaisen mukaan noin 60 vuotta vanhaa.
Sitä aluetta ei nyt hakata, vaan se vanha, noin 90vuotias metsä on puukauppakohde.
Puista vielä, alueella on vain mäntyjä ja kuusia, joten erikoispuita ei ole.
Hyvää Adventtia kaikille!
Hyvä, että olet saanut kaupat tehtyä. Terve tuloa metsänomistajien joukkoon. Nyt pääset nauttimaan sadonkorjuusta. Aikanaan löydät muitakin 'omistamisen riemuja'. ;-]
Jos männyt ovat suoria ja pitkiä, niin niistä voi saada pylväinä hieman tukkia paremman hinnan. Ainakin suuret metsäyhtiöt (111 ym) ostavat tukkileimikoista myös pylväitä. Itse tein tänä syksynä kaupan ja sain pylväistä 15% paremman hinnan kuin tukeista. Tämä sinulle tiedoksi jatkoa ajatellen.
Hyvää jatkoa toivon.
Kiitos pylväsvihjeestä! Olen itseksenikin jo ajatellut mahdollisia pylväskauppoja myöhemmin kun mäntymetsä tulee kaupan kohteeksi.
Nyt myymäni puut ovat kuusia 2.5 ha alueelta, noin 90 vuotiaita.
Loppu metsä onkin sitten noin 60 vuotiasta männikköä.
Tuolla puronvarren kohteella itse käymättömänä kuitenkin hennon esittää ilmoille kommentin. Äkkiseltään kuulostaa siltä että kysessä voisi olla jopa Metsälain 10§ mukainen kohde. Lähinnä raita-tuomi yhdistelmä herätti pohdiskelun. Toki saatan olla suotta huolissani sillä varmaan olette asian siltä osin tarkastelleet ennen hakkuuta.
Minun metsäpalstallani ei ole puronvarsikohdetta.
Metsä ei rajoitu minkäänlaiseen vesistöön.
Nimimerkki Pönttö-Einari mainitsi kirjoituksessaan puron ja erikoispuut. Hänellä vaikuttaa kyllä olevan tietoa metsäasioista.
Mainitsin palstallani olevan rekisteröity venepaikka ja kalastusoikeus läheiseen järveen, johon on palstaltani matkaa yli 1/2 kilometriä. Ehkä se erehdytti sinua tässä asiassa.
Myy puita. kukaan ei maksa sulle puita metsään pystyyn, jos myyt pohjineen. Metsäsi on keskimäärästä arvokkaampi noilla puu tiedoil mitä kirjoitit. Ei kannata nyt pohjineen myydä. Pienellä leimikolla maksat verot, kahden vuon päästä on tilasi arvo ihan toista kun lama on ohi. Mhy on ihan hyvä neuvomaan kunhan pidät päätöksen teon itselläsi, elä anna mitään avoimia valtakirjoja kenellekkään puunostajalle. Mhy pyytää tarjoukset leimikosta mut ratkaise ite kelle myyt, kysele myös muilta ostajilta tarjouksia, mhy:llä on välil jauhot sekasin.
Perintö vero ei vie koko metsää, ota rauhallisesti.
Pidä päätösvalta itelläsi.
Olenkin päättänyt pitää metsän ja myydä siitä vain puita tarpeen mukaan. Nyt on tehty kuusitukkikaupat erään metsäyrittäjän hoitaessa käytännön työt.
Itse aion nyt hankkia enemmän metsätietoa ennen kuin ryhdyn seuraaviin toimenpiteisiin.
Netistä on tuntuvaa hyötyä tietoja hakiessa ja myöskin näitä keskustelupalstoja seuratessa saa vinkkejä asioista, joista on itselle myös hyötyä.
Todellakin, perintöveron ja lainan tuntuvan lyhennyksen pystyn kirkkaasti maksamaan näillä tukkikaupoillani.
Elämä alkaa taas kirkastua työttömyyden jatkumisesta huolimatta.
Kannattaa hyödyntää työttömyysaika raivaamalla taimikot ja nuoret metsät timmiin kasvukuntoon. Se ei muuten vähennä työttämyyskorvausta, koska siitä ei ole mitään tuloa. Ja olethan sinä valmis menemään seuraavana päivänä töihin, jos sellainen ihme tapahtuisi, että kutsuttaisiin. ;-)
Ei muuta ku raivaussaha soimaan. Nyt on parhaat kelitkin siihen.
Jos tekeminen loppuu, niin kevättalvella voi vaikka pystykarsintaa tehdä aikansa kuluksi.
Mikäs tässä on ollessa.. :-)
Kiitos kannustuksesta! niin ajattelin tehdä.
.. raivailla kun alkuperaisellä kirjoittajalla ei ole taimikkoa tai nuorta kasvatusmetsää. Pystykarsintakin taitaa olla jo myöhäistä :-D
Kannataisko lukea ennen kuin ...
Taimikkoa ei tosiaan ole muualla kuin soramontun pohjalla. Pystykarsinnasta en paljon tiedä, täytyy kysyä ammattilaisilta onko siellä jotain karsittavia puita.
Saunaan tulee kiuas uusittavaksi lähiaikoina ja laitankin puukiukaan seuraavaksi, hormikin on valmiina.
Metsästä saan polttopuita ja sitä varten tarvitsen sitten kyllä välineitäkin.
>>Se ei muuten vähennä työttämyyskorvausta, koska siitä ei ole mitään tuloa.
mutt aaloittajan perintötila on 10 ha. On aivan turhaa pelotella tuoretta metsänomistajaa täysin toisarvoisilla spekulaatioilla.
Olen, Vodet, hankkinut elämän ja monet vuodet sitten... ;-)
Asiaa ei ajatella myöskään niin kuin puttesetä ajattelee. Tila ei työllistä (lue: sido) työntekoon. Pääomatulot ja muut satunnaiset tulot eivät merkitse mitään ansiosidonnaisiin tai peruspäivärahoihin.
AINOA asia on se, että estääkö tilan hoito töiden vastaanottamisen. Jos tilan hoito estää esim ylihuomenna työn vastaanottamisen, niin silloin se "työllistää". Jos taas tilan hoitoa voi siirtää vaikka viikonlopuiksi, tai ensi vuodeksi tai johonkin epämääräiseen paikkaan, niin silloin se (tilanhoito) ei estä työllistymistä.
... ei tässä minun mielestänikään ole oikein järkeä, mutta näin ne työvoimatoimistossa ajattelevat ...
Työllistävyydellä ei ole tässä asiassa merkitystä eikä myöskään pääomatuloilla. TE-toimisto herää vasta siinä vaiheessa kun selvitellään ansiotuloa. Sitähän tulee ainoastaan hankintakaupan yhteydessä.