Syttyy hetket
kuin kynttilät pimeään lepattamaan
jättäen kuin häveliäsyyttään vuoteen
valo kehän ulkopuolelle
varjoille vain.
Vartaloissa
huutavat äänettömät säikeet
jotka osaansa vaatii tunteiden virroissa
palavasti.
Aika on rakkauden
kellot raksuttaa
hennot huokaillut sitä säestää
voimistuvat vaatimukset korville sivaltaa
anoen.
Radio soittaa sävelmää
" tanssi kanssani ... kuutamoon "
sinne ei kumpikaan meistä
tänä yönä eksy
vaan liujumme yhä syvemmälle pimeään
valon ulottumiin ...
kuin kynttilät pimeään lepattamaan
jättäen kuin häveliäsyyttään vuoteen
valo kehän ulkopuolelle
varjoille vain.
Vartaloissa
huutavat äänettömät säikeet
jotka osaansa vaatii tunteiden virroissa
palavasti.
Aika on rakkauden
kellot raksuttaa
hennot huokaillut sitä säestää
voimistuvat vaatimukset korville sivaltaa
anoen.
Radio soittaa sävelmää
" tanssi kanssani ... kuutamoon "
sinne ei kumpikaan meistä
tänä yönä eksy
vaan liujumme yhä syvemmälle pimeään
valon ulottumiin ...
Vastaukset 6
Vanhimmat
sydänkään hiljaista, omaa säveltään tapailee
kuin rakkaudesta.
Kuvaat hetkien syttymisen kauniisti,
erilailla kuin useimmat.
Vartalo-säkeessä taas olet löytänyt mielestäni
uuden ja tuoreen sanonnan ' äänettömät säikeet '
Hyvin kuvaava sekin ja kaunis lause.
Radiosta kuultu kappale vie ajatukset kaipaukseen
olla kuutamossa hänen kanssaan, jolle rakkauteni
olisin valmis antamaan. Mutta sylini on tyhjä eikä
käsieni tavoitettavavissa ole häntä, jonka voisin
tanssiin viedä.
Haikeaa, kovin haikeaa mutta kaunista runoa taas Sinulta.
... tämä no runoni rakastavaisten tarinan sisällänsä piti
omasta mielestäni mutta kirjoitan kuitenkin varmasti
epäselvästi
ettei siitä tolkkua ota.
no olipahan sanoja, uusiakin vielä.
kiitoksia sanoistasi rakas ystäväin ja mestarini.
toivotan kaikkea hyvää iltaasi
matkallasi puoliviikkoon
sinulle lämmöllä sydämestäni.
sylissä synkimmänkin pimeyden
voi nähdä valon sarastavan
mielen valoisan orastavan...
Pidin runostasi, vähän oli haikeaa, surullistakin, mutta sellaista se elämä välillä on. Toivottavasti taivaan rannassa tai mielessä näkyy valon kajoa...
... näkyy jo lähestyvä pimeys
joka toimittaan auringon lepoon lapinmaan yltä.
kaamos ajallaan tulee
ja kietoo päivälläkin
keskellä sitä hämärän seitteihin
poloisen.
lämmin kiitos kuuluu vierailijalle
jonka sanat olivat hyviä
ja toivotukseni hyvästä illastasi lähetän
sydämestäni.
Anna minun Rakastaa sinua, vaikka tosinaan
on viikset vähän epäsovussa, kuontalo
sekaisin ja käpälät..no niin, vähän tahroissa.
Annan minun olla Rakkaasi, osaanhan vetoavasti
Sinua katsoa ja hymyyn Sinut saataa, nauruunkin
ja sitä tuleekin sitten niin vuolaasti..
Rakas, anna minun kiiepillä ja kaatuilla,
höpsöhän minä edessäsi olen, tiedäthän Sinä,
tämän kaiken teen Rakkaudella..
Rakas, muistathan, olen minä kuitenkin
aikamoinen uros, voimani tunnossa kohoa uhoon,
näytän lihakseni... olen luomakunnan komein tuotos..
..ja Rakkaani...oikeassa tilanteessa eläimellinen..
http://www.youtube.com/watch?v=PJKGcPqUD5c&feature=related
Kiitos Runostasi.
Missään ei hämärä koeta niin kuin
yhteisessä vuoteessa.
Kaunista Häntä ja tee haluttavaksi,
varjot piirrä niin kauniita kuvioita
iholle kuin Rakastetulle..
Hetkiä, joiden toivoo jäävän, tunnelmaa
minkä tahtoo kiinnittyvän eliniäksi muistiin..
niin Rakkaus sykkii, vaikka muu nukkuu..
Rakkausrunossasi oli keveyttä
ja kerrontaa, joka tuntui.
Luot aina uudenlaista Runoa ja
lukunautintoa..
Tekstiä ja säkeitä, joista aina löytää
erilaisen tunnelman..
Tämäkin Runosi oli hienoa koettavaa
ja luettavaa loppuun saakka.
Kannustusta ja voimia koko päivääsi
hyvä Ystävä.
... mestarin runo hymylytti niin kovin
ettei saanut vasta runoa sorvattua.
loistavaa kepeyttä sanoissasi virtaa
ja tämä pitää muistaa aina
joten hyvä ystävä hyvä !!!
no tämä syntyi kun vastasin rakkaan mestarini
palautteeseen edellisessä runossani
kun muistin etten ollutkaan päivän aloitusta
pähkäillyt kasaan.
vähän jotain uutta tähän päätyi kuitenkin.
kiitos kun kylässä poikkesit ja runostasi hyvä ystäväin.
toivotan rauhallista ja onnellista olotilaa iltaasi.