Monessa uskonnollisessa yhteisössä on todellista henkisyyttä. Arvostan Saalemia, buddhalaisia jne. joogeja, jokaisessa porukassa on Jumalan henki. Aina jokaisessa porukassa on silti tuomitsijoita. Joko olen jonkun mielestä kristitty ja ahdasmielinen tai buddhalainen ja eksynyt. mutta kaikkialla olen vääränlainen. Mun pitäis valehdella että ajattelen juuri niin avarakatseisesti tai oikeaoppisesti, että kuulun siihen ryhmään missä olen milloinkin. Mulla on täällä omassa kotona se paikka, jossa voin ajatella omalla tavalla. Jossa pyhät kanssasisaret ei katso kieroon.
kerettiläisen elämää
nuuh
1142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
aina omalla tavallaan. milloin mitenkin. Ei tulisi mieleenkään tuomita kavereita heidän ateistisen, filosofisen, kommunistisen tai vähiten henkisen ajattelun takia. Se on asenne, joka estää yhdessäolon.