Olen saanut 1. version romaanikässäristä kasaan ja annan sen nyt levätä pari päivää, sitten ajattelin käydä läpi kässärin monelta eri kulmalta. Niiltä, jotka olette olleet aiemmin samassa tilanteessa, kysyisin miten arvioitte omaa tekstiänne?
Dramaturgiset tarinan kuljetuksen, henkilöhahmojen kehityksen, konfliktin johdonmukaisuudet ja epäjohdonmukaisuudet on suht helppo erottaa.
Samoin kielelliset epätasaisuudet, rytmitykset ja vaihtelut.
Mutta miten katsotte tyyliä, genrettä, loppuratkaisua?
Dramaturgiset tarinan kuljetuksen, henkilöhahmojen kehityksen, konfliktin johdonmukaisuudet ja epäjohdonmukaisuudet on suht helppo erottaa.
Samoin kielelliset epätasaisuudet, rytmitykset ja vaihtelut.
Mutta miten katsotte tyyliä, genrettä, loppuratkaisua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jaa, monta kertaa se täytyy lukea läpi ja mieluiten niin, että välissä on pidempi aika kuin tuo pari päivää. Paras jos olet jo ehtinyt vähän unohtaa tarinaa, niin pystyt lukemaan sitä enemmän vieraan ihmisen näkökulmasta.
Lähinnä oma kokemus on tekstistäni, että joka kerta kun sen lukee, niin posket punehtuu, kun tajuaa miten huono se on... Tähän asti olen uudelleen kirjoittanut sen n 6 kertaa ja vieläkin se on todella kesken.
Minulla on kolmas kierros menossa ja se on tähänastisista vaikein. Olen tehnyt pari kolme uutta lukua saadakseni rakenteen toimimaan. Vieläkin märrää, loppupuolella liikaa samantyyppistä tekstimössöä, jossa vain keskustellaan, keskustellaan....
Oman tekstin arviointi ei ole vaikeaa, mutta mitä sille tehdä, niin se on. En osaa eritellä tekstiä tuommoisilla hienoilla sanoilla kuin aloittaja, rytmitykste ja mitä niitä oli, en muista. Mitä hyötyä niistä on? Tiedän, että teksti ei toimi ja milloin se ei toimi, siinä se. Tiedän myös, mikä toimii.
Oli lohdullista lukea, että jollakulla on kuudes kierros menossa. Olisi mukava kuulla, kauanko on aikaa kulunut. Minulla on vajaa vuosi tähän kolmanteen ja kirjoitan päivätyön ohella eli 1 - 4 tuntia päivässä, joskus ei sitäkään. Perkele kun olisi enempi aikaa.
nykyisen kässärin kuukausi sitten ja siinä on nyt 15000 sanaa. reilun kolmasosan verran meinaan vielä kirjoittaa. kaikki ei tykkää näistä määrätavoitteista, mutta näin vasta-alkajalle ja toimittajalle pituus on luontevan oloinen työkalu.
eka kuukausi meni hyvin mutta nyt on tuntunut hankalalta. kun pitäis saada rakenne toimimaan myös käytännön eikä suunnitelman tasolla. kasasin nyt jutun jälleen kerran kuosiin ja yritän tästä vaan jatkaa, täyttää välejä ja keksi uusia tapahtumia. läheltä on näinä päivinä liipannut se taannoinen otsikko "miten saisi tekstiin pituutta". itse olen tullut tulokseen että kun kerron tapahtumista aika säästäväisesti pitää keksiä niitä enemmän. ja joo, ei tarvihe nyt kenenkään vääntää asiaa sellaiseksi että pompin huippuhetkestä seuraavaan ilman hengähdystaukoja: yritän välttää moisen. tekstissäni on aika paljon takaumia joista kertominen nimenomaan lyhyesti tuntuu toimivan ok.
tavoitteen konkretisoimiseksi olen esikatseluun värkännyt näyttöasetuksen josta näkee yhdellä silmäyksellä kuinka paljon aakeeta laakeeta tarinassa vielä on. eli olen wordissa laittanut tekstin vaakatasoon kahdelle palstalle 11 fontilla. kun esikatselussa pistän näyttöön täydet 70 sivua se tarkoittaa 140 sivua valmista (pienois)romaania. tällä hetkellä valmiina on 41/82 sivua.
jos joku tästä viestistä tunnistaa omia ongelmiaan niin vinkkejä otetaan vastaan!
... kirjoitat ällistyttävästi !
Minun tyylini on sellainen sillisalaattinen ja joskus olen mietiskellytkin, että pääsenkö ikinä insinöörimäiseen...
Noh...
mun ei aina tarvitse itse arvioida tekstiäni.
Kun 4.11.2009 laitoin tuonne
Runot
palstalle runoni
Vuorovaikutuksen taidot
niin heti tuli siitäkin runosta
seuraavanlainen huomio:
Ihan täyttä paskaa ...4.11.2009 11:26
on koko runosi!
¤
Aaahhh...
small talk !